Magma järjestää ti 15.9. pamfletin - Pakollinen ruotsi - puolesta ja vastaan - julkistamistilaisuuden klo 12 - 13 Cafe Esplanadin kellariravintolassa, ennakkoilmoittautuminen. http://www.magma.fi/event/16
Satuin näkemään tästä tilaisuudesta maininnan eräällä suomenkielisellä sivulla. Vaikuttaa siltä, että surut eivät haluaisi suomenkielisiä paikalle, ainakaan runsaslukuisesti.
Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Björn Sundellia (nyt julkaistavan tekstin kirjoittaja) haastateltiin aiheesta pari vuotta sitten ja hän argumentoi näin:
- ruotsi mahdollistaa virkamiesuran suomenkielisille,
- ruotsi mahdollistaa pohjoismaisen yhteistyön,
- Suomen on tärkeää osoittaa kuuluvansa Pohjolaan = länteen eikä itään
- jos ruotsi ei olisi pakollista, kunnat päättäisivät, mitä kieliä siellä voi lukea ja säästäisivät kieliopinnoista,
- jos ruotsi olisi vapaaehtoista, poikien kielitaito muka huononisi entisestään,
- jos ruotsi olisi vapaaehtoista, ei voitaisi taata ruotsinkielistä terveydenhoitoa,
- Euroopassa mm. Briteissä ja Espanjassa toisen kotimaisen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla (ei pidä paikkaansa) ja näin pitäisi olla meilläkin.
Hän puhui kaiken aikaa kaksikielisyydestä kun olisi pitäyt puhua ruotsin pakollisuudesta. Hän puhui ikään kuin vain pakollinen venäjä voisi olla ruotsin vaihtoehtona mutta muistutti, etteivät oppilaat ole olleet innokkaita nytkään lukemaan venäjää. Kansalaisaloitetta hän luonnehti loukkaavaksi ruotsinkielisiä kohtaan.
Loputonta teettelyä ja tarkoitushakuista valehtelua. Missään ei ole meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon, ei missään pakkovirkaruotsimme kaltaista riesaa kaikille akateemisille.
Mies puhui (sitä kertomatta) jonkin pienen todella kaksikielisen alueen (vähemmistlkielisiä noin puolet) tilanteesta kuin kyseessä olisi koko maa. Mies ohitti kokonaan pakkoruotsin kriitikkojen määrän. Mies ohitti myös oman maamme monikielistymisen. Mies ohitti senkin, että suomenkieliset vanhemmat kyllä tietävät ruotsin todellisen hyödyn tai hyödyttömyyden.
Loputonta teettelyä ja tarkoitushakuista valehtelua. Sitä odotan myös Magman julkaisulta.
- ruotsi mahdollistaa virkamiesuran suomenkielisille,
- ruotsi mahdollistaa pohjoismaisen yhteistyön,
- Suomen on tärkeää osoittaa kuuluvansa Pohjolaan = länteen eikä itään
- jos ruotsi ei olisi pakollista, kunnat päättäisivät, mitä kieliä siellä voi lukea ja säästäisivät kieliopinnoista,
- jos ruotsi olisi vapaaehtoista, poikien kielitaito muka huononisi entisestään,
- jos ruotsi olisi vapaaehtoista, ei voitaisi taata ruotsinkielistä terveydenhoitoa,
- Euroopassa mm. Briteissä ja Espanjassa toisen kotimaisen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla (ei pidä paikkaansa) ja näin pitäisi olla meilläkin.
Hän puhui kaiken aikaa kaksikielisyydestä kun olisi pitäyt puhua ruotsin pakollisuudesta. Hän puhui ikään kuin vain pakollinen venäjä voisi olla ruotsin vaihtoehtona mutta muistutti, etteivät oppilaat ole olleet innokkaita nytkään lukemaan venäjää. Kansalaisaloitetta hän luonnehti loukkaavaksi ruotsinkielisiä kohtaan.
Loputonta teettelyä ja tarkoitushakuista valehtelua. Missään ei ole meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon, ei missään pakkovirkaruotsimme kaltaista riesaa kaikille akateemisille.
Mies puhui (sitä kertomatta) jonkin pienen todella kaksikielisen alueen (vähemmistlkielisiä noin puolet) tilanteesta kuin kyseessä olisi koko maa. Mies ohitti kokonaan pakkoruotsin kriitikkojen määrän. Mies ohitti myös oman maamme monikielistymisen. Mies ohitti senkin, että suomenkieliset vanhemmat kyllä tietävät ruotsin todellisen hyödyn tai hyödyttömyyden.
Loputonta teettelyä ja tarkoitushakuista valehtelua. Sitä odotan myös Magman julkaisulta.
Viimeksi muokannut NRR, 13.09.2015 22:13. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Tuosta pitää tehdä arvostelu. Ehkä se vaatii kokonaisen vastapamfletin...
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Jaska kirjoitti:Tuosta pitää tehdä arvostelu. Ehkä se vaatii kokonaisen vastapamfletin...
Kyllä kiitos Jaska! Tee sinä se!
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Pitänee... Kunhan eivät ehtisi poistaa pakkoruotsia ennen kuin se on valmis!NRR kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tuosta pitää tehdä arvostelu. Ehkä se vaatii kokonaisen vastapamfletin...
Kyllä kiitos Jaska! Tee sinä se!
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Onko näkynyt merkkejä siitä, että establishment olisi purkamassa pakkoa?Jaska kirjoitti:Pitänee... Kunhan eivät ehtisi poistaa pakkoruotsia ennen kuin se on valmis!NRR kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tuosta pitää tehdä arvostelu. Ehkä se vaatii kokonaisen vastapamfletin...
Kyllä kiitos Jaska! Tee sinä se!
Nämä RKP/folktinget/Magma-pläjäykset ovat vääristelyineen ja uuskielineen sellaista esimerkkikamaa, että niitä kannattaa ruotia osana propagandistien koulutusta tuhansia vuosia eteenpäin.
Todellinen peruste pakkoruotsillehan on se, että "ruotsin kielen asema ei saa heikentyä", vaikka se perustuu vanhan eliitin etuoikeuksiin, ja että ruotsinkielisten sijoittuminen eturivin "kulturbärande" paikoille on varmistettava. Se tehdään väittämällä, että ruotsi on kaikkien etu. Magma ei nyt enää tilannut esitystä monikulttuurisuustutkija Saukkoselta, joka yllätti Magman toteamalla, että vahvin peruste pakon purkamiselle on se, ettei ruotsista ole useimmille mitään hyötyä.
Sundell toisteli tuossa mainitsemassani haastattelussa, että "suomenkieliset itse päättävät". Mikään ei ole kauempana totuudesta. RKP/folktinget-verkosto on valmistellut, lobannut ja suljettujen ovien takana ostanut kaikki pakkoruotsiin liittyvät päätökset, vaikka hyvin tietävåt että vähintään 74% haluaa pakon pois.
On muka yhtä oikeutettua vaatia muiden lapsille näiden vastustamaa pakkoa kuin vaatia omille lapsille oikeutta valita. Ei ole. Kertokaa se heille!
Pakkoruotsin kaltaista järjestelmää ei ole missään muualla maailmassa. Kertokaa se heille!
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Vasta ensimmäinen muru tiedotustilaisuudesta:
Pikainen käännös:
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja AMH katsoo, että argumentit vastakkaisilla puolilla eivät ole vertailukelpoisia.
- Tässä ikään kuin asetetaan käyttöohjeet Hondalle ja BMW:lle rinnakkain, sanoi hän ja lisäsi, että eräät pakollisen kouluruotsin vastustajista tavoittelevat yksikielistä Suomea.
Simon Elo (Perussuomalaiset) sanoi Sundellin tehneet ennakkoluulotonta työtä.
- Jos kielen opiskeluun panostetaan aikaa, halutaan myös saavuttaa tietty taso, hän sanoi perusteeksi vapaaehtoiselle kouluruotsille.
Onko väittely kouluruotsista polkenut paikallaan 50 vuotta? Tämä on yksi kysymyksistä, joita BS asettaa pamfletissaan Pakollinen ruotsi - puolesta ja vastaan, jonka ajatushautomo Magma julkaisi tänään. S käy läpi tavallisimmat argumentit, jotka pakollisuutta koskevassa väittelyssä ovat esiintyneet ja viittaa ajankohtaiseen tutkimukseen kielikysymyksessä.
- Pakollinen ruotsi on kriittinen kysymys ei itse ruotsin kieli, sanoi S seminaarissa...
NRR:
Elon sovinnollisista sanoista huolimatta, en ole kovin optimistinen näiden "tutkimusten" ja "kysymyksenasettelujen" suhteen - tähän asti RKP/folktinget-verkostot ovat aina valinneet ne tarkoitushakuisesti - eihän meillä edes tehdä tutkimusta, jossa kunnioitettaisiin suomenkielisten tai maahanmuuttajien omia kielitarpeita, aina kysytään vain, miten käy kaksikielisyyden.
http://sportpressen.canews.fi/fi/node/6 ... 773040.htmSvenska riksdagsgruppens ordförande Anna-Maja Henriksson (SFP) ansåg att argumenten från de olika sidorna inte var riktigt jämförbara.
– Det är lite som att ställa bruksanvisningarna för en Honda och en BMW bredvid varandra, sade hon och tillade att vissa av de som motsätter sig obligatorisk skolsvenska har ett enspråkigt Finland som mål.
Simon Elo (Sannf) tyckte att Sundell gjort ett fördomsfritt arbete.
– Om man lägger tid på att lära sig ett språk, vill man nå en viss nivå, sade han som ett argument för frivillig skolsvenska. (FNB)
Pikainen käännös:
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja AMH katsoo, että argumentit vastakkaisilla puolilla eivät ole vertailukelpoisia.
- Tässä ikään kuin asetetaan käyttöohjeet Hondalle ja BMW:lle rinnakkain, sanoi hän ja lisäsi, että eräät pakollisen kouluruotsin vastustajista tavoittelevat yksikielistä Suomea.
Simon Elo (Perussuomalaiset) sanoi Sundellin tehneet ennakkoluulotonta työtä.
- Jos kielen opiskeluun panostetaan aikaa, halutaan myös saavuttaa tietty taso, hän sanoi perusteeksi vapaaehtoiselle kouluruotsille.
Pikainen käännös:Har debatten kring skolsvenskan stampat på stället i 50 år? Det är en av frågorna Björn Sundell ställer i pamfletten Den obligatoriska svenskan – för och emot, som publicerades av tankesmedjan Magma i dag.Sundell går igenom de vanligaste argumenten som förekommit i debatten kring obligatoriet och hänvisar till aktuell forskning i språkfrågan.
– Den obligatoriska skolsvenskan är den kritiska frågan, inte själva språket, sade Sundell på ett seminarium som ordnades i samband med publiceringen av pamfletten.
Onko väittely kouluruotsista polkenut paikallaan 50 vuotta? Tämä on yksi kysymyksistä, joita BS asettaa pamfletissaan Pakollinen ruotsi - puolesta ja vastaan, jonka ajatushautomo Magma julkaisi tänään. S käy läpi tavallisimmat argumentit, jotka pakollisuutta koskevassa väittelyssä ovat esiintyneet ja viittaa ajankohtaiseen tutkimukseen kielikysymyksessä.
- Pakollinen ruotsi on kriittinen kysymys ei itse ruotsin kieli, sanoi S seminaarissa...
NRR:
Elon sovinnollisista sanoista huolimatta, en ole kovin optimistinen näiden "tutkimusten" ja "kysymyksenasettelujen" suhteen - tähän asti RKP/folktinget-verkostot ovat aina valinneet ne tarkoitushakuisesti - eihän meillä edes tehdä tutkimusta, jossa kunnioitettaisiin suomenkielisten tai maahanmuuttajien omia kielitarpeita, aina kysytään vain, miten käy kaksikielisyyden.
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Onkohan pamfletin pohjana käytetty tätä keväistä nettisivua (ruotsiksi):
http://magma.fi/post/2015/3/27/den-obli ... -i-korthet
Ongelma keväisessä listassa se, että tässä kielivapausargumentit on useimmiten kirjattu puutteellisesti tai väärin, yritän muovata niitä uusiksi kirjoittamalla po. ... :
Tässä Magman listassa on vikana se, että sillä voisi vaatia mahdollisuutta lukea ruotsia, mutta pakkoruotsia vaatimaan näillä eväillä ei voi lähteä:
- kontaktit Ruotsiin ja Nordeniin
- ruotsi on porttikieli
- ilman pakkoa ei tule kielitaitoa
- virkojen kielitaitovaatimukset velvoittavat
- yo-ruotsinkokeen vapaaehtoisuus romahdutti sen kirjoittajamäärän
- toisen kotimaisen osaaminen taataan pakolla
- kyselyn mukaan ruotsin tarpeeseen uskotaan (63%)
- palvelut ruotsiksi taataan pakolla
- koska matematiikkakin on pakollista
- kaksikielisyys avittaa työmarkkinoita
- historiallinen perintö velvoittaa
- pohjoismainen kieli-identiteetti velvoittaa
- ilman ruotsia nuorten työmahdollisuudet kaventuvat
- kokeiluista itään venäläinen reservaatti
- kaksikielisyys vaatii
Englanti ei ole meillä pakollinen, vaikka perusteet sen pakollisuudelle löytyisivät: sen ottavat kutakuinkin kaikki ja se tulee vastaan kaikilla aloilla, harrastuksissa, mediassa ja useimmilla matkoilla.
Pakkoruotsille ei ylipäätään voi kerätä perusteita samaan tapaan yrittäen löytää siitä aineksia Pohjolan lingua francaksi, koska käytännössä se vain ei ole sitä. On selvää, että joku voi löytää henkilökohtaisesti painavia syitä valita ruotsi, mutta kaikille yhteisiä syitä ei ole - siksihän se Lipponenkin parahti, että eihän sitä vapaaehtoisesti kukaan valitsisi.
On eri asia vaatia omille lapsille tai vaikkapa tietyn alueen lapsille mahdollisuutta lukea ruotsia kuin vaatia kaikkien lapsille pakkoa. Jos vaatii toisten lapsille pakkoa, on oltava perustelut, jotka nuo toisetkin, ne koulutetut ja elämää nähneet vanhemmat, ymmärtävät - tai on luovuttava pakosta.
http://magma.fi/post/2015/3/27/den-obli ... -i-korthet
Ongelma keväisessä listassa se, että tässä kielivapausargumentit on useimmiten kirjattu puutteellisesti tai väärin, yritän muovata niitä uusiksi kirjoittamalla po. ... :
[po. Suomessa riittää useimmissa kunnissa suomi, muu kielitaito on saatava valita suomenkielisten ja uussuomalaisten omista lähtökohdista - ruotsinkieliset valitkoon omista lähtökohdistaan]1. Ruotsi on hyödyllistä työelämässä kontakteissa ruotsalaisten ja pohjoismaalaisten kanssa
<>
Suuressa osassa maata ruotsia ei tarvita, suomi riittää
[po. Suurin osa yhteistyöstä tehdään englanniksi jo nyt, ruotsintaitoisia riittää jatkossakin siellä, missä tarvitaan]2. Ruotsi on välttämätöntä pohjoismaisessa yhteistyössä
<>
Englanti riittää pohjoismaisessa yhteistyössä
[po. Ruotsi vie yhden kielen paikan - juuri tästä syystä pakkosuomi poistettiin Ahvenanmaalta. Porttiteoriaa ei ole todennettu, eivätkä äidinkieleltään ruotsinkieliset lapset Ruotsissa ole mitenkään erityisen kielitaitoisia - toki maailmankieliä osaavat enemmän kuin me, mutta heillä ei olekaan pakkosuomea.]3. Ruotsi on silta muiden kielten osaamiseen
<>
Ruotsi estää muitten kielten oppimista
[po. Valinnaisuus suo mahdollisuudet laajaan kielivarantoon, meillä ja muualla]4. Pakko on välttämätön laajalle kieltenopiskelulle
<>
Pakko vähentää kiinnostusta ruotsiin
[po. Kaksi vierasta kieltä onkin ok. Koska aikaa ja voimia on rajallisesti, pakkoruotsi rajoittaa kaikkien kielitaidon englantiin (ei pakollinen mutta kaikille hyödyllinen) ja ruotsiin (ei useimmille hyödyllinen mutta kaikille pakollinen). Kun pakkoruotsi ei enää ole ehdoton, voidaan toisesta kielestä antaa myös vapautuksia niille, jotka sitä tarvitsevat - nyt vapautuksia ei saa, koska se murentaisi pakon.]5. Finländereiden pitäisi pyrkiä EU:n kielibarometrin tavoitteeseen (kaksi kieltä äidinkielen lisäksi)
<>
Ihmisellä on rajallinen kyky oppia useita kieliä
[po. Kieltenopetusta on kehitettävä oppilaiden ja kotien ehdoilla ja toiveiden mukaan - kieltenopiskelu vaatii paljon sekä kouluaikana että koulun jälkeen ylläpitotyötä, siihen pystyy parhaiten, jos on saanut valita itselleen merkitykselliset kieliopinnot]6. Ruotsin opetusta tulee aikaistaa Etelä-Tirolin, Baskimaan ja Walesin mallin mukaan
<>
Ihmisillä ei ole motivaatiota opiskella kieltä, mikä vaatii ponnisteluja ja tuntuu tarpeettomalta
[po. Virkaruotsin kaltaista järjestelyä kaikille akateemisille ei ole missään maailmassa, siitä ja virkojen väärinmitoitetuista kielitaitovaatimuksista on luovuttava monikielistyvän maan todellisuuden mukaisesti]7. Pakollista ruotsia tarvitaan, jotta voidaan selvytyä akateemisista kielitaitovaatimuksista
<>
Valtakunnallinen kielikoe riittää niille, jotka hakevat virkoihin terveydenhuollossa ja oikeuslaitoksessa
[po. Yo-ruotsi poistettiin niin rehtorien, opiskelijoiden kuin poliitikkojen toiveiden mukaan mm. jotta lukion kohtuuton kielipainotus hiukan vähenisi, reput vähenisivät ja opintoajat eivät enää pitenisi ja jotta ammattikoulutietä kokeisiin tulevat voivat paremmin mitoittaa kokeet vastaamaan omaa osaamistaan, jotta matemaattisluonnontieteelliselle osaamiselle tehtäisiin tilaa kirjoituksissa - lukiossa on kyse jostain ihan muusta kuin ruotsinopinnoista]8. Yo-ruotsi on varoittava esimerkki, sen suosio laski vapaaehtoisuuden myötä (1/5 kirjoittaa)
<>
Vapaaehtoisen ruotsin imago on positiiviseempi
9. Pakollinen ruotsi tarvitaan takaamaan tiedot toisessa kotimaisessa
<>
Alueelliset ratkaisut riittävät, silloin kaikkien ei tarvitse opiskella ruotsia vain niiden, jotka valitsevat sen vapaaehtoisesti
[po. Åbo Akademi 12/2014 ja 74% kansalaisista katsoo, että ruotsin tulee olla vapaaehtoinen!!! - miksi piti sensuroida tämä tulos?]10. Åbo Akademin kyselyssä 12/2014 64% katsoo, että ruotsia tarvitaan Suomessa
<>
Tuki ruotsin kielelle on vuodesta 2005 vähentynyt 11 prosenttiyksikköä (Taloustutkimus/Magma 10/2013)
[po. Pakkoruotsi ei näytä taanneen ruotsinkielisiä palveja, jatkossa ne on suunniteltava erillään suomenkielisten ja uussuomalaisten kieliopinnoista]11. Pakollinen ruotsi tarvitaan, jotta voidaan taata ruotsinkieliset palvelut äidinkielellä
<>
Ruotsintaitoinen joka osastolla riittää ja se onnistuu vapaaehtoisen ruotsin avulla
Tässä Magman listassa on vikana se, että sillä voisi vaatia mahdollisuutta lukea ruotsia, mutta pakkoruotsia vaatimaan näillä eväillä ei voi lähteä:
- kontaktit Ruotsiin ja Nordeniin
- ruotsi on porttikieli
- ilman pakkoa ei tule kielitaitoa
- virkojen kielitaitovaatimukset velvoittavat
- yo-ruotsinkokeen vapaaehtoisuus romahdutti sen kirjoittajamäärän
- toisen kotimaisen osaaminen taataan pakolla
- kyselyn mukaan ruotsin tarpeeseen uskotaan (63%)
- palvelut ruotsiksi taataan pakolla
- koska matematiikkakin on pakollista
- kaksikielisyys avittaa työmarkkinoita
- historiallinen perintö velvoittaa
- pohjoismainen kieli-identiteetti velvoittaa
- ilman ruotsia nuorten työmahdollisuudet kaventuvat
- kokeiluista itään venäläinen reservaatti
- kaksikielisyys vaatii
Englanti ei ole meillä pakollinen, vaikka perusteet sen pakollisuudelle löytyisivät: sen ottavat kutakuinkin kaikki ja se tulee vastaan kaikilla aloilla, harrastuksissa, mediassa ja useimmilla matkoilla.
Pakkoruotsille ei ylipäätään voi kerätä perusteita samaan tapaan yrittäen löytää siitä aineksia Pohjolan lingua francaksi, koska käytännössä se vain ei ole sitä. On selvää, että joku voi löytää henkilökohtaisesti painavia syitä valita ruotsi, mutta kaikille yhteisiä syitä ei ole - siksihän se Lipponenkin parahti, että eihän sitä vapaaehtoisesti kukaan valitsisi.
On eri asia vaatia omille lapsille tai vaikkapa tietyn alueen lapsille mahdollisuutta lukea ruotsia kuin vaatia kaikkien lapsille pakkoa. Jos vaatii toisten lapsille pakkoa, on oltava perustelut, jotka nuo toisetkin, ne koulutetut ja elämää nähneet vanhemmat, ymmärtävät - tai on luovuttava pakosta.
[po. Missään maailmassa ei ole meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon, matematiikkaa luetaan kaikkialla]12. Yleishyödyllisten aineiden tulee olla pakollisia, kukaan ei puhu pakkomatematiikasta
<>
Pakko on ristiriidassa liberaalin oppimisnäkemyksen kanssa
13. Kaksikieliset alueet ovat voitolla työmarkkinoilla, luovat enemmän "språkmöten"
<>
Motivaatiota vahvistaa vapaaehtoinen kieltenoppiminen, myös työelämässä
14. Finlandilla on historiallinen perintö vaalittavanaan. Ruotsilla on erityisasema
<>
Vieraan kielen pakottaminen kansalle on kulttuuri-imperialismia
[po. Suomessa enemmistö on suomenkielinen, muunlaisetkin kieli-identiteetit ovat ok mutta niitä ei voi pakottaa muille - Norden taas on vanha monikielinen alue ja skandinaaveja me suomenkieliset emme ole koskaan olleetkaan...]15. Ruotsi on osa pohjoismaista kieli-identiteettiä
<>
Suomen kansallisidentiteetti on suomenkielinen
[po. Suomalaisilla ja uussuomalaisilla on oikeus rakentaa kieliopinnot omista lähtökohdistaan ja omista tarpeistaan - kaksi pakollista kieltä on ok kunhan maahanmuuttajat ja erityisoppilaat huomioidaan]16. Kielitarjonnan leikkaaminen vähentää nuorten työmahdollisuuksia tulevaisuudessa
<>
Kehitys koulussa vie kohti yhä useampia vapaaehtoisia aineita
[po. Kokeiluja ei pidä rajata Suomen itäosiin ja vain venäjän kieleen, ollaan rakentamassa laajaa kielivarantoa]17. Eduskunnan päätös selvittää valinnanmahdollisuuksia itäisessä Finlandissa voi johtaa siihen, että oppilaat siellä päätyvät "venäläiseen" reservaattiin
<>
Mahdollisuus valita idässä mahdollistaa monipuolisempaa kielitaitoa
[po. Jos vanha suru-kaksikielisyys vaatii pakkoruotsia, luovutaan kaksikielisyydestä, annetaan saamen kielillekin kansalliskielistatus ja ryhdytään rakentamaan kielipolitiikkaan todelliselle tilanteelle]18. Pakollisuuden vastustajat haluavat tehdä Finlandista yksikielisen, suomenkielisen
<>
Meillä ei ole mitään sitä vastaa, että ruotsia puhutaan, mutta ei edes perustuslaki pakota kaikkia oppimaan ruotsia
Viimeksi muokannut NRR, 15.09.2015 17:33. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Magma:
- aikaistaan ruotsi Etelä-Tirolin, Baskimaan ja Walesin mallin mukaan
Etelä-Tiroli
Taannoin pääkirjoitus Vasabladetissa pohti, miksi Etelä-Tirolissa italiankieliset ovat motivoituneita opiskelemaan saksaa, kun taas uusmaalaiset eivät ole kovin innokkaita opiskelemaan ja käyttämään ruotsia. No ehkä siksi, että Etelä-Tirolissa 70% väestöstä on saksankielisiä ja saksalla lienee edelleen EU:ssa aika keskeinen asema eikä pienen alueen väestö vastaa koko maan kielivarannosta.
Pääkirjoituksessa pääteltiin kahden unkarilaisen (!) tutkijan tekstiin vedoten, että tiukat kielitaitovaatimukset ovat oleellisia motivaatiolle. Pääkirjoituksen mukaan ruotsin elinvoimaisuus Suomessa voidaan palauttaa Ahtisaariprogrammetin avulla. Ainakin toinen pääkirjoituksessa mainituista tutkijoista toimii Svenska sosial- och kommunalhögskolanissa. Hän on aiemmin kirjoittanut ruotsin asemasta Suomessa:
"As a Hungarian who works in a Swedish-speaking milieu in Helsinki, I experience over and over again how difficult it is to get along in Swedish in the city. In many cases, even officially bilingual institutions provide a lame service in Swedish. Sometimes it is only the signs that are bilingual; the personnel are not. Undoubtedly, symbols have their own importance but a language should not live at only a virtual level. It goes without saying that to enhance the service in Swedish, the language requirements must be enhanced. For instance, in the aforementioned South-Tyrol, knowledge of both German and Italian is obligatory in the public sphere: everyone who wants a job there, even a porter or a cleaner, must pass the so-called bilingualism-exam. It is no surprise that you have no difficulties in South-Tyrol with the bilingual service."
Tämä kuulostaa aika pelottavalta - siis jokaisen tulisi suorittaa "kaksikielisyystesti" työpaikan ehtona.
Baskit
Baskimaassa asuu noin kolme miljoonaa ihmistä. Nykyään suuri osa Eteläisen Baskimaan vaurailla alueella asuvista on muuttanut muualta Espanjasta työn perässä eikä edusta baskikansallisuutta. Jopa 40 prosenttia alueen asukkaista edustaa muuta etnistä identiteettiä. Baskin kieltä, Baskimaan alkuperäiskieltä, pidetään Euroopan vanhimpana elävänä kielenä, noin 650 000 ihmistä puhuu äidinkielenään baskia, joista 550 000 asuu Espanjan puoleisessa Baskimaassa ja loput Ranskan puoleisessa. Baskin kielellä ei ole tunnettuja sukulaiskieliä.
Wales
Kymri on pakollista Walesissa ei-yksityisissä kouluissa. Osa kouluista on kymrinkielisiä ja osa englanninkielisiä, joissa kymri on pakollisena 5-16 -vuotiaille. Kyse on englannin syrjäyttämän paikallisen, uniikin kielen säilyttämisestä maassa, jonka pääkieli on samalla maailmanlaajuinen lingua franca. Vielä sata vuotta sitten lähes puolet Walesissa puhui äidinkielenään kymriä, mutta teollisuuden aiheuttamat muuttoliikkeet ovat tuoneet Walesiin englanninkielistä väestöä. Nykyisin kymriä puhuu n. 20% walesilaisista äidinkielenään.
Vertailukohtana baskin ja kymrin pakollisuudelle olisi lähinnä saamen kielten pelastaminen Lapissa. Eikä tuo Tirolikaan Suomeen vertaudu.
Minun on vaikea pitää tällaisia ulkomailta haettuja malleja ja niiden pohjalta tehtyjä päätelmiä kovin objektiivisina, nehän perustuvat alueellisiin alkuperäiskieliin eivätkä koko maan julistamiseen kaksikieliseksi vanhan eliitin kielen perusteella.
Koskaan ei muisteta, ettei missään maassa ole meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä, alakoulusta yliopistoon kaikille pakollista vähemmistökieltä.
- aikaistaan ruotsi Etelä-Tirolin, Baskimaan ja Walesin mallin mukaan
Etelä-Tiroli
Taannoin pääkirjoitus Vasabladetissa pohti, miksi Etelä-Tirolissa italiankieliset ovat motivoituneita opiskelemaan saksaa, kun taas uusmaalaiset eivät ole kovin innokkaita opiskelemaan ja käyttämään ruotsia. No ehkä siksi, että Etelä-Tirolissa 70% väestöstä on saksankielisiä ja saksalla lienee edelleen EU:ssa aika keskeinen asema eikä pienen alueen väestö vastaa koko maan kielivarannosta.
Pääkirjoituksessa pääteltiin kahden unkarilaisen (!) tutkijan tekstiin vedoten, että tiukat kielitaitovaatimukset ovat oleellisia motivaatiolle. Pääkirjoituksen mukaan ruotsin elinvoimaisuus Suomessa voidaan palauttaa Ahtisaariprogrammetin avulla. Ainakin toinen pääkirjoituksessa mainituista tutkijoista toimii Svenska sosial- och kommunalhögskolanissa. Hän on aiemmin kirjoittanut ruotsin asemasta Suomessa:
"As a Hungarian who works in a Swedish-speaking milieu in Helsinki, I experience over and over again how difficult it is to get along in Swedish in the city. In many cases, even officially bilingual institutions provide a lame service in Swedish. Sometimes it is only the signs that are bilingual; the personnel are not. Undoubtedly, symbols have their own importance but a language should not live at only a virtual level. It goes without saying that to enhance the service in Swedish, the language requirements must be enhanced. For instance, in the aforementioned South-Tyrol, knowledge of both German and Italian is obligatory in the public sphere: everyone who wants a job there, even a porter or a cleaner, must pass the so-called bilingualism-exam. It is no surprise that you have no difficulties in South-Tyrol with the bilingual service."
Tämä kuulostaa aika pelottavalta - siis jokaisen tulisi suorittaa "kaksikielisyystesti" työpaikan ehtona.
Baskit
Baskimaassa asuu noin kolme miljoonaa ihmistä. Nykyään suuri osa Eteläisen Baskimaan vaurailla alueella asuvista on muuttanut muualta Espanjasta työn perässä eikä edusta baskikansallisuutta. Jopa 40 prosenttia alueen asukkaista edustaa muuta etnistä identiteettiä. Baskin kieltä, Baskimaan alkuperäiskieltä, pidetään Euroopan vanhimpana elävänä kielenä, noin 650 000 ihmistä puhuu äidinkielenään baskia, joista 550 000 asuu Espanjan puoleisessa Baskimaassa ja loput Ranskan puoleisessa. Baskin kielellä ei ole tunnettuja sukulaiskieliä.
Wales
Kymri on pakollista Walesissa ei-yksityisissä kouluissa. Osa kouluista on kymrinkielisiä ja osa englanninkielisiä, joissa kymri on pakollisena 5-16 -vuotiaille. Kyse on englannin syrjäyttämän paikallisen, uniikin kielen säilyttämisestä maassa, jonka pääkieli on samalla maailmanlaajuinen lingua franca. Vielä sata vuotta sitten lähes puolet Walesissa puhui äidinkielenään kymriä, mutta teollisuuden aiheuttamat muuttoliikkeet ovat tuoneet Walesiin englanninkielistä väestöä. Nykyisin kymriä puhuu n. 20% walesilaisista äidinkielenään.
Vertailukohtana baskin ja kymrin pakollisuudelle olisi lähinnä saamen kielten pelastaminen Lapissa. Eikä tuo Tirolikaan Suomeen vertaudu.
Minun on vaikea pitää tällaisia ulkomailta haettuja malleja ja niiden pohjalta tehtyjä päätelmiä kovin objektiivisina, nehän perustuvat alueellisiin alkuperäiskieliin eivätkä koko maan julistamiseen kaksikieliseksi vanhan eliitin kielen perusteella.
Koskaan ei muisteta, ettei missään maassa ole meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä, alakoulusta yliopistoon kaikille pakollista vähemmistökieltä.
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
HBL kirjoittaa myös julkaisusta:
http://hbl.fi/nyheter/2015-09-15/770530 ... kolsvenska
Pakon puolesta BS mainitsee pohjoismaisen yhteistyön, työelmän tietyt alueet ja kaksikielisyyden osana suomenmaalaista identiteettiä. Vastapuolelta hän ottaa esiin ruotsin huonot oppimistulokset sekä sen, että moni ei kohtaa ruotsia vaan katsovat selviytyvänsä englannilla. S kuitenkin varoo asettamasta argumentteja paremmuusjärjestykseen tai ottamasta omaa näkemystään esille. Pamfletin tarkoitus on tarkastella kysymystä ilman painotuksia.
NRR: Tietysti on tärkeää ymmärtää toisen lähtökohdat MUTTA aivan oleellista on myös ymmärtää se, että on eri asia vaatia pakkoa toisten lapsille kuin vaatia valinnanvapautta omille lapsille. Tämä ei ole mikään symmetrinen tilanne!!!
http://hbl.fi/nyheter/2015-09-15/770530 ... kolsvenska
Pikainen käännös:Bland argumenten för obligatoriet nämner Björn Sundell det nordiska samarbetet, nyttan i vissa delar av arbetslivet och tvåspråkigheten som en del av den finländska identiteten. På motsidan tar han fram de dåliga resultaten av svenskundervisningen samt att många sällan konfronteras med svensk och att de upplever att de klarar sig med engelska. Sundell är emellertid noga med att inte rangordna argumenten eller ta fram sin egen åsikt i frågan. Målet med pamfletten är att betrakta språkfrågan på ett förutsättningslöst sätt.
Pakon puolesta BS mainitsee pohjoismaisen yhteistyön, työelmän tietyt alueet ja kaksikielisyyden osana suomenmaalaista identiteettiä. Vastapuolelta hän ottaa esiin ruotsin huonot oppimistulokset sekä sen, että moni ei kohtaa ruotsia vaan katsovat selviytyvänsä englannilla. S kuitenkin varoo asettamasta argumentteja paremmuusjärjestykseen tai ottamasta omaa näkemystään esille. Pamfletin tarkoitus on tarkastella kysymystä ilman painotuksia.
NRR: Tietysti on tärkeää ymmärtää toisen lähtökohdat MUTTA aivan oleellista on myös ymmärtää se, että on eri asia vaatia pakkoa toisten lapsille kuin vaatia valinnanvapautta omille lapsille. Tämä ei ole mikään symmetrinen tilanne!!!
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Anna-Maja Henriksson toistaa arkkivääristelyn:
– Det kan påvisas att intresset för svenskan minskat sedan studentsvenskan blev valfri år 2004. Däremot kan man inte påvisa att svenskstudier är bort från annat.
Eli hänen mukaansa voidaan osoittaa, että kiinnostus ruotsiin on vähentynyt sen jälkeen kun yo-ruotsin kokeesta tuli vapaaehtoinen 2004 MUTTEI voida osoittaa, että ruotsinopinnot olisivat poissa jostain muusta!
Siis AMH logiikka katsoo, että ruotsi on ainoa oppiaine, johon käytettyä aikaa ei olisi voinut käyttää mihinkään muuhun?
– Det kan påvisas att intresset för svenskan minskat sedan studentsvenskan blev valfri år 2004. Däremot kan man inte påvisa att svenskstudier är bort från annat.
Eli hänen mukaansa voidaan osoittaa, että kiinnostus ruotsiin on vähentynyt sen jälkeen kun yo-ruotsin kokeesta tuli vapaaehtoinen 2004 MUTTEI voida osoittaa, että ruotsinopinnot olisivat poissa jostain muusta!
Siis AMH logiikka katsoo, että ruotsi on ainoa oppiaine, johon käytettyä aikaa ei olisi voinut käyttää mihinkään muuhun?
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Jos kansa pitää kaksikielisyyttä järkevänä ratkaisuna,eräät pakollisen kouluruotsin vastustajista tavoittelevat yksikielistä Suomea.
kansa ei "kiihotu" muutaman vastustajan tavoittelemasta "yksikielisyydestä"..
Jos kansa taas ei pidä kaksikielisyyttä järkevänä ratkaisuna,
eliitti ei uskalla poistaa pakkoruotsia, koska se "johtaa dominoefektiin"..
Tässä viimekeväistä pohdintaa asiasta:
Aika heikoilla Henriksson tässä on: tulee mieleen DDR:n Honecker-ressukka,Miksi eliitti pelkää tehdä ratkaisua näin yksinkertaisessa kysymyksessä ?
Vastauksen antoi Stefan Wallin Turussa eduskuntatutkimuksen vaalidebatissa maanantaina.
Wallin totesi, että "kovan linjan ruotsin vastustajat haluavat saada aikaan dominoefektin"..
Wallin siis paljasti, että valinnanvapauden antaminen suomenkielisille johtaisi dominoefektiin...
Samalla linjalla on aiemmin ollut Pär Stenbäck, joka on todennut
"Suomen muuttuvan ykskieliseksi 20 vuoden kuluessa siitä,
kun suomenkieliset ovat saaneet valinnanvapauden.."
Omaan henkilöhistoriaani liittyy hyvin vahvasti VAPAUS.
Opiskelin aikoinaan Neuvostoliitossa ja kävin kaksi kertaa Itä-Berliinissä.
Seurasin silloin aitiopaikalta aitoa dominoefektiä..Itä-Euroopan vapautumista,
Kokemukset muovasivat ajatteluani loppuiäkseni.
Siksi kehotankin kaikkia pohtimaan, miten muka Suomessa "dominoefekti" muuttaisi Suomen yksikieliseksi,
jos kerran Äbo Akademin tutkimuksen mukaan "kansa kokee kaksikielisyyden arvokkaaksi asiaksi"...
Miksi Suomessa lähtisi liikkeelle (Itä-Euroopan kaltainen) dominoefekti,
jos "kansa kerran tukee kaksikielisyysjärjestelmää".
Pelkääkö eliitti, että suomenkielinen kansa ei sittenkään tue kaksikielisyyttä,
jos se saa vapauden itse päättää..
Mielestäni eliitti pelkää juuri tätä: Kansa ei todellisuudessa tuekaan kaksikielisyysjärjestelmää,
joten sen ylläpitoon tarvitaan pakkokeinoja:
Järjestelmän turvaamiseksi tarvitaan kielipolitiikan berliininmuuri- vapaan kielivalinnan estäminen eli pakkoruotsi!
Luottamuspula eliitin ja kansan välillä on siis pakkoruotsin perimmäinen syy..
Ikävä kyllä eliitin toiminta vain lisää tätä luottamuspulaa..
joka uskoi DDR:n kestävän toiset 40 vuotta vielä elokuussa 1989!
Kansalaiskeskusteluun tulee nostaa "kaksikielisyys" eli
teema pitää olla "ruotsin kielen ylimitoitetun aseman puolesta ja vastaan"..
Muuten ei asiassa päästä eteenpäin koskaan!
--------------------
Ihan huvittaa sinänsä seurata sitä kohua, jonka ay-liike (myös OAJ) on aloittanut
"pakottavasta lainsäädännöstä" -- meillähän on kielipolitiikassa
pakottava lainsäädäntö ollut iät ja ajat!
Työoikeuden professorit kummastelevat pakottavaa lainsäädäntöä.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kot ... a-mainittupitäisi olla suurin piirtein sota, jotta rajoitukset (tähän liittojen sopimusoikeuteen) voitaisiin hyväksyä
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
No nyt Svenska Yle kirjoittaa jo esiin Sundellin omatkin mielipiteet:
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/1 ... pa-tomgang
NRR: Tässä pedataan taas jonkinlaista kolmen pakollisen vieraan kielen vaatimusta tai ainakin erilaisia pakkoja pitämään huolta siitä, että kieliä luetaan jatkossa enemmän eikä ruotsia sivuuteta. Mutta tavoitteenasettelu on lähtökohdiltaan väärä. Tärkeää onkin taata se, että erilaisista taustoista ja erilaisin taipumuksin opiskelevat nuoret saisivat itselleen tarpeellisen ja mielekkään kielitaidon (taustan, taipumukset ja myös kulttuuriset kiinnostuksen kohteet huomioivan kielitaidon), sillä kielitaito on vain muun ja tärkeämmän osaamisen tuki, ei itsetarkoitus. Tässä tilanteessa pakkoruotsi sitoo suomenkieliset ja uussuomalaiset suomenruotsalaisten käsitykseen siitä, mikä on hyvää ja tärkeää - se ei ole oikea lähtökohta. Oikea lähtökohta suomenkielisten koulujen kieltenopetukseen on siellä opiskelevien lasten ja nuorten, suomenkielisten ja uussuomalaisten, yksilöllinen paras. Niillä perusteilla, joilla nyt muka puolustetaan pakkoruotsia voidaan jatkossa korkeintaan vaatia vapaaehtoisen ruotsin tarjollaoloa kunnissa - ei pienintäkään pakkoa.
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/1 ... pa-tomgang
Pikainen käännös: Tottahan on, että suomenmaalaisten kieliosaaminen on huonontunut ja silloin ei pitäisi keskustella siitä, miten yksi kieli on este kielten oppimiselle ylipäätään. Tärkeää olisi pohtia, miten voitaisiin parantaa kieliosaamista maassa ja huolehtia siitä, että meillä olisi rikkaampi kielipaletti kuin tänään.- Det är ju ett faktum att finländarnas språkkunskaper har försämrats och då borde man ju egentligen inte diskutera huruvida ett visst språk är ett hinder för språklig inlärning överhuvudtaget. Det viktiga skulle ju vara hur man kunde förbättra språkkunskaperna i landet och se till att vi har en rikare språkpalett än i dag.
NRR: Tässä pedataan taas jonkinlaista kolmen pakollisen vieraan kielen vaatimusta tai ainakin erilaisia pakkoja pitämään huolta siitä, että kieliä luetaan jatkossa enemmän eikä ruotsia sivuuteta. Mutta tavoitteenasettelu on lähtökohdiltaan väärä. Tärkeää onkin taata se, että erilaisista taustoista ja erilaisin taipumuksin opiskelevat nuoret saisivat itselleen tarpeellisen ja mielekkään kielitaidon (taustan, taipumukset ja myös kulttuuriset kiinnostuksen kohteet huomioivan kielitaidon), sillä kielitaito on vain muun ja tärkeämmän osaamisen tuki, ei itsetarkoitus. Tässä tilanteessa pakkoruotsi sitoo suomenkieliset ja uussuomalaiset suomenruotsalaisten käsitykseen siitä, mikä on hyvää ja tärkeää - se ei ole oikea lähtökohta. Oikea lähtökohta suomenkielisten koulujen kieltenopetukseen on siellä opiskelevien lasten ja nuorten, suomenkielisten ja uussuomalaisten, yksilöllinen paras. Niillä perusteilla, joilla nyt muka puolustetaan pakkoruotsia voidaan jatkossa korkeintaan vaatia vapaaehtoisen ruotsin tarjollaoloa kunnissa - ei pienintäkään pakkoa.
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Ruotsinkieliselle medialle Sundellin varovainen yritys esitellä myös kielivapauden näkemyksiä näyttää olevan liikaa. Tässä nostetaan otsikoihin ja keskiöön AMH:n varoitus: pakkoruotsin poistaminen johtaa yksikieliseen kansakuntaan...
http://kommuntorget.fi/bildning-dagvard ... ig-nation/
http://kommuntorget.fi/bildning-dagvard ... ig-nation/
Re: Magma julkaisee pamfletin pakkoruotsista
Anna-Maja Henriksson totesi, että pakkoruotsin poistamisella olisi seurauksia kaksikielisyydelle. Siksi hän voimakkaasti vaatii ruotsin pakollisuuden jatkamista.
Hän ei kuitenkaan maininnut sitä, että kaksikielisyys oli hyvin voimissaan vuosina 1919-1969, vaikka tuolloin vain pieni osa suomalaisista opiskeli ruotsia. Harvat kävivät oppikoulua ja kansakoulussa ei ruotsia opiskeltu.
Ruotsin pakollisuuden perusteeksi Henriksson viittasi myös siihen, että ruotsinkieliset opiskelevat vastaavasti pakollista suomea.
Hän ei kuitenkaan maininnut sitä, että toisen kotimaisen kielen opiskeleminen on merkitykseltään täysin eri luokan asia ruotsinkielisille kuin suomenkielisille. Ruotsinkieliselle suomi on tarpeellinen ja hyödyllinen taito, mutta enemmistölle suomenkielisista ruotsin taito on tarpeeton ja hyödytön taito, jota ei tarvitse kertaakaan elämässä.
Hän ei kuitenkaan maininnut sitä, että kaksikielisyys oli hyvin voimissaan vuosina 1919-1969, vaikka tuolloin vain pieni osa suomalaisista opiskeli ruotsia. Harvat kävivät oppikoulua ja kansakoulussa ei ruotsia opiskeltu.
Ruotsin pakollisuuden perusteeksi Henriksson viittasi myös siihen, että ruotsinkieliset opiskelevat vastaavasti pakollista suomea.
Hän ei kuitenkaan maininnut sitä, että toisen kotimaisen kielen opiskeleminen on merkitykseltään täysin eri luokan asia ruotsinkielisille kuin suomenkielisille. Ruotsinkieliselle suomi on tarpeellinen ja hyödyllinen taito, mutta enemmistölle suomenkielisista ruotsin taito on tarpeeton ja hyödytön taito, jota ei tarvitse kertaakaan elämässä.