Pakkoruotsittajan mielenmaisema- psykoanalyysi

[JV Lehtonen]

Kaikkein eniten pakkoruotsissa minua on ihmettänyt jo vuosikausia ne noin 25 % suomenkielisistä,
jotka ilmoittavat kannattavansa pakkoruotsia.

Olen tehnyt pienen psykoanalyysin tästä ihmistyypistä.

Gallupien mukaan noin 5 % kannattaa pakkoruotsia raivokkaasti.
Käytän heistä luonnehdintaa "raivottaret".

20 % kannattaa pakkoruotsia maltillisesti, eivät aktiivisesti aja ko. asiaa,
mutta kysyttäessä vastaavat sen olevan kannatettava asia.

Tämä ryhmä jakaantuu mielestäni kahteen pääosaan:
"ymmärtämättömät romantikot" ja toisaalta "auktoriteettiuskolliset"

Kaikkein aktiivisin pakkoruotsittajaryhmä" on "raivottaret"
kannattaa googlata sana "raivottaret", niin ymmärrätte kontekstin.
Raivo-tar viittaa siihen, että kyseessä on nimenomaan naiset.
Miehiä ei tähän kategoriaan juuri kuulu.

Raivottarelle tyypillistä on YLIMIELISYYS.
Hän on omaksunut pakkoruotsin alkuperäisen ideologian eli
samaistuu "parempaan väkeen", joka valehtelee solkenaan pakkoruotsin
"yleviä perusteluja"..
Niitä ovat kaikki ne fraasit ja mantrat, joita esimerkiksi opetusministeri ja muu
pakkoruotsia ajava poliittinen eliitti ja erityisesti suomenruotsalainen edunvalvonta toistaa.

Raivotar aloittaa argumentoinnin yleensä kertomalla, miten siunauksellista
pakkoruotsi on ollut luetellen kaikki mahdolliset kliseet asian tiimoilta.

Kun hän huomaa, että mitään relevantteja järkiperusteita pakkoruotsille ei suomenkielisen
kannalta ole, todellinen "karva" alkaa paljastua.

Aletaan puhua kunniavelasta ruotsinkielisille, jotka "ovat tämän maan rakentaneet yksin
nollasta" ja päädytään lopulta esim. ruotsinkielisten maksamiin valtaviin veroihin,
kuulemma 70 % kaikista veroista, joiden vastineeksi jokaisen suomenkielisen on maksettava
vuosikausien pakkoruotsiveroa..
Kun heille huomauttaa, että tuo "veroargumentti" onkin ainoa järkeenkäyvä peruste
nimenomaan POLIITIKKOJEN kyvyttömyydelle ratkaista asia enemmistön näkökulmasta,
aletaankin solvata vastapuolta siitä, että keskustelu on epä-älyllistä..

Eli RAIVOTAR on omaksunut suomenruotsalaisen kulttuurisen DNAn ylimielisyyksineen kaikkineen.

Entä sitten nämä kaksi muuta

Naivi romantikko katselee Strömsötä ja ihailee, miten leppoisaa suomenruotsalainen elämä on
ja kuvittelee yksinkertaisena ihmisenä, että pakottamalla kaikille ruotsin kieli,
Suomesta tulee samanlainen onnela kuin Strömsö.
Ja sitten on tietysti kuningatar Silvia ja muut ihanat kuninkaalliset, joiden takia
ruotsiin on pakotettava.

Raivottaresta romantikko eroaa siinä, että hän on perimmiltään hyväntahtoinen, mutta
kovin naivi ja jalat tukevasti ilmassa -tyyppi, joka ei ymmärrä pakkoruotsiin liittyvää
vallankäytön vääristymää.

Onko nykyinen opetusministeri raivotar vai romantikko?
Uskoisin hänessä olevan molemmat, koska hän on altistunut suomenruotsalaiselle edunvalvontakoneistolle
ja omaksunut sen edustaman ylimielisyyden, mutta ilman tätä tuhoisaa altistusta olisi lähinnä romantikko.

Entä sitten ne auktoritteetiuskolliset?

Kyse on aivan erityislaatuisesta ihmistyypistä, joka nielee kaiken ylhäältä annetun
monissa muissakin kysymyksissä!

Tutustuin Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimukseen suomalaisten käsityksistä
sääntelyn määrästä ja tarpeesta (google KAKS )

81 % suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa säädellään asioita liian pikkutarkasti.

Suuri enemmistö 85% torjuu jopa ajatuksen siitä, että viranomaisten tulisi ohjailla kansalaisia
terveellisiin elintapoihin (ravinto, liikunta)

15 % kannattaa kansalaisten ohjaamista terveempiin elintapoihin PAKOLLA!

77 % oli sitä mieltä, että täysi-ikäinen kansalainen osaa päättää omista asioistaan ilman holhousta.

18 % epäilee kansalaisten kykyä huolehtia itsestään ilman ylhäältä tulevaa ohjailua

HUOM. Tässä kyselyssä ei löytynyt raivottaria, mutta muuten rakenne on varsin samankaltainen kuin
suhtautumisessa pakkoruotsiin. Pakkoruotsi nimenomaan on turhanpäiväistä ohjailua, johon noin 20 %
kuitenkin sokeasti alistuu lähtökohtana, että "ylhäältä annettu on aina oikein"!

Sen voi havaita esimerkiksi opetusministerin "tasa-arvo" -lausunnoista, joilla hän epätoivoisen valheellisesti
yrittää perustella pakkoruotsia, vaikka todelliset perusteet ovat suomenruotsalaisten ja raivottarien lobbaus!

Käy sivuilla kaks.fi
http://kaks.fi/uutiset/kansalaiset-suom ... aarayksia/

Raivottarien asennetta ei pysty muuttamaan, samoin auktoriteettiuskolliset jatkavat sokeaa
uskoaan auktoriteetteihin, joten siinä mielessä aika maksimissa varmaan pakkoruotsin vastustus
tällä hetkellä on!

[NRR]

Naiset eivät aina ja kaikkialla suhtaudu myönteisemmin ruotsiin. "Tampereen teknillisen yliopiston teekkarit suhtautuivat kielteisimmin ruotsin opiskeluun. Tulos oli odotettu sikäli, että miehet ja tekniset alat ovat aiemminkin tiedetty kriittisiksi. Tällä kertaa vastaajajoukon miesvaltaisuus ei selittänyt tulosta, sillä teekkarivastaajien joukossa oli tasaisesti molempia sukupuolia. Myös teekkarinaiset suhtautuvat muita kielteisemmin ruotsin opiskeluun. Tampereen teknillisestä yliopistosta kohderyhminä olivat automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta."

Nähdäkseni naisten "kritiikittömyys" pakkoruotsia kohtaan syntyy osin miellyttämisenhalusta, osin halusta tuntea olevansa "sivistynyt ja kultturelli" ja osin (eikä tämä ole se pienin osuus) silkasta opportunismista, jossa asiaa koskaan sanoittamatta ymmärretään, että oma ruotsinnumero ja helppous suorittaa virkaruotsi ja mukautua ruotsi-on-rikkautta -puheeseen parantaa jonkin verran tai jopa oikein paljon omia mahdollisuuksia mahdollisella virkauralla - ja naisista iso osa päätyy hommiin, joihin mennään ensisijassa papereilla ja hymyllä. Pakkoruotsimyönteisyys voi siis olla myös naissukupuolen kannalta järkevää edunvalvontaa (mutta esim. insinöörinaisten uraa pakkoruotsi ei auta, joten he suhtautuvat siihen kriittisesti).

[NRR]

--- lähtökohtana, että "ylhäältä annettu on aina oikein"!

Sen voi havaita esimerkiksi opetusministerin "tasa-arvo" -lausunnoista, joilla hän epätoivoisen valheellisesti
yrittää perustella pakkoruotsia, vaikka todelliset perusteet ovat suomenruotsalaisten ja raivottarien lobbaus!

Aivan. Tämä "ylhäältä annettu on aina oikein" on yleisin kohtaamani peruste sekä pakkoruotsille että monelle muulle ongelmalliselle käytännölle. Asia muotoillaan näin: "tämä ohje tulee korkeimmalta mahdolliselta tasolta ja se toteutetaan", "tämä on demokraattisesti valitun edustajiston päätös", "tämä on asiantuntijatyöryhmän esitys", "näin on aina toimittu". Hallinnossa on niin paljon niitä, jotka ovat edenneet ylemmäs kuin mihin ajattelun taidot ja itsenäisyys ja rohkeus riittäisivät. Kenties heitä jopa nostetaan tietoisina siitä, että heistä tulee ongelmattomia virkamiehiä, jotka eivät kyseenalaista eivätkä uhkaa ylempien asemaa tai kritisoi lobattuja päätöksiä, vaan toteuttavat ne kiltisti ja vielä hiljentävät muut.

[JV Lehtonen]

--- lähtökohtana, että "ylhäältä annettu on aina oikein"!

Sen voi havaita esimerkiksi opetusministerin "tasa-arvo" -lausunnoista, joilla hän epätoivoisen valheellisesti
yrittää perustella pakkoruotsia, vaikka todelliset perusteet ovat suomenruotsalaisten ja raivottarien lobbaus!

Aivan. Tämä "ylhäältä annettu on aina oikein" on yleisin kohtaamani peruste sekä pakkoruotsille että monelle muulle ongelmalliselle käytännölle. Asia muotoillaan näin: "tämä ohje tulee korkeimmalta mahdolliselta tasolta ja se toteutetaan", "tämä on demokraattisesti valitun edustajiston päätös", "tämä on asiantuntijatyöryhmän esitys", "näin on aina toimittu". Hallinnossa on niin paljon niitä, jotka ovat edenneet ylemmäs kuin mihin ajattelun taidot ja itsenäisyys ja rohkeus riittäisivät. Kenties heitä jopa nostetaan tietoisina siitä, että heistä tulee ongelmattomia virkamiehiä, jotka eivät kyseenalaista eivätkä uhkaa ylempien asemaa tai kritisoi lobattuja päätöksiä, vaan toteuttavat ne kiltisti ja vielä hiljentävät muut.

Yleinen ilmapiiri on kuitenkin selkeästi muuttunut auktoriteettikriittiseksi.
Ei kansa enää mitä tahansa usko.
Pakkoruotsiin suhtautuminen on linjassa yleisen kehityksen kanssa.,

77 % oli sitä mieltä,
että täysi-ikäinen kansalainen osaa päättää omista asioistaan ilman holhousta.
18 % epäilee kansalaisten kykyä huolehtia itsestään ilman ylhäältä tulevaa ohjailua

74 % vastustaa pakkoruotsia, 21 % kannattaa.."Raivottarista puhdistettu" luku oli siis 21 %. (ÅboAkademi 2014)
ero 21-18 selittyy "romantikoilla".

Jos yleinen kehitys jatkuu auktoriteetteja kyseenalaistavaan suuntaan, pakkoruotsin vastustus voi
kasvaa jonkin verran ja toisaalta pakkoruotsiin hirttäytyminen vähentää auktoriteettiuskollisuutta,
koska poliitikot turvautuvat valheisiin pakkoruotsia puolustaessaan..

Itse olen elävä esimerkki siitä, miten poliitikkojen valehtelu käynnisti protestimielialani
pakkoruotsia kohtaan.

Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella,
ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) olisi estänyt sitä.

Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd) kertoi eduskunnassa tiistaina, miten hän sai puhelun pääministerin kansliasta.

- Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn.
Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (r) ja pääministeri olivat sopineet asiasta.

Aivan samanlainen kuvio on menossa nyt Sanni Grahn-Laasosella. Ohjeet tulevat RKP:lta, vaikkakin mutkan kautta!

[Eero Nevalainen]

Yksi mielenkiintoinen pakkoruotsittajatyyppi on suomalainen usein vasemmistolainen "tasa-arvo-argumenttiin" taipuvainen henkilö, joka identifioituu erittäin voimakkaasti ajatukseen siitä että ruotsi pelastaa parempaan elämään -- ja tällöin ollaan valmiita jopa sitten vaatimaan sitä asetelmaa toteutettavaksi lainsäädäntöteitse.

Itse olen jonkin verran tekemisissä vammaisjärjestötyön kanssa, ja näissä ympyröissä tuli hiljattain vastaan keskustelu erään varsin poliittisesti punaisen vammaisaktiivin kanssa. Hän uskoi vakaasti siihen että varsinkin yhteiskunnassa alakynnessä olevien ihmisten, eli vaikkapa vammaisten, kannattaa erityisesti opetella ruotsia, koska se kuulemma avaa teitä ammatteihin. Ajatus on itselleni toki monellakin tavalla varsin luotaantyöntävä... mutta kuulemma "koska perustuslaissa on sovittu että ollaan kaksikielisiä"(!) niin tämä on sitten hänen mielestään täysin looginen seuraus. Tästä toki pidetään sitten myös kiinni, koska tasa-arvo, ensinnäkin ruotsinkielisten suuntaan ja sitten meidän suuntaan kun ensin on luotu ongelmia.

Ja toki sieltä tuli sitten vielä mielenkiintoisempia argumentteja -- kuulemma suomenruotsalaisuudesta on paljon opittavaa, se opettaisi meitä jotenkin siivommille tavoille... ja loppujen lopuksi perusteluksi löytyi lastenloru. Noh, enhän minä kai sille mitään voi jos hän haluaa pelastua moisilta stereotypioilta ruotsin kautta, mutta jos nyt jättäisi vaatimatta moista muilta.

[NRR]

Uskon, ettei juuri ole toista aihetta, jossa älykkäät ja valveutuneet ihmiset tyytyisivät niin naurettavaan argumentointiin. Kyse täytyy olla jostain parvi-ilmiöstä. Kun on kuullut vain näitä latteuksia ja kuullut niitä vielä riittävän varhain, ei ymmärrä ollenkaan aktivoida ajattelevaa osaa aivoistaan törmätessään pakon kriitikoihin. Sitten tulee sellaista papukaijapuhetta, jota itsekin häpeäisi, jos sallisi itsensä havahtua hereille.

[Eero Nevalainen]

No mä en kyllä pitäisi häntä mitenkään edes erityisen älykkäänä, onhan vaan tyypillinen painostaja, että "tehdään nyt näin YHDESSÄ eikä sanota vastaan niin hyvä tulee". Häneen vain teki vaikutuksen aikanaan kun jossain 70-luvulla(?) erityiskoulussa oli saatu erityislupa ruotsin opetuksen aikaistamiseen että sitten kun on flytande svenska niin pääsevätpä vammaiset ainakin hyviin virkoihin... ei ihme jos asiaan alkaa samastua.

Pelottavaa näissä tapauksissa on se että kun he huomaavat että onnistuvat provosoimaan typerehtimisellään, he ottavat sen merkkinä siitä että tässä on nyt jotain sellaista arvopohjaa joka pitää jotenkin hajottaa lisäidiotismeilla. Mitä enemmän turhaudut, sen parempi. Ja "onhan se hyvä että koulussa saa lukea muitakin kieliä, vaikka sitä enkkua"...

Ei paljon motivoi työskennellä yhteiskunnan eteen ihan oikeasti rooleissa joissa vaikka sitä enkkua oikeasti käytetään johonkin (ja sitä käytetään paljon), kun poliittista pakottavaa päätöksentekoa tekevät tuollaiset ihmiset.

Oli vaan sitten pakko todeta että meillä ei ole älyllistä eikä moraalista yhteistä pohjaa, kiitos moi. Ikävää että näin kävi.

[NRR]

No mä en kyllä pitäisi häntä mitenkään edes erityisen älykkäänä, onhan vaan tyypillinen painostaja, että "tehdään nyt näin YHDESSÄ eikä sanota vastaan niin hyvä tulee". Häneen vain teki vaikutuksen aikanaan kun jossain 70-luvulla(?) erityiskoulussa oli saatu erityislupa ruotsin opetuksen aikaistamiseen että sitten kun on flytande svenska niin pääsevätpä vammaiset ainakin hyviin virkoihin... ei ihme jos asiaan alkaa samastua.

Samaa periaatetta yritetään sovittaa myös maahanmuuttajiin: heillä on oikeus erityisesti ruotsinopetukseen, koska kielellisesti lahjakkaina (muka koskee kaikkia kaksikielisyyteen pakotettuja), he erityisen hyvin hanskaavat ruotsin ja siten parantavat asemiaan kantaväestöön verrattuna. No ei ihan, muutama voi ja muut ei. Useimmilla ruotsiin käytetyt tunnit, voimavarat ja kallis erityisopetusresurssi on poissa jostain oikeasti tärkeästä!

Ainoa ryhmä, jota ei hyväksytä tässä suhteessa kunnialliseksi erityisryhmäksi ovatkin dysleksikot, joita pakkoruotsikeskustelussa saa lyödä vapaasti - laiskoja, tyhmiä ja asenneongelmaisia; kyllä kaikki muka yhden ruotsin oppivat, jolleivät ole muutenkin vajaita. Tämä on hämmästyttävän räikeää diskriminaatiota, mutta sitä ei olla huomaavinaan. Sillä jos dysleksikot vapautettaisiin ruotsista, niin taas olisi iso jono ruotsittomien ratkaisujen vaatijoita perässä ja niitä paperillakin ruotsittomia (ruotsittomia kyllä riittä muuten) koulutettuja ja elämässä menestyviä ei saa olla, muuten romahtaa kaikki.

Ei paljon motivoi työskennellä yhteiskunnan eteen ihan oikeasti rooleissa joissa vaikka sitä enkkua oikeasti käytetään johonkin (ja sitä käytetään paljon), kun poliittista pakottavaa päätöksentekoa tekevät tuollaiset ihmiset.

Niinpä.

[Eero Nevalainen]

koulutettuja ja elämässä menestyviä ei saa olla, muuten romahtaa kaikki.

Juurikin näin. Tämän takia esimerkiksi jankutetaan paljon siitä että akateemiset vanhemmat valitsevat ruotsin mieluummin (vaikka luin joskus vuosituhannen alussa päinvastaista). Juuri "elämässä menestyvät suomenkieliset" ovat se potentiaalisesti vaarallinen vastaesimerkki, ja siksi juurikin akateeminen pakkoruotsi jne.