Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiinkin?

[Hannu Jussi]

Stubb ja avioliittolaki.
a) Sophie in ’t Veld
Raúl Romeva
Alexander Stubb
Vice Presidents, European Parliament’s Intergroup on Gay and Lesbian Rights"
http://idahomophobia.france.qrd.org/art ... article=82
b) Stubb on ilmoittanut olevansa biseksuaali

Joten asia koskee häntä henkilökohtaisesti, kuten ystäviään.

Stubb on saanut runsaasti rahoitusta RKP:ltä, joten tulee tekemään lupaustensa mukaan kaikkensa, jotta ruotsinkieli aikaistuu - ei poistu hänen aikanaan.

On sanottu että homoja olisi vain 5 % väestöstä. Tuo ei ehkä pidä paikkaansa, koska niin valtava koneisto on ollut tuota avioliittolakia muuttamassa, siis lehdistöä myöten.... melkein kuin 100 % suosiolla.

Avioliittolain muutos? koskee vain pientä osaa kansasta - pakkoruotsi kaikkia. Markkinavoimat näyttävät olevan rahan puolella. Kaapeissa näyttää olevan paljon rahaa.

[JV Lehtonen]

Onko Stubb jo vastannut Jaskalle ?

[Jaska]

Onko Stubb jo vastannut Jaskalle ?

Eivät päättäjät vastaa kriittisille kansalaisille - he ignooraavat kaikki puheenvuorot, jotka kyseenalaistavat heidän oman todellisuutensa, jossa he ovat aina oikeassa ja heidän perustelunsa parhaita.

[NRR]

NImimerkki "masa" toi palstalle 30.05.2014 viestin HBL:n sivuilta:

Stubbia haastatellaan tämän päiväisessä Höblässä. --- Eli silloin kun koululaisten tulisi oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä ylipäätään olemaan koulussa, heille aletaan opettamaan ruotsia. Vaihtoehtoa ei näemmä anneta. Syyksi Stubb esittää ruotsin aseman vahvistaminen Suomessa.

Eli on luvattu ajaa kielikoulutusta lujasti!

Huomioinarvoisinta on minusta puheen sisällön ja sävyn täydellinen erilaisuus ruotsiksi ja suomeksi.

Taas eilen Linnassa Stubb lausui viisaita sanoja: "Minulle itsenäisyys merkitsee demokratiaa ja vapautta ja vapauteen kuuluu ilmaisuvapaus --- unelma ja visio on se, että vuosi on vuonna 2017 maailman paras maa asua ja elää."

Miten sopiva hetki olisikaan ollut jatkaa puhetta sillä, että nyt on aika "yhdessä" (valittu slogansana vuodelle 2017) lujittaa ruotsin asemaa ja pitää huolta siitä, että jokainen pilttimme aloittaa ruotsin jo ykköseltä.

Mikä voi olla syynä siihen, että Stubb puhuu tästä vain ruotsiksi eikä koskaan osana koko kansalle osoitettua inspiraatiopuhetta. Eikö ilmaisuvapaus maistu, kun tietää, että kaikki äänestäjät ovat kuulemassa hänen linjauksiaan? Miksi kaikkia koskettavava kielipolitiikkaa tehdään vain ruotsimuurin tai hallituksen suljettujen ovien takana?

Vai voisiko olla, että Stubb tietää, ettei enemmistö suomalaisista olekaan innoissaan ruotsitalkoista, pakkoruotsista ja ruotsia ekalta -visiosta? Mitä se kertoisi hänen ihanteittensa aitoudesta, hänelle kun kuulemma itsenäisyys merkitsee demokratiaa ja vapautta?

[JV Lehtonen]

Mikä voi olla syynä siihen, että Stubb puhuu tästä vain ruotsiksi eikä koskaan osana koko kansalle osoitettua inspiraatiopuhetta. Eikö ilmaisuvapaus maistu, kun tietää, että kaikki äänestäjät ovat kuulemassa hänen linjauksiaan? Miksi kaikkia koskettavava kielipolitiikkaa tehdään vain ruotsimuurin tai hallituksen suljettujen ovien takana?

Vai voisiko olla, että Stubb tietää, ettei enemmistö suomalaisista olekaan innoissaan ruotsitalkoista, pakkoruotsista ja ruotsia ekalta -visiosta? Mitä se kertoisi hänen ihanteittensa aitoudesta, hänelle kun kuulemma itsenäisyys merkitsee demokratiaa ja vapautta?

Suomessa on nyt ollut meneillään hiljainen kansanäänestys ruotsin kielen asemasta jo kymmenen vuoden ajan.
Ruotsin kielen kokee omakseen noin puolet abiturienteista, vapaaehtoisesti A-ruotsin valitsee kaiketi 10 % ikäluokasta

Itsenäisyyspäivänä mietimme, miten kaksikielisyyden kävisi, kun pakkoruotsi poistetaan.
Sille käy samalla tavalla kuin kävi Saksan kommunismille, kun Berliinin muuri murtui.

Jos kansalla ei lähtökohtaisesti ole velvollisuudentuntoa ylläpitää ruotsin kieltä ylimitoitetussa erityisasemassa,
ei se velvollisuudentunto synny pakottamallakaan.

Todellinen velvollisuudentunto nähtäisiin, jos suomalaiset vapautettaisiin pakotetusta ruotsivelvollisuudesta!

Tätä ei uskalleta tehdä, koska ei luoteta siihen, että kansa valitsisi oikein-- se ei tuntisikaan
ruotsin kielen ylimitoitetun aseman ylläpitämistä velvollisuudekseen.

Eli taas palataan perusasioiden ääreen:

Onko ruotsin kielen erityisasema oikeastaan mitenkään enää perusteltu ?

Eihän avioliitonkaan erityisasema vain miehen ja naisen liittona enää ole perusteltu!

[Hannu Jussi]

JVL Onko ruotsin kielen erityisasema oikeastaan mitenkään enää perusteltu ?

Ruotsin kieli ei ole perusteltu suomenkielisten keskuudessa tässä maassa.

Kuinka monta sukupolvea sitten Suomea hallittiin Ruotsiksi? Pikkuvihan jälkeen edelleen koko "Eurooppaa" oli vielä sodassa, joten tuskin papeilla ja virkamiehillä oli kiire palata työpaikoilleen Ruotsista, joka siis edelleen, oli sodassa.

Kirjallisuuden mukaan, venäläiset eivät pitäneet mitään kiirettä lähtiessään "Suomesta" 1700-luvun puolivälin jälkeen.

Ruotsin kieli Suomessa on oikeastaan moneen valheeseen perustuva kupla.

[JV Lehtonen]

JVL Onko ruotsin kielen erityisasema oikeastaan mitenkään enää perusteltu ?

Ruotsin kieli ei ole perusteltu suomenkielisten keskuudessa tässä maassa.

Kuinka monta sukupolvea sitten Suomea hallittiin Ruotsiksi? Pikkuvihan jälkeen edelleen koko "Eurooppaa" oli vielä sodassa, joten tuskin papeilla ja virkamiehillä oli kiire palata työpaikoilleen Ruotsista, joka siis edelleen, oli sodassa.

Kirjallisuuden mukaan, venäläiset eivät pitäneet mitään kiirettä lähtiessään "Suomesta" 1700-luvun puolivälin jälkeen.

Ruotsin kieli Suomessa on oikeastaan moneen valheeseen perustuva kupla.

Onhan se historia ja maantieteellinen ulottuvuus jonkinlainen peruste erityisasemalle:
Siis alueelliselle ja historialliselle erityisasemalle.

Mutta muuten voisin luetella ainakin kymmenen perustetta sille, että valtion tasolla erityisasemaa ei voi perustella
enää millään. Ihmisoikeusnäkökulmasta virallinen vähemmistökieliasema olisi oikea mitoitus.

Tunneperusteilla ei voi rakentaa tai ylläpitää erityisasemaa, sehän nähtiin avioliittokeskustelussa:
Tunne- ja historia-argumentit eivät olleet (tarpeeksi) relevantteja, erityisasema poistui!

[JV Lehtonen]

2010:

Ruotsin kielen asemaa Suomessa ovat murentaneet muun muassa globalisoituminen ja Suomen EU-jäsenyys.
Kaksikielisyyden ideologia on menettänyt historiallisen asemansa. Ruotsin kielen asema pitäisikin arvioida uudelleen,
kirjoittaa dosentti Aarne Mattila HS:n sunnuntaidebatissa. (2010)

Aarne Mattila kirjoittaa, että ruotsin kielen asema määriteltiin vahvaksi vuoden 1919 säädetyssä perustuslaissa. Sen jälkeen ruotsinkielisen väestön osuus on puolittunut ja myös maan eliitti on suomenkielistynyt. Ruotsinkielisen eliitin valta-asema säilyi pisimpään taloudessa, aina 1980-luvulle saakka, jolloin ruotsinkielisellä pääomalla katsottiin olevan 20 prosentin määräysvalta teollisesta tuotannosta. Nyt se vastaa suurin piirtein ruotsinkielisten väestönosuutta, joka on 5 prosenttia.

Mattila löytää monta perustelua lopettaa ruotsin kielen pakollinen opiskelu koululaitoksessa.
Hänen mielestään tärkeintä on huolehtia englannin osaamisesta, jota yhä useampi suomalainen tarvitsee myös työkielenään.

"Osalle oppilaista jo yhden vieraan kielen opiskelussa on tarpeeksi työtä.
Lisäksi Suomessa on selvä tarve lisätä muun muassa saksan, ranskan, venäjän, espanjan - ja Aasian talousmahtien kielten - osaamista."

Mattila kirjoittaa, että EU- Suomessa virkamiehiltä laajalti vaadittava ruotsin taito on syrjivä ja kansainvälistä rekrytointia vaikeuttava:

"Virkamiesruotsin tutkintojen antaminen yliopistojen tehtäväksi on vähentänyt muiden kielten kielikokein osoitettua osaamista.
Ruotsin kielen pakollisuus on siten kaventanut suomalaista kielivarantoa koko koulutusjärjestelmässä."

Se, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu poistuisi, voisi olla Mattilan mukaan itse asiassa palvelus suomenruotsalaisille ja ruotsin opiskelulle:

"Valtaväestö suhtautuisi ruotsiin myönteisemmin, jos aikansa elänyt kaksikielisyysideologia korvattaisiin tehokkaalla vähemmistöpolitiikalla."