Harmi, että vaalikone on niin kömpelö - en löytänyt mahdollisuutta verrata ehdokkaiden näkemyksiä yhdessä kysymyksessä sekä puolueittain että alueittain. Eri ikäisten vastauksetkin olisivat olleet mielenkiintoisia.
Jotain outoa on tuossa sopivuuslaskelmassa, koska vaikka jätin kaikki muut kohdat "en tiedä"-kohdiksi ja laitoin tärkeäksi vain pakkoruotsin poistamisen, minulle ei siltikään suositeltu ehdokasta, joka olisi pakkoruotsin poistamisen kannalla. En siis saa mitenkään suodatettua pakkoruotsin poistoa täysillä kannattavia, olen joutunut katsomaan ehdokkaat yksitellen. Kertokaa, jos löydätte tavan saada paremmin kokonaiskuvaa tilanteesta.
JV Lehtonen kirjoitti:Pika-analyysi:
Politiittisen tarkkailijan näkökulmasta paikallinen, muutaman kunnan venäjä-kokeilu
tulee olemaan "suuri voitto"
Siltähän tuo näyttää, että venäjäkokeilulle olisi suopea moni ehdokas riippumatta siitä, onko hän merkinnyt olevansa muuten täysin vai osin pakon puolesta. Ilmeisesti siis tästä on kulisseissa puhuttu, eikä sitä oikein edes koeta pakon purkamiseksi, siitä tehtäneen äärimmäisen tiukka ja pakkoruotsia hankalampi polku.
Pakkovenäjähän ei ole koskaan ollut suomenkielisten tai uussuomalaisten tavoite. Pakkovenäjän nosti ruotsin vaihtoehdoksi Professori Meinander 2009 ja Vihreiden Heidi Hautala tuki sitä. Ehdotuksen mukaan lukiossa voisi olla vaihtoehtoina pakollinen ruotsi tai pakollinen venäjä. Jokainen valitsisi jomman kumman, mutta valittu kieli pitäisi myös kirjoittaa ylioppilaskokeissa. Hautalan mielestä tällainen järjestely vahvistaisi sekä ruotsin että venäjän kielen asemaa. Hän myös huomautti, että ruotsin kirjoittaminen on nykyään vapaaehtoista, mikä on heikentänyt kielen asemaa entisestään. Pakkovenäjä on siis luotu aikanaan nimenomaan vahvistamaan ruotsin asemaa sekä toteutumattomana uhkana että vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona mahdollisesti toteutuessaan ja keinona nostaa ruotsi taas pakolliseksi mahdollisimman monen yo-kirjoituksissa. Tässä ollaan taas oltu valmiita uhraamaan niin monikieliset, matemaattis-tekniset kuin erilaisia kielellisen oppimisen ongelmia omaavat.
Koska eliitti ei ole valmis luopumaan pakkovirkaruotsista, meille tullee pakkovirkavenäjä. Taannoin JEA odotti myös näkevänsä kielivapauden puolustajat keksimässä uusia virkapakkokieliä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin:
Jan-Erik Andelin kirjoitti:Kun nyt NRR ja jotkut muut ajavat tätä pakkoruotsi-asiaa myös mamu- ja monikielisyysasiana, niin ehdottaisin pikemminkin, että ryhdyttäisiin katsomaan meidän systeemiin useampia valinnaisia virkamieskieliä sensijaan, että yksipuolisesti ajetaan virkamiesruotsin poistamista.
Mitä "virkakielisuorituksia" vaaditaan muiden maiden yliopistoissa?
Minulle läheiset nuoret opiskelevat Sveitsissä. He olivat ihmeissään ajatuksesta, että heillä olisi jotain virkakieliä osana korkeakoulututkintoa. Toki kieliä saa lukea, jos ne ovat oleellinen osa omaa osaamista ja tulevaa erikoistumista, mutta ei pakollisina eikä virkakielinä. Missään muualla maailmassa ei näytä olevan kaikille opiskelijoille pakollista virkakieltä. Ei Sveitsissä, ei Kanadassa, ei Islannissa, ei Irlannissa, ei Belgiassa, ei ...
Kieltenopetusta ei lainkaan käsitellä meillä oppilaiden todellisten tarpeiden kannalta. Puhetta riittää ns. "oikeudesta" oppia "toinen kotimainen", "palveluruotsi", "sivistysruotsi" ja "Norden-ruotsi". Vaihtamalla todellisuutta kuvaava sana "velvollisuus" sanaan "oikeus" tehdään orwellilainen silmänkääntötemppu.
Oleellinen kohta näyttää olevan virkojen kielitaitovaatimukset. Näihin on helppo nojautua ja väittää, että pakkoruotsi muka avaa ovia. Suomenkielisen pääsyä virkoihin ei olisi koskaan pitänyt estää nykyisen kaltaisilla virkamiestä koskevilla kielivaatimuksilla, jotka ovat ajastaan jäljessä ja kaiken lisäksi toimimattomia (eräs blogisti kuvasi tilannetta eräässä lääninhallituksessa: "
siellä oli sanattomasta sopimuksesta yksi käytävä, joka oli ruotsinkielinen, ja kun sinne astui, kuului asiaan yrittää selviytyä toisella kotimaisella. Muualla talossa sitten ruotsinkieliset asiat ohjattiin minulle, aihepiiristä riippumatta.")
Pakko kaivaa esiin tämä viesti hesarin keskusteluista:
"Merkittävä osa johtavista poliitikoistamme ei läpäise pakkoruotsikysymyksen yksinkertaista tolkkutestiä (sanity check): jos ihminen ei tajua näin helppoa yhteiskunnallisia kustannus-hyötykuvioita, niin miten voimme antaa hänelle mitään yhtään vaikeampia tehtäviä? TÄMÄ on vakava ongelma - ovatko esim. pakkoruotsia kannattavien valtioneuvoston jäsenten muutkin mielipiteet yhtä heppoisia, huonosti perusteltuja ja ylimielisen ymmärtämättömiä? Talouspolitiikkaa, Suomen tulevaisuus....? Voiko henkilö esim. toimia ulkomaankauppaministerinä ja ignoorata Elinkeinoelämän selkeän kannan ja yritysten kansainvälistymistarpeet? "