Puumala (keskusta): virkaruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

[NRR]

Masan kysymyksiin:

Vanhemmalla lapsellasi on luultavimmin ollut b-ruotsi eli 2+2+2 tuntia, kun taas nuoremmalla tulee olemaan 2+2+2+2 tuntia, mikäli hänellä on b-ruotsi. Muuten varhaistuksen piti tapahtua ilman tuntimäärän nostoa.

Folktingetin aloite ei ole käsittääkseni aiheuttamassa muutoksia lukion pakollisissa kursseissa. Edellisen hallituksen Ahtisaaripaperistakin jäi toteuttamatta kolmen kielikokeen pakollisuus yo-kokeissa. Mutta mitä tahansa voi tapahtua, jos nyt ryhdytään tuomaan virkaruotsia lukioon.

[TMK]

Helsingissä pakkoruotsin tuntimäärä on peruskoulussa noussut kolmanneksen

Nuorimmasta sarjasta lapsiani vanhempi aloittaa syksyllä lukiossa. Nuorempi on vielä alakoulussa, ruotsin opinnot eivät ole
vielä alkaneet. Niinpä NRRn kertoma lisäys ei ole perheessämme konkretisoitunut. Miten muutos tulee mahdollisesti näkymään nuorimmaisen lukujärjestyksessä, paitsi että ruotsinopinnot alkavat jo kuudennelta luokalta?

Hänellä lienee yläkoulussa jokaisena vuonna kaksi tuntia ruotsia. Muualla yritetään jakaa neljä tuntia kolmen vuoden välillä. Tuleeko tunteja sitten lisää vaikkapa ysillä vai otetaanko ne jostain valinnaisista aineista, sitä en sitten osaa sanoa.

NRR ehti vastatakin jo, mutta onpahan sanottu vähän eri tavalla.

[Jaska]

Heikki Talan tuore kommentti Jaskan blogissa ilahdutti, tässä sen loppu:

Seuraava askel kielivapauden saralla on poistaa virkamiespakkoruotsi, joka nyt on monelle este loppututkinnon suorittamiselle yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.

Erilaiset kokeilut kieltenopetuksessa ovat tervetulleista ja suorastaan välttämättömiä. Mutta tärkeintä nyt on poistaa virkamiespakkoruotsi.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Se on edellytys pakon purkamiselle alemmilta tasoilta.

Tästä olen hieman erisuuntaista mieltä. Virkapakkoruotsi liittyy kiinteimmin ruotsinkielisiin palveluihin, joten sen purkaminen on kaikista vaikeinta. Luultavasti paljon helpompi olisi säilyttää virkaruotsi korkeakoulussa tai lukiossa ja saada poistettua pakkoruotsi kaikilta niiltä opintopoluilta, joiden kautta ei virkamiehiksi päädytä - siis perus- ja ammattiasteelta.

Hankkeen onnistumisen todennäköisyyden lisäksi on toinenkin syy, joka tekee esittämästäni vaihtoehdosta houkuttelevan: sillä vapautettaisiin suurin osa suomenkielisistä pakkoruotsista. Virkapakkoruotsihan ei kuitenkaan koske lain mukaan kuin korkeakoulutettuja, joten jos purkaminen aloitettaisiin siitä, vain pieni osa "pelastettaisiin". Ja koska vastustus on kova juuri tuon palveluliitännäisyyden vuoksi, voi hanke jäädä pelkäksi haaveeksi.

Virkapakkoruotsin poisto = kova panostus, epätodennäköinen onnistuminen, vaatimattomat tulokset.
Muun pakkoruotsin poisto = vähäisempi panostus, todennäköisempi onnistuminen, isompi joukko vapautuu.

[NRR]

Heikki Talan tuore kommentti Jaskan blogissa ilahdutti, tässä sen loppu:

Seuraava askel kielivapauden saralla on poistaa virkamiespakkoruotsi, joka nyt on monelle este loppututkinnon suorittamiselle yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.

Erilaiset kokeilut kieltenopetuksessa ovat tervetulleista ja suorastaan välttämättömiä. Mutta tärkeintä nyt on poistaa virkamiespakkoruotsi.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Se on edellytys pakon purkamiselle alemmilta tasoilta.

Tästä olen hieman erisuuntaista mieltä. Virkapakkoruotsi liittyy kiinteimmin ruotsinkielisiin palveluihin, joten sen purkaminen on kaikista vaikeinta. Luultavasti paljon helpompi olisi säilyttää virkaruotsi korkeakoulussa tai lukiossa ja saada poistettua pakkoruotsi kaikilta niiltä opintopoluilta, joiden kautta ei virkamiehiksi päädytä - siis perus- ja ammattiasteelta.

Hankkeen onnistumisen todennäköisyyden lisäksi on toinenkin syy, joka tekee esittämästäni vaihtoehdosta houkuttelevan: sillä vapautettaisiin suurin osa suomenkielisistä pakkoruotsista. Virkapakkoruotsihan ei kuitenkaan koske lain mukaan kuin korkeakoulutettuja, joten jos purkaminen aloitettaisiin siitä, vain pieni osa "pelastettaisiin". Ja koska vastustus on kova juuri tuon palveluliitännäisyyden vuoksi, voi hanke jäädä pelkäksi haaveeksi.

Virkapakkoruotsin poisto = kova panostus, epätodennäköinen onnistuminen, vaatimattomat tulokset.
Muun pakkoruotsin poisto = vähäisempi panostus, todennäköisempi onnistuminen, isompi joukko vapautuu.

En näe todennäköisyyksiä tuollaisena. Korkeakoulujen pakkovirkaruotsi on viimeksi tullut eikä siihen voi käyttää edes tätä "historia, kultturi, Norden"-hokemaa. Eikä sellaista virkapakkokieltä ole missään muualla, tämä tulee saada näkyviin.

Tavoite on, että jatkossa suurin osa kansalaisista opiskelisi korkea-asteen tutkinnon. Mikäli virkapakkoruotsi korkea-asteella säilyisi, pakko siis edelleen sitoisi useimpia.

Myös ammattikoulureittiä tulee meillä saavuttaa korkeakoulupätevyys. Pakkovirkaruotsin säilyessä säilyisi jatkossakin se peruste, että perusasteen pakkoruotsin poisto estäisi siirtymisen tasa-arvoisena jatko-opintoihin.

Koska kahden vieraan kielen vaatimus säilynee jatkossakin (tosin toivottavasti vapautuksin), joutuu ruotsin perusasteella poisvalinnut jatkossa opiskelemaan todellisuudessa kolmea vierasta kieltä (a-kieli, b-kieli ja pakkovirkaruotsi) opintopolullaan, vaikka hänelle kielet saattavat olla vaikeimmat.

Pakkovirkaruotsi on se väistämättömin poisto. Tiedämmehän, ettei pakkoruotsille ole järkeviä perusteita, on vain näennäisperusteita ja yritys jumittaa väistämätöntä muutosta. Aloitetaan molemmista päistä yhtä aikaa.

Perusasteen tuntijako on nyt sementoinut kieltenopiskelun siellä kymmeneksi vuodeksi. Jos hyvin käy, sinä aikana saadaan vain muutama kokeilu, jossa ruotsin voi vaihtaa venäjään, mutta lukiossa on sitten jo otettava alkava ruotsi rinnalle. Vain poistamalla pakkovirkaruotsi voidaan saada näille kokeiluun osallistujille ruotsiton väylä korkeakouluihin asti.

Tietysti minulle riittäisi jo vapautusten saaminen pahimmin kärsiville, mutta en usko, että niitäkään saadaan, ennen kuin pakkovirkaruotsi murenee. Ei pidä unohtaa, että pakkovirkaruotsi luotiin nimenomaan tekemään alempien asteiden pakoista ehdottomat ja välttämättömät. Pakkovirkaruotsi ei ole koskaan merkinnyt yhtään mitään muuta.

[NRR]

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala ---
– Virkamiesruotsi saattaa muodostaa jopa esteen korkeakoulusta valmistumiselle.

Mielestäni on vaara, että järjettömän virkapakkoruotsin järjettömyys unohdetaan, kun ruvetaan miettimään, miten sen saisi järkevimmin suoritetuksi. Ehdotus virkapakkoruotsin aikaistamisesta lukioon vain vahvistaa, ettei sille ole tarvetta, sillä unohdettuhan se on, kun sitten kymmenen vuotta myöhemmin haetaan virkaa.

MUTTA on valtavaa edistystä, että sivistysvaliokunnan puheenjohtaja myöntää, että pakkovirkaruotsi saattaa muodostua esteeksi valmistumiselle.

[Ajatuspaja]

Virkapakkoruotsi liittyy kiinteimmin ruotsinkielisiin palveluihin, joten sen purkaminen on kaikista vaikeinta

EI välttämättä. Kielipolitiikan uudistaminen pitää nähdä prosessina, jonka aikana puretaan RKP:n luoma miinakenttä,
jota se on rakentanut viimeiset 50 vuotta.

Virkamiesruotsi on tämän miinakentän tuoreinta osaa, ja RKP on omalla politiikallaan osoittanut, että
virkamiesruotsia tehokkaampi tapa turvata ruotsinkieliset palvelut on käyttää natiiveja ruotsinkielisiä asiakaspalvelijoita.

Muistakaa nyt vaan se Kokkola 2010! Silloin Oulun virkamiesruotsi ei kelvannut, joten nyt pitäisi vetää
oikeasta narusta esim. keskustaa, joka kärsi nöyryyttävän tappion tässä Kokkola-hässäkässä.

Kosto ei tietenkään saa olla liian läpinäkyvä, joten Puumalan pitää edetä varovaisesti ja tahdikkaasti.

Jospa Puumalan ehdotus tähtääkin siihen, että pakko poistetaan nimenomaan korkeakouluista,
minne voi päästä opiskelemaan, vaikka jättäisi ruotsin opinnot retuperälle lukiossa.

Suomenhan pitäisi panostaa esimerkiksi matematiikan opiskeluun ruotsin sijasta..
Sijoitus 82!! matematiikkaolympialaisissa luulisi herättävän jo opetusministerinkin..

Kyllä ruotsiin haaskatulle ajalle parempaa käyttöä olisi.. ja tunneille ottajia! Ehkä Puumala tajuaa sen ?

Mutta kuka tämän kaiken syy-seuraus-suhteen avaisi opetusministerille ??

Suomi on pärjännyt todella huonosti kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa. Olimme tänä vuonna sijalla 82.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... ua/5226648

[NRR]

Jospa Puumalan ehdotus tähtääkin siihen, että pakko poistetaan nimenomaan korkeakouluista,
minne voi päästä opiskelemaan, vaikka jättäisi ruotsin opinnot retuperälle lukiossa.

Tässä miehillä ja naisilla on tosiaan eri näkökulma. Miehen uskoisi tietävän, mikä ongelma pakkovirkaruotsi on esim. tekniikan aloilla ja miten harva nuori mies lukiossa panostaa ruotsiin vaikka uhattaisiin kuinka. Näin ollen juuri pakkovirkaruotsin poistaminen korkea-asteelta olisi miesystävällisin kulttuuriteko aikoihin.

Mutta edelleen pidän todennäköisenä, että lopullisessa väännössä pakkoruotsiväki voittaa ja saa sekä lisää kursseja lukioon että pakon jatkumaan korkea-asteella. Siellähän sitten pakkovirkaruotsi olisi lukiosta taskussa lähinnä kympin tytöillä.

Olen näin pessimisti siksi, että kaikki hallinnon muutokset ovat päätyneet pakkoruotsin vahvistumiseen.

Tärkeää olisi saada lisää keskustelua aiheesta ja herättää ihmiset siihen, ettei mitään pakkovirkaruotsin kaltaista ole missään eikä ylipäätään muualla asiaosaamista ja valmistumista haitata turhilla kieliopinnoilla.

Opetusministeri tuskin avaa silmiään.

PS. Uudessa tuntijaossa nipistettiin tunteja alakoulun matikasta ja niitä siirrettiin historiaan, liikuntaan ja esim Helsingissä pakkoruotsiin

[Ajatuspaja]

Jospa Puumalan ehdotus tähtääkin siihen, että pakko poistetaan nimenomaan korkeakouluista,
minne voi päästä opiskelemaan, vaikka jättäisi ruotsin opinnot retuperälle lukiossa.

Tässä miehillä ja naisilla on tosiaan eri näkökulma. Miehen uskoisi tuetävän, mikä ongelma pakkovirkaruotsi on esim. tekniikan aloilla ja miten harva nuori mies lukiossa panostaa ruotsiin vaikka uhattaisiin kuinka. Näin ollen juuri pakkovirkaruotsin poistaminen korkea-asteelta olisi miesystävällisin kulttuuriteko aikoihin.

Mutta edelleen pidän todennäköisenä, että lopullisessa väännössä pakkoruotsiväki voittaa ja saa sekä lisää kursseja lukioon että pakon jatkumaan korkea-asteella. Siellähän sitten pakkovirkaruotsi olisi taskussa lähinnä kympin tytöillä.

Olen näin pessimisti siksi, että kaikki hallinnon muutokset ovat päätyneet pakkoruotsin vahvistumiseen.

Tärkeää olisi saada lisää keskustelua aiheesta ja herättää ihmiset siihen, ettei mitään pakkovirkaruotsin kaltaista ole missään eikä ylipäätään muualla asiaosaamista ja valmistumista haitata turhilla kieliopinnoilla.

Opetusministeri tuskin avaa silmiään.

Mutta luulisi nyt jonkun tajuavan tilanteen mielettömyyden.
Kansahan ei palvele ruotsinkielisiä ruotsiksi, ei poliisi, ei tulli, ei rajavartiosto, ei kukaan!
Sitten ruotsinkieliset valittavat, että heitä ei palvella ruotsiksi, ja oikeuskansleri jakaa nuhteita,
mutta sama meno jatkuu.

Ja ties kuinka monta vuotta saamme lukea näitä otsikoita, mutta "vika ei ole ruotsin kielen pakollisuudessa"..

Tytöistä pelkästään pitkän englannin kirjoitti noin kolmannes. Poikien ja tyttöjen erot kielten kirjoittamisessa ja opiskelemisessa ovatkin valtavia, ja varsinkin poikien kielitaito uhkaa köyhtyä.

Elinkeinoelämän keskusliitossa tilanteesta ollaan huolissaan.

– Oleellista on se, että mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kieliä opiskellaan. Se tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni opiskelee suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös saksaa, venäjää, ranskaa tai muitakin kieliä omien mieltymysten mukaisesti, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo.

Ei pakkoruotsista olla luopumassa, mutta sen sijaan ollaan tekemässä kokeilua siitä, että esimerkiksi Itä-Suomessa voitaisiin kokeilla b-kielenä jotain toista kieltä. Itä-Suomessa se tarkoittaa käytännössä venäjää, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk) sanoo.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... ua/5227290

Tilanne muistuttaa surkuhupaisuudessaan Kreikan tapausta:Alunperin tehty väärä päätös, josta kärsitään vuosikymmeniä.

Mutta mikä estää pakkoruotsivelvoitteen järkeistämisen ? Onko sielläkin Venäjä taustalla, kuten Kreikassa ?
Russofobian takia ei pystytä oikaisemaan virheellistä politiikkaa ?
Vai mitä Suomen eliitti pelkää ? Nyt EK:kin on jo liittynyt pakkoruotsiretoriikan harjoittajiin..

Mistä nuoriso löytää aikaa näihin eliitin vaatimusten täyttämiseen, kun matematiikkaakaa ei enää osata!
Ja silti vaaditaan kolmea kieltä kaikilta!

[NRR]

---
Olen näin pessimisti siksi, että kaikki hallinnon muutokset ovat päätyneet pakkoruotsin vahvistumiseen.

Tärkeää olisi saada lisää keskustelua aiheesta ja herättää ihmiset siihen, ettei mitään pakkovirkaruotsin kaltaista ole missään eikä ylipäätään muualla asiaosaamista ja valmistumista haitata turhilla kieliopinnoilla.

Opetusministeri tuskin avaa silmiään.

Mutta luulisi nyt jonkun tajuavan tilanteen mielettömyyden. ---

Vai mitä Suomen eliitti pelkää ? Nyt EK:kin on jo liittynyt pakkoruotsiretoriikan harjoittajiin..

Mistä nuoriso löytää aikaa näihin eliitin vaatimusten täyttämiseen, kun matematiikkaakaa ei enää osata!
Ja silti vaaditaan kolmea kieltä kaikilta!

Tämän kysymyksen eteen päädymme aina uudestaan. Ja meitä syytetään siitä, että jaksamme aina puhua pakkoruotsista.

Tänään Hesarissa oli lestadiolaisen naispapin haastattelu. Hän yrittää lestadiolaisuuden piirissä puhua naispappeuden, homojen ja ehkäisyn puolesta. Hänellekin tullaan valittamaan, miksi hän aina jankuttaa niistä samoista asioista.

Kaikissa luutuneissa järjestelmissä ongelmana on se, että valta halutaan pitää samoissa käsissä, opportunistit pelaavat omaan pussiinsa ja myötäilijät haluaisivat elää ilman rustiriitoja ja muitten tavoitteita ominaan pitäen, järjestelmän häpeä- ja kunniakäsitystä lujittaen.

Mutta pidän silti realistisena juuri pakkovirkaruotsin purkamista.

[Ajatuspaja]

Kaikissa luutuneissa järjestelmissä ongelmana on se, että valta halutaan pitää samoissa käsissä, opportunistit pelaavat omaan pussiinsa ja myötäilijät haluaisivat elää ilman rustiriitoja ja muitten tavoitteita ominaan pitäen, järjestelmän häpeä- ja kunniakäsitystä lujittaen.

Vielä kymmenisen vuotta sitten pakkoruotsista saattoi keskustella monesta eri näkökulmasta,
mutta kansalaisaloitteen jälkeen tuli selväksi, että kyseessä on vain ja ainoastaan valtapoliittinen kysymys-
ja ratkaisu tulee olemaan poliittinen, ei pedagoginen.

"Poliittinen ruotsi" olisi hyvä määritelmä ruotsin kielen pakolliselle opiskelulle.
Se on poliittinen aine, jota opiskellaan absoluuttisen pakollisena nimenomaisesti valtapoliittisella päätöksellä.
Meihin siis kohdistuu valtapolitiikkaa, jonka sanelee.. niin, mikä taho sen sanelee ?

Ehkä tehokkaampi tapa poistaa pakkoruotsi olisikin mennä mukaan kaikkiin mahdollisiin puolueisiin sisälle
vaikuttamaan. Yhdistys ei pysty lobbaamaan samalla tavalla kuin tulisieluinen puolueen jäsen.

Mutta palataan tuohon virkamiesruotsiin:

Sen osalta löytyy mielenkiintoinen akseli eli monet vihreät ja perussuomalaiset ovat samoilla linjoilla,
keskustassa on vastakaikua, mutta kokoomus lienee keskittynyt vain peruskoulun pakkoruotsiin.
Ei ole havaintoa virkamiesruotsin poistamista vaativista kokoomuslaisista.

SDP:ssä on erittäin vahva virkamiesruotsin puolustusrintama (Jaskan "ystävä" Karlsson etunenässä "virkamiesvenäjä")

Lisäksi pitää ottaa huomioon yliopistojen laimea kiinnostus toimia pakkoruotsin perälautana..
Ne haluaisivat eroon politrukkiroolistaan (Finelc 2012)

Osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmä

Käsittelee hallituksen ”osaaminen ja koulutus” -kärkitavoitteen alle kuuluvat, aiemmin
sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä käsitellyt asiat.

Kokoonpano

opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, puheenjohtaja
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka
kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
elinkeinoministeri Olli Rehn
sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä
oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Eli puolet pakkoruotsittajia ja toinen puoli vapauden kannattajia..

Vai olisiko reformityöryhmästä apua ?

Reformiministerityöryhmä

Käsittelee hallituksen hallinnon reformeja käsittelevät asiat (sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus,
kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen, alue- ja keskushallinnon uudistus).
Kokoonpano

perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, puheenjohtaja sotessa
kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, puheenjohtaja kuntien tehtävien karsinnassa sekä alue- ja keskushallinnon uudistuksessa
sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä
puolustusministeri Jussi Niinistö
sisäministeri Petteri Orpo
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka
​

"Kuntien velvoitteiden karsiminen" voidaan ymmärtää siten, että kunnan ei tarvitse kouluttaa jokaikisestä koululaisesta palvelijaa
ruotsinkielisten palvelijareserviin ?

No, kannattaa olla yhteyksissä ministereihin joka tapauksessa.
Vastustaja ainakin painostaa heitä koko ajan!

Politiikkaa, sitä tämä nyt enää on. Ei mitään muuta kuin politiikkaa!

[NRR]

Enemmistö kaikkien puolueiden paitsi Vihreiden ja RKP:n äänestäjistä on vapaan kielivalinnan kannalla. Kaikista puolueista löytyy myös pakkoruotsia kannattamattomia aktiiveja, kaikilla tasoilla, ääniä keräämässä.

Poliitikkojen perusteet pakolle ovat lapsellisia ja kestämättömiä, se nähtiin kansalaisaloitetta käsiteltäessä. Vain puolet esim. kansanedustajista on enää pakon kannalla vaalikoneissa.

Tässä on vain mieletön viivytystaistelu menossa.

Mites jos oikeusministeri hoitaisi selvitykset pakon välttämättömyydestä eri tasoilla ja varsinkin pakkovirkaruotsin tarpeesta?

[Jaska]

Ei ole mitään merkitystä sillä, että virkapakkoruotsi on tullut mukaan viimeisenä. Merkitystä on vain sillä, mistä kielipakottajat pitävät tiukimmin kiinni. Kun he haluavat uskoa, että pakkoruotsi turvaa ruotsinkieliset palvelut ja koko kaksikielisyyden, niin silloin mitä lähempänä virkamiestasoa pakko on, sitä kovempaa siitä pidetään kiinni.

Tästä syystä nimenomaan virkapakkoruotsista pidetään kiinni, vaikka muilla tasoilla jonkinlaisiin kompromissivapautuksiin päädyttäisiinkin. Virkapakkoruotsi on nimenomaan se, joka kannattelee koko illuusiosiltaa kaksikielisestä maasta ja ruotsinkielisistä palveluista.

Mutta jatketaan me pakon nakertamista joka tasolla kuten tähänkin asti - on toissijaista se, kenen näkemys tai ennustus on oikea, kunhan pakon purkaminen vain konkretisoituu ja alkaa jostain.

[Ajatuspaja]

Ei ole mitään merkitystä sillä, että virkapakkoruotsi on tullut mukaan viimeisenä. Merkitystä on vain sillä, mistä kielipakottajat pitävät tiukimmin kiinni. Kun he haluavat uskoa, että pakkoruotsi turvaa ruotsinkieliset palvelut ja koko kaksikielisyyden, niin silloin mitä lähempänä virkamiestasoa pakko on, sitä kovempaa siitä pidetään kiinni.

Tästä syystä nimenomaan virkapakkoruotsista pidetään kiinni, vaikka muilla tasoilla jonkinlaisiin kompromissivapautuksiin päädyttäisiinkin. Virkapakkoruotsi on nimenomaan se, joka kannattelee koko illuusiosiltaa kaksikielisestä maasta ja ruotsinkielisistä palveluista.

Mutta jatketaan me pakon nakertamista joka tasolla kuten tähänkin asti - on toissijaista se, kenen näkemys tai ennustus on oikea, kunhan pakon purkaminen vain konkretisoituu ja alkaa jostain.

Virkamiesruotsissa kulminoituu valtapolitiikan merkitys, siinä Jaska on oikeassa.

Ehdottomasti jatketaan poliitiikkojen painostamista ja pakkoruotsista hyötyvän eliitin arvostelemista.
Kreikka-päätökset pieni Suomi joutuu nielemään, koska olemme vain pieni alle 5 %:n vähemmistö
verrattuna EUn suuriin töppäilijämaihin, jotka ottivat Kreikan mukaan euroon.

Vähemmistönä siis tyydymme osaamme, kun kerran olemme kerhoon liittyneet

Mutta on täysin mahdotonta hyväksyä sitä, että me suomalaiset enemmistönä olemme
pienen vähemmistön talutusnuorassa oman poliittisen eliittimme saamattomuuden ja nurjamielisyyden takia!

Mitkä ovat eliittipoliitikkojen motiivit suomenkielisen enemmistön simputtamiselle ?
Mitään vastaavaa simputusta tässä maassa ei esiinny muilla elämänaloilla,
vaan enemmistön tahtoa kunnioitetaan!

Miksi tässä asiassa ei kunnioiteta enemmistöä ?

Näiden kysymysten eteen poliitikot pitää asettaa, koska tämä on vain ja ainoastaan poliittinen kysymys
ja ratkaisu on poliittinen.

[TK]

Pakkoruotsi on poliittinen kysymys, valtapoliittinen kysymys.
On kysymys siitä, kuka määrää kaapin paikan kielipoliittisissa kamareissa.

Toisaalta pakkoruotsista on tullut poliittinen tabu, johon koskeminen arveluttaa poliitikkoja. Poliitikot eivät tiedä, eivät osaa arvioida, mitä "pahaa" heille henkilökohtaisesti seuraisi, jos he uskaltaisivat kannattaa pakkoruotsin lakkauttamista. Kun jostain asiasta on muodostunut tabu, niin silloin yksittäisi poliitikkoja on helppoa ohjailla, painostaa, pelotella. Pakkoruotsittajat verkostoineen ja rahakirstuineen hallitsevat painostuksen, ohjailun ja pelottelun kaikki muodot. Tähän asiaan on vaikeinta puuttua, koska asiat tapahtuvat kulissien takana, piilossa. Vain painostuksen kohde voisi kertoa asioista, mutta hänellä ei ole "todisteita" tapahtumista, eikä poliitikko (tai virkamies, muu hallintoviranomainen, opettaja tms) uskalla kasvojen menetyksen pelosta kertoa asioista.

Kielipolitiikkaan liittyy rumaa korruptiota. Hyvä veli -systeemi toimii täysillä, edelleen.
Pakkoruotsitukseen liittyy erittäin paljon rumaa, likaista, pimeää, inhottavaa toimintaa.
Pakkoruotsitus on demokratian musta aukko Suomessa.
Demokratia ei toimi niin kuin sen pitäisi toimia.

[NRR]

Niin, kyseessä on tabu ja pelko.

Otin taannoin talteen tällaisen kommentin:

--- eikä sillä ole mitään tekemistä suomalaisten kielitaitotarpeiden kanssa. 

Olen 30 vuotta toiminut kieltenopettajana 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa, jonne tulevilla pitäisi olla peruskoulussa hankitut alkeet toisessa kotimaisessa. Ei ole, päinvastoin. Täysin hukkaan heitetty resurssi! Työssään he eivät koe koskaan tulevansa tarvitsemaan ruotsin kieltä, ja EU:n vaihto-ohjelmien myötä opiskelijavaihto suuntautuu aina ihan muualle kuin Ruotsiin. ---

Ei voi olla mitään älyllisiä/kulttuurisia argumentteja, joilla tällaista tilannetta voi puolustaa. Jo eläkkeelle jäänyt korkea OPH:nvirkamies totesi minulle yksityisesti, että “off the record”, pakkoruotsi on aivan turha. Tämän hän sanoi siis yksityishenkilönä ja lisäsi, ettei voinut OPH:n virkamiehen ominaisuudessan ko. lausuntoa antaa. Kuvastaa…
---