Grönlundin skaala

[Hillevi Henanen]

Selittelyn puolelle se väkisinkin menee kauan kun ensin lyödään lukkoon tutkimuksen tulos, ja sitten yritetään sorvata siihen sopiva tutkimus.

[Jan-Erik Andelin]

Näyttää nyt vähän siltä, että suurin ero kansan mielipiteen ja Vapaan kielivalinnan foorumissa keskustelevien kantojen välillä liittyy kysymykseen onko hyvistä ruotsin taidoista taloudellisesti hyötyä Suomelle (kysymys 5). Kansan mielestä on, teidän mielestänne ei. Noh, siitä on kuitenkin mielenkiintoisempaa etsiä tietoja, kuin pohtia sitä vulgaarimpaa kysymystä paljonko ruotsin- ja saamenkielisten olemassaolo maksaa.

Samoin symbolinen kysymys 12, että pitäisikö maan johtohenkilöiden osata ruotsia, liittyy ehkä siihen miten kansalliskieltä sitten määritellään ja kuinka vahva pääkielen määräävän aseman tulisi olla. Kun taas olette kuitenkin kansan kanssa samaa mieltä (kysymys 9), että omankielisiä palveluja pitää ruotsinkielisillä niin kuin useammillakin olla, niin siitä voisi jalostaa keskustelua pää- vs. kansalliskielistä vs. muut kielet tulevaisuuden Suomessa. Vaikkapa siinä tilanteessa, että kielipuolue ilmeisti niin kuin kansa toivoo joutuisi vaalien jälkeen esimerkiksi oppositioon, tai tippuisi vaalikynnysten tullessa käyttöön vaikkapa pois eduskunnasta kokonaan. Niin mikä on silloin kielivähemmistöjen hoidossa hygieenistä ja kunniallista?

[NRR]

Näyttää nyt vähän siltä, että suurin ero kansan mielipiteen ja Vapaan kielivalinnan foorumissa keskustelevien kantojen välillä liittyy kysymykseen onko hyvistä ruotsin taidoista taloudellisesti hyötyä Suomelle (kysymys 5). Kansan mielestä on, teidän mielestänne ei.

Oikeastaan kyselyssä ei puhuttu mitään "hyvistä ruotsin taidoista"- suomenkielisistähän taannoisen talouskeskuksen tutkimuksen mukaan vain 4% ilmoitti osaavansa hyvin ruotsia.

Lienee (terveisiä Jaskalle) tarkoituskin, että tässä kohdassa kysyttiin vain
"Suomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä"
sillä jos olisi kysytty, mitä taloudellista hyötyä ruotsista on ja kuinka paljon, vastauksia olisi ollutkin mielenkiintoista lukea.

Olisi voitu myös kysyä, onko ruotsista enemmän taloudellista etua yhteiskunnalle/yksilölle kuin vaikkapa saksasta tai venäjästä. Olisi voitu myös kysyä, onko PAKKOruotsista etua, kenelle ja mikä on systeemin hinta. Ei kysytty.

Onneksi tämä "kaksikielisyyden" tuoma taloudellinen hyöty on korkeimmalla mahdollisella tasolla selvitetty kansalliskielistrategiassa:

Taloudellisia hyötyjä
- Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kohdistuu toisiin Pohjoismaihin.
- Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani viennin osalta, vuosina 2010 ja 2011 vienti ylitti 11 prosenttia, ja Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa.
- Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa.
- Ruotsin osaamattomuus aiheutta taloudellisia menetyksiä, kun Ahvenanmaa ostaa Manner-Suomen sijaan Ruotsista tavaraa ja palveluita!

Opiskelu- ja työ
- Laaja kielitaito ja kansalliskielten osaaminen lisää opiskelu- ja työmahdollisuuksia Suomessa ja mahdollisesti muissakin maissa, joissa suomen tai ruotsin kielellä on merkittävä asema, esimerkiksi kaupankäynnin tai turismin yhteydessä.
(Aihetta käsitelty laajemmin keskustelussa http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1741, mistä löytyy alkuperäiset kansalliskielistrategian tekstit)

Ovatko kansalliskielistrategian laatijat unohtaneet jotain oleellista? Mitä tästä kadotettaisiin, mikäli nykyisenkaltaisesta kaksikielisyydestä olisi luovuttu?

Entä miten suuren painoarvon kansalaiset olisivat antaneet tälle paketille, jos se olisi listattu heidän eteensä ja mainittu samalla muiden kauppakumppanien prosentit ja se, että vain n. 1% ikäluokasta näyttää valitsevan ruotsinkielisen koulutusväylän (hekin yleensä vapaaehtoisen A-ruotsin lukeneita) ja että todellisuudessa Norjan ja Ruotsin työmarkkinat kaipaavat vain hyvin pientä osaa kalliisti koulutetuista nuoristamme hyvän norjan/ruotsin kera.

Johtuisikohan pieni ero vastauksissa siitä, onko vastaaja sattunut lukemaan kansalliskielistrategian perusteluineen vai ei...

[NRR]

--- symbolinen kysymys 12, että pitäisikö maan johtohenkilöiden osata ruotsia

Mistä kansa repisi huumoria ilman tätä:
- det är true jag hoppar
- mä en pysty nyt ruotsiksi
jne.

Ihan ensisijaisen tärkeää tämä kohta

--- mikä on --- kielivähemmistöjen hoidossa hygieenistä ja kunniallista?

Ei ainakaan tämä: "yläasteella luin inarinsaamea, sukuni kieltä, kieltä jonka olisi pitänyt olla minun äidinkieleni, 0 tuntia viikossa. Ruotsia luin 5 tuntia viikossa. Lukiossa parhaimmillaan kävin kahta ruotsinkurssia päällekäin (10 tuntia viikossa) ja samalla inarinsaamea opiskelin hatarien nettiyhteyksien avulla 2 tuntia viikossa (jos yhteys ei pätkinyt tai opettaja ei ollut sairas). Suoritin lukion aikana muistaakseni 8 vai 9 ruotsin kurssia (voin olla väärässä, en muista tarkkaan, voi olla mitä vain 7-10 väliltä) ja inarinsaamea nippanappa sen verran että pääsin kirjoituksiin eli 3 kurssia. Lukion jälkeen menin ammattikorkeakouluun, jossa opiskelin kaksi kurssia ruotsia enkä tietenkään ainuttakaan kurssia saamea, sitä ei olisi voinut hyväksilukea opintoihin vaikka olisi kursseja suorittanut toisessa oppilaitoksessa, vaan toinen kieli englannin lisäksi oli automaattisesti ruotsi. --- Tämä ei ole vain minun tarinani, tämä on valitettavan monen inarin-, pohjois- ja koltansaamenkielisen tarina. Siinä systeemissä, joka pakottaa meidät opiskelemaan oman kielemme sijaan toista, tärkeämpää vähemmistökieltä, on jotain äärimmäisen mätää."

Olisikohan syytä oikeasti keskustella siitä, mikä on pakkoruotsin inhimillinen hinta?

[Hansa]

"kysymys 12, että pitäisikö maan johtohenkilöiden osata ruotsia, liittyy ehkä siihen miten kansalliskieltä sitten määritellään ja kuinka vahva pääkielen määräävän aseman tulisi olla"

"pääkielen määräävä asema" on jotenkin vastenmielinen käsite.

Kun Saksa toimii saksalla, Ruotsi ruotsilla, Italia italialla jne jne, kyse on eniten siitä mikä on toimivaa, kustannustehokasta, järkevää väestön enemmistön kannalta. Yhteinen kieli yhdistää väestöä, auttaa kaikkia kansalaisia selviämään, helpottaa kaikkien arkea.

Virallinen kaksikielisyys, puhumattakaan virallisesta monikielisyydestä aiheuttaa valtavasti kustannuksia , hankaloittaa hallintoa, hankaloitta ihmisten arkea, aiheuttaa lisäkustannuksia yrityksille.

Mutta virallisen yhden pääkielen asema ei estä sitä, että tuetaan maan monikielisyyttä, monien eri kielten opiskelua, annetaan mahdollisuuksia opiskeluun vähemmistökielillä, missä se onnistuu kohtuullisin kustannuksin, palvelua vähemmistökielillä aina kun sille on aitoa tarvetta jne jne


" kysymys 12, että pitäisikö maan johtohenkilöiden osata ruotsia"

Jos tuota vaaditaan jatkossakin, se korottaa ruotsinkielisten kansalaisten asemaa tämän maan hallinnossa, vaikka se on jo ennestään ylimitoitettu. Ruotsinkieliset ovat luonnollisista syistä kaksikielisiä, mutta Sisä-Suomen ihmiset eivät sitä ole. Samoin tuo vaatimus syrjii maahanmuuttajataustaisia kansalaisia. Tuo vaatimus loukkaa kansalaisten yhdnvertaisuutta osallistua oman maansa hallintoon.

"mikä on --- kielivähemmistöjen hoidossa hygieenistä ja kunniallista"

Epäasiallinen kysymys.
Mutta todellisuudessa tuollainen asenne elää, nimittäin Kokkolan ruotsinkielisille ei kelvannut suomenkielisten tarjoama "hoito" Oulussa, ja Vaasan ruotsinkielisten mielestä Tampereen sote-alueen suomenkielisten tarjoama "hoito" ei ole "hygieenista eikä kunniallista".

En silti usko, että Andelin ihan noin "vulgaaristi" asiaa ymmärtää.

[Jan-Erik Andelin]

Kun Saksa toimii saksalla, Ruotsi ruotsilla, Italia italialla

Eihän sinun tarvitse minun kanssani kinastella tästä asiasta. Grönlund-tutkimuksen mukaan kansa on siis sinun kanssa eri mieltä siitä, että Suomen tulisi toimia pelkästään suomella maan johtohenkilöitä myöten.

Kysymys 9 antaa taas ymmärtää, että kansa on sitä mieltä, että omankielisiä palveluja on hyvä taata Suomessa. Silloin olisi hyvä käydä keskustelua siitä mitä kansa olisi valmis takaamaan, jos nyt lähdettäisiin puhtaalta pöydältä eikä olisi mitään esim. asemaansa vakiinnuttanutta RKP:tä mitään vaatimassa. Mitä olisi suomalaisittain reilua järjestää muunkieliselle, joka asuu täällä ja kenties maksaa veronsa niin kuin muutkin?

[NRR]

Mitä olisi suomalaisittain reilua järjestää muunkieliselle, joka asuu täällä ja kenties maksaa veronsa niin kuin muutkin?

Vapaan kielivalinnan kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä, sillä pakkoruotsin kaltaisella velvoitteella ei hoideta vähemmistökielisten palveluita missään. Ei 95% kansasta voi joutua lukemaan pakollista pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon tällaisin perustein.

Sitä paitsi meilläkin on monia vähemmistökieliä ja vain yksi niistä on pakollinen - ja julkisesta keskustelusta päätellen vain tämän pakollista kieltä puhuvan vähemmistöryhmän, jolla lisäksi on omankielinen maa naapurissa, palvelut ja selviytyminen ovat vaakalaudalla nyt ja tulevaisuudessa.

Meidän vähemmistökielisemme ovat varsin eri asemassa riippuen siitä, mihin vähemmistöön he kuuluvat. Ruotsinkielisten perinteisiä rakenteita ei nähdäkseni kukaan ole ehdottanut purettavaksi. Miksi niistä pitäisi keskustella nyt?

On tilanteita, joissa soisi ihmisille omankielisiä palveluja myös muuten kuin tulkkien kautta: lastenpsykiatria, perheterapia, vanhusten hoito,... Mutta näihin ei useimmiten ole mahdollisuutta, ehkä tähän pitäisi kuitenkin pyrkiä tukemalla eri kieliryhmien nuorten kouluttautumista omankielisten vaativien palvelujen asiantuntijaksi. Onneksi monissa vähemmistöryhmissä elää vahvana perinne pitää huolta omistaan.

Miksi haluaisit keskusteluttaa meitä pakkoruotsin purkamisen yhteydessä saamelaisten tai maahanmuuttajien kielipalveluista?

[Jaska]

Sitä paitsi meilläkin on monia vähemmistökieliä ja vain yksi niistä on pakollinen - ja julkisesta keskustelusta päätellen vain tämän pakollista kieltä puhuvan vähemmistöryhmän, jolla lisäksi on omankielinen maa naapurissa, palvelut ja selviytyminen ovat vaakalaudalla nyt ja tulevaisuudessa.

Aivan, siinä on taas yksi tekopyhä kaksoisstandardi. Suurin ja elinvoimaisin kielivähemmistö esittää olevansa uhanalaisin. Jos se myöntäisi ettei ole, sen pitäisi vaatia pakkosaamea, pakkoromania, pakkotataaria jne.

Pienempien vähemmistöjen on täytynyt opetella suomea saadakseen palveluja. Eräiden ei tarvitse; tämän saamansa etuoikeuden he palkitsevat pakottamalla kaikki suomenkieliset opettelemaan omaa vähemmistökieltään. Huhhuh.

Kysymys 9 antaa taas ymmärtää, että kansa on sitä mieltä, että omankielisiä palveluja on hyvä taata Suomessa. Silloin olisi hyvä käydä keskustelua siitä mitä kansa olisi valmis takaamaan, jos nyt lähdettäisiin puhtaalta pöydältä eikä olisi mitään esim. asemaansa vakiinnuttanutta RKP:tä mitään vaatimassa. Mitä olisi suomalaisittain reilua järjestää muunkieliselle, joka asuu täällä ja kenties maksaa veronsa niin kuin muutkin?

Edellä kirjoittamani perusteella olisi reilua, jos ruotsinkieliset eivät pakottaisi suomenkielisiä palvelijoikseen vaan järjestäisivät palvelurakenteensa omapohjaisesti. Voi olla, ettei ruotsinkielisiä palveluja saada milloinkaan kunnolla järjestettyä ilman sellaisia väestönsiirtoja, joissa ruotsinkieliset keskitetään tiiviille alueelle. Mutta olisivatko he itse valmiita siihen? Kaipaavatko he palveluja niin paljon, että olisivat valmiit muuttamaan, vai valittavatko mieluummin ja opettelevat suomen? Tähän saakka ei ole tainnut olla kummoistakaan muuttoliikettä kaikkein ruotsinkielisimpiin kuntiin, vaikka siellä ruotsinkieliset palvelut ovat loistavat...

[Jan-Erik Andelin]

Mielenkiintoista, että kasetti on sen verran juuttunut masinaan, että ette osaa keskustella tästä asiasta muin sanankääntein kuin että "ruotsinkielisten on lopetettava se-ja-se, jaada-jaada..."

Tämän foorumin keskustelijoiden yleinen mielipide näyttää olevan sama kuin kansan – ja toisin kuin Hansan – että Suomen ei tulisi toimia pelkästään suomeksi, vaan että järjestäytyneen julkisen yhteiskunnan tulisi toimia tietyissä asioissa myös muilla kielillä.

VKV-henkisillä nyt on tässä mahdollisuus jalostaa sitä muutamaa mielipidettä, jota se jakaa myös Suomen kansan kanssa. Joten mikä olisi suomenkielisen enemmistöltä reilua järjestää vähemmistöille, ihan noin oma-aloitteisesti?

[NRR]

--- mikä olisi suomenkielisen enemmistöltä reilua järjestää vähemmistöille, ihan noin oma-aloitteisesti?

Monetkin asiat, mm. se, ettei muilla kieliryhmillä voi olla muuta pakollista pientä vähemmistökieltä kuin heidän oma kielensä ja että heidän nuorensa voivat pätevöityä ammatteihin, joissa tämä vähemmistökieli tulee tarpeeseen erilaisissa palveluissa (esim. terapia, opetus, terveydenhuolto) - ja etteivät luutuneet, ruotsia vaativat virkarakenteet estä työllistymistä...

MUTTA - onko tällä kysymyksellä muuten jotain tekemistä pakollisten kieliopintojen ja tämän sivuston kanssa?

JEA, sinuun ei ole enää aikoihin saanut yhteyttä. Mitä oikein haet?

[Jaska]

Mielenkiintoista, että kasetti on sen verran juuttunut masinaan, että ette osaa keskustella tästä asiasta muin sanankääntein kuin että "ruotsinkielisten on lopetettava se-ja-se, jaada-jaada..."

Tämän foorumin keskustelijoiden yleinen mielipide näyttää olevan sama kuin kansan – ja toisin kuin Hansan – että Suomen ei tulisi toimia pelkästään suomeksi, vaan että järjestäytyneen julkisen yhteiskunnan tulisi toimia tietyissä asioissa myös muilla kielillä.

VKV-henkisillä nyt on tässä mahdollisuus jalostaa sitä muutamaa mielipidettä, jota se jakaa myös Suomen kansan kanssa. Joten mikä olisi suomenkielisen enemmistöltä reilua järjestää vähemmistöille, ihan noin oma-aloitteisesti?

Koko kysymys on vinoutunut - se epäreiluus kun tulee ruotsinkielisten puolelta, ei suomenkielisten puolelta. Mikä olisi reilua ruotsinkieliseltä vähemmistöltä? Lopettaa kaikkien muiden kieliryhmien pakottaminen:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... e-joukossa

Suomenkielisiltä olisi reilua mahdollistaa ruotsinkieliset palvelut - ja tukea niitä vapaaehtoisten panostuksella. Mutta onko reilua, jos ruotsinkieliset menevät yksityiselle sektorille paremman palkan perässä ja jättävät kunnalliset ruotsinkieliset palvelut muiden järjestettäviksi? Olisi tärkeää selvittää, missä määrin ruotsinkieliset itse nykyään osallistuvat ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen. Elleivät he osallistu, on röyhkeää ja törkeää öykkäröintiä vaatia suomenkielisiltä niitä palveluja!

Ruotsinkieliset voisivat osoittaa reiluutensa todistamalla, mitä he itse tekevät palveluidensa eteen.

[Jaska]

JEA, sinuun ei ole enää aikoihin saanut yhteyttä. Mitä oikein haet?

Kyökkipsykologian perusteella Jan-Erik innostui siitä, että me täällä olemme joissain asioissa eri linjoilla kansan enemmistön kanssa. Ehkä hän ei enää pidä meitä validina neuvottelukumppanina tämän vuoksi, vaan yrittää näyttää kaapin paikan? Toivottavasti diagnoosini on väärä.

[TMK]

JEA, sinuun ei ole enää aikoihin saanut yhteyttä. Mitä oikein haet?

Kyökkipsykologian perusteella Jan-Erik innostui siitä, että me täällä olemme joissain asioissa eri linjoilla kansan enemmistön kanssa. Ehkä hän ei enää pidä meitä validina neuvottelukumppanina tämän vuoksi, vaan yrittää näyttää kaapin paikan? Toivottavasti diagnoosini on väärä.

Suurin osa suomalaisista asuu täysin suomenkielisessä yhteiskunnassa ja ajattelevat hyvinä ihmisinä, että ruotsinkielisilläkin pitää olla samanlaiset palvelut kuin heillä itsellään. Asia ei kuitenkaan kosketa heitä mitenkään, eivätkä he joudu ajattelemaan, kuinka se järjestetään ja maksetaan, joten he eivät ole myöskään pohtineet asiaa lainkaan. Saattavat jopa sanoa, että suomenkielisten pitäisi ottaa heistä mallia, koska heillä menee niin hyvin, tietämättä että ruotsinkielisyydestä maksetaan näille kunnille heidänkin verovaroistaan. Itsekin kuulin asiasta vasta näistä keskusteluista. Mieli voisi muuttua, jos joutuisi jostain syystä pohtimaan, miksi ruotsinkielisiä pidetään arvokkaampina kuin suomenkielisiä. Minkähänlaisia moderaattoreita niissä keskusteluissa muuten oli, tuotiinko esimerkiksi kaksikielisyyden kustannuksia esille millään tavalla?

[NRR]

Muistan keskustelleeni netissä aiheesta "miksi ruotsinkielisiä ei kouluteta ruotsinkielisiä palveluja varten" myös ruotsinkielisten kanssa. Muistan, että ruotsinkielisistä keskustelijoista oli aivan kamalaa ajatella, että nuoria "pakotettaisiin" joillekin aloille, kun heidän mielenkiintonsa ja taipumuksensa tähtäävät muualle. He eivät lainkaan ymmärtäneet, että juuri näin tehdään suomenkielisille ja yleensäkin kansalaisille eri maissa: arvioidaan kunkin alan työntekijöiden tarvetta ja mitoitetaan koulutukset sen mukaan - jollei mahdu juristi-journalisti-taiteilija -kastiin, niin sitten on löydettävä itsestään jokin muu lahjakkuuden laji ja halu työskennellä yhteisen hyvän eteen. Ruotsinkielisten omat koulutukset ovat kuitenkin mitoitettu ilman tätä realismia ja kaiken lisäksi alemmin pääsyrajoin.

Tästä ollaan hissukseen.

Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista". Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opetti sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero kieliryhmien välillä opiskelijoina on suuri suomenkielisten eduksi. Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan.

Svenska Yle käsitteli vuosi sitten suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden eroja vertaamalla Aalto-yliopiston ja Hankenin opiskelijoita: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/2 ... a-kollegor

Molemmissa opinahjoissa opettanut opettaja kertoo, että eroja on nähtävissä kokeita ja harjoituksia korjatessa. Aalto-yliopistossa moni ei tyydy toiseksi parhaaseen arvosanaan vaan tavoittelee parasta. Eräs selitys tähän on se, että Aaltoon tullaan huippulukioista, kun taas Hankenille ei ole vaikea päästä. Hankenilla ei olla huolissaan, vaikka opettajakunnan mielestä opiskelijat voisivatkin olla heti alussa motivoituneempia. Valmistuttuaan opiskelijat selviävät hyvin elinkeinoelämässä.

Kuulemma myös Åbo Akademissa heräävät opiskelijat myöhään. Tässä artikkelissa haastatellaan samaa professoria, joka oli äänessä tuossa tekstin alussa mainitussa Obs.-lähetyksessä. Hän kaipaa kulttuurintutkijoita etsimään syitä motivaatioeroille kieliryhmien välillä. Samalla hän lohduttaa, että ruotsinkielisillä on myös positiivisia puolia, heillä on esimerkiksi etuja pohjoismaisissa yhteyksissä.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/2 ... rande-sent

Ruotsinkieliset tuntuvat elävän ja kouluttautuvan kuplassa, vaikka eläisivät suomenkielisten keskellä. Heillä kuulostaa olevan vahva tunne siitä, että heidän lastensa on saatava toteuttaa itseään uravalinnoillaan ja opiskeluaikana opiskelijaelämässä, taiteessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kun taas muiden tehtävä on hoitaa tuotanto ja turvata palvelut.

[Hannu Jussi]

Hanken/Aaltoyliopisto jutussa vuosia sitten syksyllä tuo proffa sanoi, että surupuolella ovat opiskelun alkaessa 1 ½ vuotta suomenkielisiä jäljessä.

Millä järjellä tuon voi selittää, koska molempiin oppilaitoksiin pyritään ylioppilaskirjoitusten jälkeen.