Numerot vastaan liturgia

[Hillevi Henanen]

Tässä taisi kuitenkin olla kyse ruotsinkielisistä, kun puhutaan suomen tunnin järjestämisestä... noh, osuupa omaan nilkkaan joskus.

Jep! Loviisalaisvanhemmathan tekivät historiaa panemalla kunnolla hanttiin sivistyslautakunnan ruotsinkielisten junttaamalle ruotsiekaksikieleksi-hankkeelle.

[NRR]

Ymmärsinkö siis oikein:

- ruotsinkielisten osuus mannermaalla näyttää olevan nyt 4,8% ja se ei näytä olevan ainakaan nousussa,

- syntyneiden kohdalla rekisteröidään ryhmään "muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset" 1,5 kertaa enemmän lapsia kuin ruotsinkielisiin ja näiden muunkielisten vauvojen määrä on kasvussa.

?

Mikä mahtaa olla suhde syntyneissä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla?

[Hillevi Henanen]

Kyllä se prosentti on vielä melkein 4,9, hiukan alle kuitenkin.

Panen tähän näitä 0-vuotiaiden prosentteja järjestyksessä
ruotsink./vierask./suomenk.

7,5 18,7 73,7 Espoo
7,0 17,1 75,8 Helsinki
2,7 21,4 75,9 Vantaa

5,2 7,9 86,8 Manner-Suomi
0,5 4,1 95,4 Suomenkieliset kunnat

9,0 16,1 74,8 Kaksikieliset kunnat, suomenkielinen enemmistö
72,7 5,5 21,8 Kaksikieliset kunnat, ruotsinkielinen enemmistö
14,2 15,3 70,5 kaksikielsiet kunnat yht.

Vieraskielisten prosenttiosuus koko kansasta nousee vauhdilla
2010 5,1% - 2011 5,7% - 2012 6,4% - 2013 6,9% - 2014 7,9%

[NRR]

Panen tähän näitä 0-vuotiaiden prosentteja järjestyksessä
ruotsink./vierask./suomenk.

7,5 18,7 73,7 Espoo
7,0 17,1 75,8 Helsinki
2,7 21,4 75,9 Vantaa

Kiitos!

[Hillevi Henanen]

Ulkohommissa herää erityisen paljon ajatuksia, jotka yleensä sitten poikivat tuntikausien istumisen tietokoneen ääressä. Nyt tuli mieleeni, että saapa nähdä tuleeko vuoden 2016 tilastossa aikaistettu pakkoruotsi näkymään ruotsinkielisten muuttona kaksikielisistä kunnista suomenkielisiin. Riippuu tietenkin sitä mitä kieliryhmää lisäopettajat edustavat.
Kuntatasolla luvut ovat suurelta osin niin pieniä, että yksikin ihminen näkyy, ja kokonaismäärät ovat olleet melko tasaisia.

Saa sitten taas folktinget retostella sillä miten pieni työttömyys ruotsinkielisissä kunnissa on ja muutenkin asiat niin suunnattoman paljon paremmin kuin suomenkielisissä kunnissa. Sitä ei varmaankaan saa kysyä, että miksi sitten ihmiset tuhatmäärin muuttavat onnellisemmista ja varakkaamista kulttuurikunnista näihin surkeampiin kuntiin.

[Hillevi Henanen]

"Onhan matematiikkakin pakollista"

Tuo on kyllä surullista. Heitellään ensin vertauksia matematiikkaan ymmärtämättä mistä on kyse, ja sitten... vähennetään matematiikkaa, kun ei todellakaan ymmärretä, mistä on kyse.

Tämä Eeron kommentti on huvittanut minua jo viikon, eikä siihen edelleenkään ole lisättävää.

Tilastokeskukselle olen kiitollinen siitä, että lakkasivat julkaisemasta väestötilastoyhteenvetoa kieliryhmittäin. En olisi ikinä ruvennut penkomaan näitä kuntatilastoja ilman sen puuttumista. En myöskään ole vuosikymmeniin hämmästynyt niin paljon kuin tätä tehdessäni siinä vaiheessa kun summarivejä alkoi ilmestyä.

Olen vielä kertaalleen tarkistanut kaikki luvut, mutta ei sieltä mitään kummallista löytynyt.

Kaksikielisten kuntien ruotsinkielisten määrä on 1990-2014 vähentynyt keskimäärin 350 hlöä/vuosi eli yhteensä 11553 kpl.
Ruotsinkielisenemmistöiset kunnat ovat menettäneet 6% ruotsinkielisistään tänä aikana eli 7030 hlöä -> keskim. 300 hlöä/vuosi
Suomenkielisenemmistöiset kunnat ovat menettäneet 3 % ruotsinkielisistään tänä aikana eli 4523 hlöä -> keskim. 200 hlöä/vuosi

Kaksikielisistä kunnista ovat 24 vuodessa päässeet ruotsinkielisten määrässä plussalle seuraavat 7 kuntaa
Turku +1786
Espoo +1627
Luoto +1310 Kunniamaininta Luodolle: Ruotsinkielisten määrä lisääntynyt 24 vuodessa 38,5%.
Mustasaari +1243
Pedersöre +944
Kirkkonummi +587
Vaasa +578
(8. paremmuusjärjestyksessä olisi Lohja -56 hlöä)

Pahiten miinuksella on 24 vuoden saldo ruotsinkielisten määrässä seuraavissa 10 kaksikielisessä kunnassa
Närpiö -1948
Helsinki -1946
Hanko -1592
Loviisa -1488
Kemiö -1420
Kristiina -1321
Raasepori -1213
Parainen -1155
Vöyri -971
Kokkola -886

Kaikkiaan kaksikielisten kuntien ruotsinkielisten määrän pudotus on siis ollut 24 vuodessa 11553 henkilöä
Liturgisti ei puhu mielellään Manner-Suomesta, vaan korjaa tuota lukua Ahvenanmaalaisten +2288:lla, eli nyt päädytään koko Suomen osalta lukuun -9264. Vielä vähemmän liturgisti puhuu kaksikielisten kuntien luvuista, joten kun lasketaan vaivihkaa mukaan vielä suomenkielisiin kuntiin ilmestyneet +3274 ruotsinkielistä, jää nettotappioksi koko maassa 5991 henkilöä 24 vuodessa. Se tosiasia ei silti muutu, että kaksikielisissä kunnissa oli 31.12.2014 11553 ruotsinkielistä vähemmän kuin 31.12.1990

Trendi on lisäksi jyrkkenevä. Viimeisten 15 vuoden aikana on kaksikielisten kuntien nettomuuttotappiosta 55% suuntautunut suomenkielisiin kuntiin (2703/4919).
Käytän tässä poikkeuksellisesti vielä 15 vuoden lukua, koska se kertoo suunnanmuutoksesta

Suomenkieliset kunnat, joissa suurin ruotsinkielisten määrän lisäys 24 vuodessa:
Kaarina +640
Nurmijärvi +210
Oulu +177
Tampere +138
Lieto +131
Hyvinkää +114
Vihti +110
Raisio +104
Mäntsälä +97
Jyväskylä +96

Suomenkieliset kunnat, joissa ruotsinkielisten määrä vähentynyt eniten 24 vuodessa
Kotka -149
Kouvola- 86
Uusikaupunki -46
Eura -40
Valkeakoski -39
Rauma -31
Heinola -23
Kauhava -20
Luvia -18
Raahe -13

[Hillevi Henanen]

Suomenkieliset kunnat, joissa suurin ruotsinkielisten määrän lisäys 24 vuodessa:
(Suluissa ruotsinkielisten määrä kunnassa)
Kaarina +640 (1366)
Nurmijärvi +210 (480)
Oulu +177 (451)
Tampere +138 (1175)
Lieto +131 (247)
Hyvinkää +114 (385)
Vihti +110 (503)
Raisio +104 (350)
Mäntsälä +97 (192)
Jyväskylä +96 (312)

Suomenkieliset kunnat, joissa ruotsinkielisten määrä vähentynyt eniten 24 vuodessa
(Suluissa ruotsinkielisten määrä kunnassa)
Kotka -149 (532)
Kouvola -86 (290)
Uusikaupunki -46 (62)
Eura -40 (20)
Valkeakoski -39 (44)
Rauma -31 (132)
Heinola -23 (37)
Kauhava -20 (92)
Luvia -18 (19)
Raahe -13 (14)

Suomessa on 16 yksikielistä suomenkielistä kuntaa, jotka järjestävät perusopetusta ruotsiksi. Nämä kunnat ovat Pori, Hyvinkää, Kerava, Kotka, Kouvola, Lahti, Nurmijärvi, Salo, Kaarina, Tampere, Tuusula, Oulu, Varkaus ja Vihti.

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot ... a_kunnissa

Sijoitin noihin aikaisempiin listoihini ne koulutuspaikkakunnat, jotka olivat näissä kymmeniköissä ennestään, ja jotka oli mainittu opetushallituksen sivulla. Se ei mimulle auennut, että pitäisikö niitä olla 14 vai 16.

Toivotaan että opetushallituksessa on ainakin luvut 1-10 hanskassa.

[Hillevi Henanen]

Ruotsinkielisillä on todistetusti vähemmän työttömyyttä ja he ovat korkeammin koulutettuja.
Katselin tuossa Ahvenanmaan tilastokeskuksen sivuja, ja totesin että siellä hoidellaan alle 29000 kansalaisen tilastointikin todella perusteellisesti ja vankalla koulutuspohjalla. Etusivulle on päässyt 10 korkeasti koulutettua ja yksi keskiasteen koulutuksen saanut.
http://www.asub.ax/text.con?iPage=6

Synkkää kateutta tuntien katson esim. tuota upeaa väestötilastoa vuodelta 2014 – 60 sivua täyttä asiaa.
http://www.asub.ax/files/befolkning2014.pdf

Jos Manner-Suomen tilastokeskus hoitaisi hommansa samalla vakavuudella, pitäisi heillä suhteessa väestön määrään olla palveluksessaan
564 valtiotieteiden maisteria
188 kauppatieteiden tohtoria
188 kauppatieteiden lisensiaattia
188 kauppatieteiden maisteria
376 filosofian tohtoria, joista puolet äitiyslomittajia
188 filosofian maisteria äitiyslomalla
188 osa-aikaista filosofian maisteria
ja
188 merkonomia

[Uolevi]

Avatessani aamulla ylen aloitussivun ilmestyi sen päälle Tilastokeskuksen kysely. kysyttiin mm. mistä hankin tilastotietoni ja mitä tietoja haluaisin. En muista tilastokeskuksen tällaista kyselyä aikaisemmilta vuosilta. Ylehän kyselee harva se päivä saamatta vastausta ainakaan minulta:(. Tilastokeskukselle vastasin jokin sinne päin, että haluan vuosittain tiedot väestön kielisuhteiden kehityksestä.

[NRR]

Ruotsinkielisillä on todistetusti vähemmän työttömyyttä ja he ovat korkeammin koulutettuja.
Katselin tuossa Ahvenanmaan tilastokeskuksen sivuja, ja totesin että siellä hoidellaan alle 29000 kansalaisen tilastointikin todella perusteellisesti ja vankalla koulutuspohjalla. Etusivulle on päässyt 10 korkeasti koulutettua ja yksi keskiasteen koulutuksen saanut.
http://www.asub.ax/text.con?iPage=6

Synkkää kateutta tuntien katson esim. tuota upeaa väestötilastoa vuodelta 2014 – 60 sivua täyttä asiaa.
http://www.asub.ax/files/befolkning2014.pdf

Jos Manner-Suomen tilastokeskus hoitaisi hommansa samalla vakavuudella, pitäisi heillä suhteessa väestön määrään olla palveluksessaan
564 valtiotieteiden maisteria
188 kauppatieteiden tohtoria
188 kauppatieteiden lisensiaattia
188 kauppatieteiden maisteria
376 filosofian tohtoria, joista puolet äitiyslomittajia
188 filosofian maisteria äitiyslomalla
188 osa-aikaista filosofian maisteria
ja
188 merkonomia

Kiitos! Upea rinnastus - kuinka paljon onkaan ihmisiä, joiden työ ja asema ovat täysin kaksikielisyysliturgian varassa. Siksi RKP pitää niin mielipuolisesti kiinni pakkoruotsista ja sen tiukentamisesta!

[Hillevi Henanen]

Kun sain vuoden 2015 luvut kasaan, tuli samalla valmiiksi 25 vuoden näkymä numeroina. Se ei ole edes kaukaista sukua pakkoruotsiliturgialle.

Koko Suomen väestömuutokset 25v
..................31.12.15.......Muutos 25v.......Muutos 2015
Suomi ..........4865628........+190405............. -3123
Saame..............1957.............+223................ +8
Muut.............329562...........+304779..........+19256
Ruotsi............290161............ -6577...............-586
YHT.............5487308..........+488830...........+15555

Ensimmäistä kertaa suomenkielisten määrä on miinuksella.
Ruotsinkielisten määrä lähestyy 290 tuhatta.

Manner-Suomen väestömuutokset 25v
..................31.12.15...........Muutos 25v
Suomi ..........4864262............+190167
Saame..............1957.................+223
Muut...........327469..............+302919
Ruotsi............264637...............-8858
YHT.............5458325............+484451

Ruotsinkielisten määrä alitti 265000, ruotsinkielisten prosenttiosuus Manner-Suomessa on 4,85%

Suomenkieliset kunnat 25 v
..................31.12.15.......Muutos 25v
Suomi ..........3539573............+3204
Saame...............1820..............+121
Muut..............125221.........+115547
Ruotsi..............15266.............+3441
YHT..............3681880.........+122313

Suomenkielisillä kunnilla on tarjolla kaunista plussaa kaikille.

Kaksikieliset kunnat väestömuutokset yht 25 v
..................31.12.15...........Muutos 25v
Suomi ...........1324689..........+186963
Saame.................137...............+102
Muut...............202248..........+187372
Ruotsi..............249371............-12299
YHT...............1776445..........+362138
Näille kunnille valtio siis jakaa 100 miljoonan lisälahjan vuositasolla että he pystyisivät olemaan onnellisempia, koulutetumpia ja työllistettympiä kuin muut.

Kaksikielisissä kunnissa on kahden kerroksen väkeä, joten olen vielä ryhmitellut ne enmmistökielen mukaan

Suomi-enemmistökunnat väestömuutokset 25 v
..................31.12.15..........Muutos 25v
Suomi ...........1284778...........+186280
Saame.................133................+103
Muut..............195150............+180890
Ruotsi.............140172...............-4646
YHT..............1620233............+362627

Ruotsi-enemmistökunnat väestömuutokset 25 v
................31.12.15.....Muutos 25v
Suomi ..............39911...............+683
Saame....................4..................-1
Muut.................7098.............+6482
Ruotsi.............109199.............-7653
YHT................156212..............-489

Tämä oli minulle sellainen yllätys, että en ollut millään silmiäni uskoa kun luvut alkoivat hahmottua.
25 vuoden aikana näiden 15 kunnan kokonaisväkiluku on laskenut viidelläsadalla, ja ruotsinkielisten määrä 7,5 tuhannella!