Ruotsin kielen suosio selvitetty Sipoossa

[Jaska]

Ruotsin kielen suosio selvitetty Sipoossa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... y-sipoossa

Sipoossa käsiteltiin jo vuonna 2009 valtuustoaloitetta, jossa vaadittiin, että ruotsin opiskelu suomenkielisissä kouluissa alkaisi jo kolmannelta luokalta. Asiasta tehdyn kyselyn perusteella vain noin 8 % suomenkielisistä olisi valinnut ruotsin A1-kieleksi. Nykyään Sipoossa ja Porvoossa englanti on pakollinen A1-kieli, ja nyt RKP haluaa tehdä niissä ruotsista pakollisen A1-kielen; oikeudenmukainen ratkaisu olisi sallia oppilaille valinnanvapaus.

[NRR]

”Kyselyyn vastasi 38 perhettä, joista 35 ei valitsisi ruotsia jo 3. luokalta alkaen ja 3 perhettä valitsisi ruotsin kielen opiskelun jo 3. luokalta alkaen, mikäli se olisi mahdollista. - - Koulutusjaosto katsoo, että kyselyn perusteella Sipoon nykyistä kieliohjelmaa ei ole syytä laajentaa ruotsin kielen osalta valtuustoaloitteessa vaaditulla tavalla.”

Vai että näinkin selvät luvut - mitä ihmettä nämä puuhanaiset ja -miehet oikein ajattelevat.

[Jaska]

”Kyselyyn vastasi 38 perhettä, joista 35 ei valitsisi ruotsia jo 3. luokalta alkaen ja 3 perhettä valitsisi ruotsin kielen opiskelun jo 3. luokalta alkaen, mikäli se olisi mahdollista. - - Koulutusjaosto katsoo, että kyselyn perusteella Sipoon nykyistä kieliohjelmaa ei ole syytä laajentaa ruotsin kielen osalta valtuustoaloitteessa vaaditulla tavalla.”

Vai että näinkin selvät luvut - mitä ihmettä nämä puuhanaiset ja -miehet oikein ajattelevat.

He ajattelevat, että valtuusto on vaihtunut eikä kukaan enää muista murskalukuja, ja toivovat ettei kukaan vaadi tällä kertaa kysymään suomenkielisiltä perheiltä. Silloin voisi kirkkain silmin valehdella, että kyllähän Sipoon suomenkieliset arvostavat kaksikielisyyttä ja haluavat opiskella ruotsia A1-kielenä.

Jan-Erik on kovasti ollut blogissani sitä mieltä, että Sipoo ja Porvoo ovat tyystin erilaisia kuin "muu Suomi" ja että suomenkieliset siellä haluavat kovasti oppia ruotsia. No, onhan 8-kertainen osuus toki A1-ruotsin kannalla, mutta se tarkoittaa siltikin vain 8 %. Loput 92 % lienevät kaikki A1-englannin kannalla, vaikkei sitä ääneen sanotakaan.

[TK]

Mielenkiintoista nähdä julkaiseeko Sipoon Sanomat tämän varsin asiallisenoloisen kirjoituksen, eli onko ko lehti rkp:n talutusnuorassa vai ei.

[Hannu Jussi]

Mikkelin rock-festareilla keräilykesänä sadetta "pidellessä" erään puun alla, keskustelimme Porvoosta ja ruotsinkielestä. Porvoolaiset keskustelijat puolustivat ruotsinkieltä voimalla. Sateen jatkuessa jossain vaiheessa tuli ilmi, että jollei julkisesti ole pakkoruotsin puolella, olet "huomenna" ilman työpaikkaa ns. ruotsinkielisillä alueilla.
Nå tämän me tiesimme.

[NRR]

Pakkoa ymmärtävät usein puolustelevat, ettei peruskoulun alaluokilla ole muutenkaan valinnaisia aineita. MUTTA kielethän nimenomaan ovat alakoulussa valinnaisia. Kaupungeissa omassa suurpiirissä on useampia A1-kieliä, A2-kielet ovat sekä vapaaehtoisia että valinnaisia. Siis nimenomaan alakoulussa ja muutenkin, meillä ja varsinkin muualla kielet ovat valinnaisia.

[Uolevi]

En kyllä usko, että Porvoossa menisi läpi pakollinen A1 ruotsi ensimmäiseltä luokalta vaikka monet kaupungin asioista päätetääänkin Nylander(RKP) Grönman(kokoomus) aamiaispöydässä. Ruotsinkielisiä on n 30%. Yleisesti voidaan sanoa, että vieraan kielen (ja vielä tarpeettoman sellaisen) aloittaminen silloin, kun lapsen kielellinen kehitys äidinkielessäkin on useimmilla vielä kesken, on tietysti sulaa hulluutta.

[NRR]

Pakko lainata EN:n kommenttia Jaskan blogista: "ihme perisynti tämä suomen puhuminen äidinkielenä, ja kumman holhoavasti juuri ruotsinkieliset ovat kiinnostuneita meidän pelastamisestamme kielten ihanuuksien maailmaan."

[Jaska]

Pakko lainata EN:n kommenttia Jaskan blogista: "ihme perisynti tämä suomen puhuminen äidinkielenä, ja kumman holhoavasti juuri ruotsinkieliset ovat kiinnostuneita meidän pelastamisestamme kielten ihanuuksien maailmaan."

Joo, kyllähän tästä pelastuskultti alkaa hahmottua. Pitää odottaa sopivaa hetkeä, kun kaikki mielensäpahoittajat ovat tavoitettavissa, ja sitten julkaista aiheesta bloggaus.

[Jaska]

Ilmeisesti tänään mielipiteeni julkaistiin Sipoon Sanomissa; ainakin Google-haku näyttää pääsivulla, vaikkei itse lehteä pääsekään lukemaan ilmaiseksi.

[Hannu Jussi]

Jaska

Tällainen löytyi:

"2Keskustelu|Viimeisin kommentti: 16.1.2015 - 00.44
Sipoossa on jo 2009 kyselty A1-ruotsin suosiota


http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... osio-selvi...

”Kyselyyn vastasi 38 perhettä, joista 35 ei valitsisi ruotsia jo 3. luokalta alkaen ja 3 perhettä valitsisi ruotsin kielen opiskelun jo 3. luokalta alkaen, mikäli se olisi mahdollista. - - Koulutusjaosto katsoo, että kyselyn perusteella Sipoon nykyistä kieliohjelmaa ei ole syytä laajentaa ruotsin kielen osalta valtuustoaloitteessa vaaditulla tavalla.”

Viidessä vuodessa suomenkielisten perheiden mielipiteet tuskin ovat suuresti muuttuneet, mutta silti RKP ajaa ruotsia pakolliseksi A1-kieleksi.

Jaakko Häkkinen

http://www.sipoonsanomat.fi/keskustelut ... #kommentit





▼Kommentit (1)



Kommentit



Kun Åbo Akademin tuoreen,

Pe 16.1.2015 - 00.44



Kun Åbo Akademin tuoreen, varsin laajan tutkimuksen mukaan 3/4 suomalaisista kannattaa pakkoruotsin lakkauttamista, niin tämän tuloksen täytyy päteä myös Sipoossa.

Toisin sanoen on siis täysin selvää, että suomenkieliset eivät halua aikaistettua pakkoruotsia suomenkielisiin kouluihin Sipoossa!

Nyt pitäisi ottaa järki käteen ja elää todellisuudessa! Pakkoruotsi halutaan kokonaan pois suomenkielisistä kouluista!


Pakkoruotsi poi... (ei varmistettu) "

[Ajatuspaja]

Kielipolitiikan kokonaisuudistuksen näkökulmasta kunnallisella itsehallinnolla säädetty
paikallinen kaksikielisyys olisi
relevantti vaihtoehto nykyiselle valtakunnalliselle kaksikielisyydelle.

Ajatuspajan yhdessä mallissa valtio ei enää sanele kaksikielisyyskriteereitä eikä rahoita kaksikielisyysjärjestelmää,
vaan kunnallisen itsehallinnon muodossa paikallisesta kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista voidaan päättää itsenäisesti.

Kansalaisella puolestaan on oikeus valita kotikuntansa, joten Sipoo voisi houkutella kaksikielisyyttä arvostavia kuntaan,
ja muut kunnat voisivat panostaa esim. kansainvälisyyteen ja toiminnalliseen kaksikielisyyteen suomi-englanti
tai muuten laajaan kielitaitoon, kun ruotsi ei enää ole ylhäältä saneltu pakko ja kaksikielisyys olisi kunnan oma,
itsehallintoon perustuva valinta, joka myös rahoitettaisiin kunnallisveroäyrin tuotoilla, ei valtionavuilla!
Valtion tasolla ruotsi olisi "Recognised minority language".

--
Esim. Walesissa kaikki opiskelevat kymrin kieltä..

Welsh has been spoken continuously in Wales throughout recorded history but by 1911 it had become a minority language, spoken by 43.5% of the population.[23] While this decline continued over the following decades, the language did not die out. By the start of the twenty-first century, numbers had begun to increase again. The 2004 Welsh Language Use Survey showed 21.7% of the population of Wales to be Welsh speakers,[24] compared with 20.8% in the 2001 census, and 18.5% in 1991.

http://en.wikipedia.org/wiki/Welsh_lang ... ial_status

[Jaska]

Jaska

Tällainen löytyi:

"2Keskustelu|Viimeisin kommentti: 16.1.2015 - 00.44
Sipoossa on jo 2009 kyselty A1-ruotsin suosiota

Tuon minä lisäsin lehden keskustelualueelle, mutta itse lehteä ei pääse lukemaan ilmaiseksi. Google-haun perusteella kirjoitukseni kuitenkin löytyy eilisestä näköispainoksesta.

[Jaska]

...ja kaksikielisyys olisi kunnan oma, itsehallintoon perustuva valinta, joka myös rahoitettaisiin kunnallisveroäyrin tuotoilla, ei valtionavuilla!

Tämä on tärkeä pointti - mutta samalla sellainen, jota tullaan vahvasti vastustamaan. Kansalliskielen asema perustuslaissa edellyttää nimenomaan valtion tukevan molempia kansalliskieliä samanlaisin perustein. Mutta eikös silloin suomenkielisistäkin pitäisi maksaa kaksikielisyyslahjuksia, kun ruotsinkielisistäkin maksetaan?

[Hillevi Henanen]

Kansalliskielen asema perustuslaissa edellyttää nimenomaan valtion tukevan molempia kansalliskieliä samanlaisin perustein. Mutta eikös silloin suomenkielisistäkin pitäisi maksaa kaksikielisyyslahjuksia, kun ruotsinkielisistäkin maksetaan?

Suomenkielisistä ja muita kieliä puhuvista maksetaankin kaksikielisyyslisää - kaksikielisille kunnille.
Esim. Vantaa saa tänä vuonna kaksikielisyydestä 5,4 miljoonaa - ruotsinkielisistä 1,4 miljoonaa ja koko asukasmäärän mukaan 4 miljoonaa. Tuo neljä miljoonaa houkuttelee pysymään "kaksikielisenä" jatkossakin vaikka kunnassa ei olisi enää ensimmäistäkään ruotsinkielistä, ja se lienee tuon koko kunnan asukasmäärään sidotun osion tarkoituskin. Näin "kaksikielisyys" "leviää".