pentti kirjoitti:Viime perjantaina (25.09.15) kaksi nuorta poliitikkoa Li Andersson (vas) ja Wille Rydman (kok) olivat Pressiklubissa keskustelemassa pakolaistilanteesta. Keskustelussa sivuttiin myös kysymystä, kuka on suomalainen. Wille Rydman korosti tässä itseidentifikaation merkitystä. Li Andersson sanoi olevansa samaa mieltä ja jatkoi:
”Ei suomalaisuus oo mitään sellaista, mitä mä ikäänkuin voin määritellä jonkun toisen puolesta, koska mä luulen, että meidänkin (tarkoittaa keskustelijoita) määritelmät siitä, mitä me itse koetaan suomalaisuudeksi, eroaa toisistaan. Sen takia se ihmisten oma kokemus siitä on tosi oleellinen.”
Kannattaisiko tähän tarttua? Voisiko tältä pohjalta löytyä laaja yhteisymmärrys myös kieli-identiteetistä (poislukien ehkä RKP:n fundamentalistit)? Li Andersson kannattaa pakkoruotsia ja Wille Rydman on vapaan kielivalinnan kannalla.
Kielellinen identiteetti nimenomaan perustuu itseidentifikaatioon..
Eli vaikka olen täysin suomenkielinen, mutta "tunnen itseni ruotsinkieliseksi",
voin rekisteröidä itseni ruotsinkieliseksi.
Identiteettiä suurempi ongelma on ideologian velvollisuus-osio:
"Ruotsin kieli on suomenkielisen velvollisuus"
Tässä on kyseessä kostomentaliteetti, jossa 5 %:n vähemmistön "joutuessa"
oman etunsa nimissä opiskelemaan
kansan 95 %:n kielen, se kostetaan vetoamalla perustuslakiin, joka "
velvoittaa jokaikisen
opiskelemaan kahta kansalliskieltä, koska perustuslaissa mainitaan kaksi kansalliskieltä".
Lisäksi suomenkielisellä enemmistöllä on ideologiaan perustuva
velvollisuus
turvata ruotsinkieliset palvelut..
missään ei mainita ruotsinkielisten lähtökohtaista
velvollisuutta turvata itse palvelunsa-
valtion tehtävä on antaa tähän resurssit.. mutta valtio antaakin vain velvoitepakkoruotsitetun suomalaisen
tyydyttämään palvelutarpeet!
Ruotsinkielisillä ei ole vastaavaa velvoitetta suomenkielisten
palvelujen suhteen, koska suomalaiset hoitavat palvelunsa itse.
Ruotsinkielinen opiskelee suomea itseään varten,
suomenkielinen opiskelee ruotsia ruotsinkielisiä varten!
Eli "toista kotimaista" opiskellaan vain ja ainoastaan ruotsinkielisiä varten!
Ruotsinkielisen oikeus on suomenkielisen velvollisuus! Kielipolitiikan punainen lanka!
Elegantti ulospääsy voi sisältää sen kohteliaan julkilausuman, että jokaisella suomalaisella
on oikeus omaan suomalaisuusmäärittelyynsä ja me suvaitsemme kaikkia suomalaisuuskäsityksiä-
siis myös svekomaanista suomalaisuutta, mutta emme alistu sen ideologisen määräysvallan alle.
Toisaalta emme vaadi muita suomalaisuuksia muuttumaan meidän suomalaisuuskäsityksemme
mukaiseksi. Siis "Elä ja anna elää"- filosofia.
Kun järkeistämme kielipolitiikan tähänastisen perusprinsiipin eli lopetamme keinotekoisen kaksikielisyyden
ja siirrymme ruotsin kielen osalta kielipolitiikasta rehelliseen vähemmistökielipolitiikkaan, ongelmat ratkeavat oikeudenmukaisesti!
Ruotsinkielinen eliitti toki menettää valtaansa muutoksessa, joten on ymmärrettävää, että vastustus on raivoisaa-
meidän suomenkielisten kannalta kyseessä on "ansioton arvonousu" ja "arvostuskupla" -
vähän samaan tapaan kuin Kiinan pörsseissä..
Ja kuplathan puhkeavat - kukaan vain ei tiedä täsmällistä päivämäärää.. mutta kuplat puhkeavat.
"Elegantti ulospääsy" ei puhkaise kuplaa, vaan tekee siihen pikkuruisen reiän, josta ilma
sihisee hallitusti ulos eikä kukaan loukkaannu..
-----------------------
Saamelaisilla on menossa ilmiriita siitä, kuka on saamelainen: "Itseidentifikaation" kannalta kriisi.
http://yle.fi/uutiset/klemetti_nakkalaj ... origin=rss
http://yle.fi/uutiset/saamelaiseksi_hyv ... li/8343059
https://perustuslakiblogi.wordpress.com ... -virhetta/