En ole ainakaan kuullut moisesta ja tunnen yhden ulkomaalaisen, suomeksi opiskelleen ja ilmeisesti valmistuneenkin.Jaska kirjoitti:En tiedä liittyykö siihen, että Helsingin yliopisto on kaksikielinen yliopisto. Jos samaa ei ole yksikielisissä yliopistoissa, silloin Helsingin yliopisto on pakkokaksikielinen yliopisto.
Minä ja pakkoruotsi
Re: Minä ja pakkoruotsi
Re: Minä ja pakkoruotsi
Tätä kieltenopea pitää tietysti kiittää siitä, että hän vilpittömän avoimesti esitteli, millä tasolla monen pakkoa ymmärtävän kieltenopettajan looginen ajattelu ja pedagoginen ajattelu on.
Pakkoruotsin perustelut ovat tällä kieltenopella tasoa:
"Valitettavasti nyt vain on niin, että ruotsi on suomalaiselle keskimäärin hyödyllisempi kuin hindi tai kiina."
Näitä olkinukkeja oli enemmänkin.
Niin, olisihan se nyt turhaa lähteä keskustelemaan siitä, että ruotsin vaihtoehtona voisi olla jokin täkälaisille yksilöille useammin läheinen tai hyödyllinen tai kiinnostava kieli kuten viro, saksa, venäjä, espanja, ranska, ...
Tämä kieltenope uskoo myös lujasti, että kaikki paitsi ruotsi on kallista:
"Jospa esittäisit sen "vapaa kielivalinta" listasi, joissa Suomen kunnat saavat velkarahalla alkaa tarjota opetusta. --- Jos valinnaiskielet eivät toisi lisäkustannuksia, niin silloinhan niitä olisi vaikka kuinka paljon."
Pakkoruotsin vaihtoehtona ei tietenkään ole se, että jokainen lapsi lukee omaa kieltään vaan se, että kieltenopetuksessa kohtuukokoisia ryhmiä muodostuu kahteen tai useampaan kieleen. Kyse on kustannusten jakamisesta toisin kuin ennen: ei kouluteta vain ruotsinopettajia vaan osa näiden koulutukseen varatuista varoista siirtyy muiden kielten opettajien koulutukseen, tunnit ja palkka tunneista jakaantuu koululla kieltenopettajien kesken toisin kuin ennen, tosin yleensä samojen ihmisten kesken koska opettajilla on useita kieliä hallussaan.
On liikuttavaa uskoa, että pakkoruotsi on halpa ratkaisu, kun samalla vaaditaan kieltenopiskelun lisäämistä laajan kielivarannon saavuttamiseksi - yleisesti vaadittu kolmas vieras kieli (jota tässä ajettiin lukioon pakolliseksi) olisi siis ilmainen vai?
Tämän kieltenopen mielestä pakkoruotsi on "menestystarina":
"On suoranainen ihme, että joskus Suomeen saatiin sellainen asia kuin pakollinen toinen kotimainen kieli. Se oli menestystarina siihen asti, kun kieltenopetus yleisesti romahti 2000-luvulla --- sen ansiosta maassamme on nyt suuri joukko 25 - 70 vuotiaita ihmisiä, jotka osaavat ruotsia aika hyvin --- samat ihmiset oppivat koulussa myös muita kieliä ja matematiikkaa ja luonnontieteitä ja ovat useimmat menestyneet elämässään sen verran hyvin, ettei tarvi nyt ruikuttaa että 'voi kauheaa kun täytyi lukea ruotsia'."
Tämäkö nyt on "menestystarina"? Kuinka? Mihin verrattuna? Ei ainakaan siihen, että Suomessa olisi ollut vapaa kielivalinta, ihmisiä ei olisi karsittu kieliopinnoilla ja mahdollisuudet laajaan kielivarantoon olisi annettu alusta alkaen.
Tämä kieltenope elää rinnakkaiskoulujärjestelmän unelmissa, jossa nimenomaan ruotsi on se aine, joka jakaa oppilaat amispopoikiin ja tuleviin korkeakouluopiskelijoihin:
"En minäkään kannata ammattikoulujen pakollista ruotsia. Ammattikoulussa voisi hyvin olla jokin vapaasti valittava kieli (ruotsi, venäjä, saksa). Olenkin puhunut peruskoulusta ja lukiosta, joiden pitäisi saada aikaan riittävän hyvä ruotsin kielen taito korkea-asteen opintoja varten."
Tämä "kielivalinta" siis kelpaisi - kunhan lukioon menijöiden on pakko lukea ruotsia. Ja tässä nimenomaan ruotsi jakaisi ihmiset amiksiin ja muihin.
Tuollaista jaottelua ei enää hellitä kuin kaikkein oikeistolaisimmissa unelmissa. Ysiluokkalaisilla tulee olla pohja, jolla aukeaa erilaiset jatkopolut ja niin ammattikoulun kuin lukion valinneet voivat taas kohdata ammattikorkeassa, mistä kaikilla on mahdollisuus jatkaa yliopistoon - jonne muuten myös voi päästä avoimen opintojen kautta jopa ilman toisen asteen tutkintoa. Meillä on ollut jo kokoomuslainen opetusministerikin, joka ei ole käynyt lukiota.
Se myös pistää silmääni, ettei tämä opettaja näytä lainkaan kohtaavan maahanmuuttajia. Tätä Suomen monikielistymisen haastetta ja rikkautta hän ei näytä joko huomanneen tai sitä ei hänen maailmassaan ole.
Kieltenope, joka näyttää olevan aivan pihalla aikamme oppilaslähtöisyydestä ja koulutustavoitteista, kertoo myös tietolähteensä:
"Toinpahan vain esille sen, että tietosi suomen kieltenopetuksesta ovat todella ohuet. Oletko SUKOLin (Suomen kieltenopettajien liiton) jäsen? He julkaisevat lehteä, jota seuraamalla saa jonkinlaisen käsityksen siitä, missä mennään."
Ottaako SUKOL vastuun näin vanhakantaisista kommenteista? Onko tosiaan niin, että kieltenopettajien lehteä lukemalla jämähtää 1960-luvulle, uskoo ettei ruotsin kielelle saa olla vaihtoehtoja, ja luulee, että rinnakkaiskoulujärjestelmä on palaamassa.
Viestissä 202 tämä kieltenope lopulta kirjoittaa:
"Suomi lakkasi (valitettavasti) olemaan osa Ruotsia v. 1809."
Ai tästä lähtökohdastako nyt on ollut koko ajan kysymys?
Pakkoruotsin perustelut ovat tällä kieltenopella tasoa:
"Valitettavasti nyt vain on niin, että ruotsi on suomalaiselle keskimäärin hyödyllisempi kuin hindi tai kiina."
Näitä olkinukkeja oli enemmänkin.
Niin, olisihan se nyt turhaa lähteä keskustelemaan siitä, että ruotsin vaihtoehtona voisi olla jokin täkälaisille yksilöille useammin läheinen tai hyödyllinen tai kiinnostava kieli kuten viro, saksa, venäjä, espanja, ranska, ...
Tämä kieltenope uskoo myös lujasti, että kaikki paitsi ruotsi on kallista:
"Jospa esittäisit sen "vapaa kielivalinta" listasi, joissa Suomen kunnat saavat velkarahalla alkaa tarjota opetusta. --- Jos valinnaiskielet eivät toisi lisäkustannuksia, niin silloinhan niitä olisi vaikka kuinka paljon."
Pakkoruotsin vaihtoehtona ei tietenkään ole se, että jokainen lapsi lukee omaa kieltään vaan se, että kieltenopetuksessa kohtuukokoisia ryhmiä muodostuu kahteen tai useampaan kieleen. Kyse on kustannusten jakamisesta toisin kuin ennen: ei kouluteta vain ruotsinopettajia vaan osa näiden koulutukseen varatuista varoista siirtyy muiden kielten opettajien koulutukseen, tunnit ja palkka tunneista jakaantuu koululla kieltenopettajien kesken toisin kuin ennen, tosin yleensä samojen ihmisten kesken koska opettajilla on useita kieliä hallussaan.
On liikuttavaa uskoa, että pakkoruotsi on halpa ratkaisu, kun samalla vaaditaan kieltenopiskelun lisäämistä laajan kielivarannon saavuttamiseksi - yleisesti vaadittu kolmas vieras kieli (jota tässä ajettiin lukioon pakolliseksi) olisi siis ilmainen vai?
Tämän kieltenopen mielestä pakkoruotsi on "menestystarina":
"On suoranainen ihme, että joskus Suomeen saatiin sellainen asia kuin pakollinen toinen kotimainen kieli. Se oli menestystarina siihen asti, kun kieltenopetus yleisesti romahti 2000-luvulla --- sen ansiosta maassamme on nyt suuri joukko 25 - 70 vuotiaita ihmisiä, jotka osaavat ruotsia aika hyvin --- samat ihmiset oppivat koulussa myös muita kieliä ja matematiikkaa ja luonnontieteitä ja ovat useimmat menestyneet elämässään sen verran hyvin, ettei tarvi nyt ruikuttaa että 'voi kauheaa kun täytyi lukea ruotsia'."
Tämäkö nyt on "menestystarina"? Kuinka? Mihin verrattuna? Ei ainakaan siihen, että Suomessa olisi ollut vapaa kielivalinta, ihmisiä ei olisi karsittu kieliopinnoilla ja mahdollisuudet laajaan kielivarantoon olisi annettu alusta alkaen.
Tämä kieltenope elää rinnakkaiskoulujärjestelmän unelmissa, jossa nimenomaan ruotsi on se aine, joka jakaa oppilaat amispopoikiin ja tuleviin korkeakouluopiskelijoihin:
"En minäkään kannata ammattikoulujen pakollista ruotsia. Ammattikoulussa voisi hyvin olla jokin vapaasti valittava kieli (ruotsi, venäjä, saksa). Olenkin puhunut peruskoulusta ja lukiosta, joiden pitäisi saada aikaan riittävän hyvä ruotsin kielen taito korkea-asteen opintoja varten."
Tämä "kielivalinta" siis kelpaisi - kunhan lukioon menijöiden on pakko lukea ruotsia. Ja tässä nimenomaan ruotsi jakaisi ihmiset amiksiin ja muihin.
Tuollaista jaottelua ei enää hellitä kuin kaikkein oikeistolaisimmissa unelmissa. Ysiluokkalaisilla tulee olla pohja, jolla aukeaa erilaiset jatkopolut ja niin ammattikoulun kuin lukion valinneet voivat taas kohdata ammattikorkeassa, mistä kaikilla on mahdollisuus jatkaa yliopistoon - jonne muuten myös voi päästä avoimen opintojen kautta jopa ilman toisen asteen tutkintoa. Meillä on ollut jo kokoomuslainen opetusministerikin, joka ei ole käynyt lukiota.
Se myös pistää silmääni, ettei tämä opettaja näytä lainkaan kohtaavan maahanmuuttajia. Tätä Suomen monikielistymisen haastetta ja rikkautta hän ei näytä joko huomanneen tai sitä ei hänen maailmassaan ole.
Kieltenope, joka näyttää olevan aivan pihalla aikamme oppilaslähtöisyydestä ja koulutustavoitteista, kertoo myös tietolähteensä:
"Toinpahan vain esille sen, että tietosi suomen kieltenopetuksesta ovat todella ohuet. Oletko SUKOLin (Suomen kieltenopettajien liiton) jäsen? He julkaisevat lehteä, jota seuraamalla saa jonkinlaisen käsityksen siitä, missä mennään."
Ottaako SUKOL vastuun näin vanhakantaisista kommenteista? Onko tosiaan niin, että kieltenopettajien lehteä lukemalla jämähtää 1960-luvulle, uskoo ettei ruotsin kielelle saa olla vaihtoehtoja, ja luulee, että rinnakkaiskoulujärjestelmä on palaamassa.
Viestissä 202 tämä kieltenope lopulta kirjoittaa:
"Suomi lakkasi (valitettavasti) olemaan osa Ruotsia v. 1809."
Ai tästä lähtökohdastako nyt on ollut koko ajan kysymys?
Re: Minä ja pakkoruotsi
Jaskalle kuittaillaan tuolla blogissa näin:
"Olen esittänyt argumentin, että sinä toimit aktiivina Pakollinen Vapaa Kielivalinnan foorumilla, vaikket maksaisikaan sen jäsenmaksua. Pointtini on kertoa muille lukijoille, minkälainen taustaposse sinun kanssasi foorumillanne toimii [NRR: Niin mikä taustaposse?]. Nyt kun olet kiristänyt ja bannannut kieltenopettaja Lindgrenin, kuten teet niille keskustelijoille, jotka kehtaavat kritisoida jotain tästä aihepiiristä, suosittelen että Lindgren menee katsomaan mitä hänestä siellä foorumilla kirjoitetaan [NRR: Tervetuloa, täällä on asiakommentit kohdallaan]. Näköjään jo foorumillenne ominainen vainohulluus on voimissaan ja Lindgreniä väitetään rahoitetuksi ja ohjailluksi[NRR: Oikeastaan eräs arveli hänen tulleen "Hanasaaren trollitehtaan tuotantolinjalta" - mikä on kieltämättä osuvasti lohkaistu...], kuten minustakin on sellaista kirjoitettu siellä, kuten kaikenlaista muutakin kreisiä roskaa. --- se että vain vauhkona etsii kaiket päivät netistä ruotsin kielestä myönteisesti puhuvia tai "surujen" kommentteja (suomenruotsalainen)lytätäkseen heidät kirjoituksin, ei ole uskottavaa, sori [NRR: Kyllä nyt pakkoruotsin kannattajat ja ymmärtäjät medioissa ihan itse kirjoittavat sellaista soopaa, että niitä on ajattelevan ihmisen vaikea ohittaa pelkällä huokauksella - varsinkaan kun sillä soopalla ylläpidetään lastemme pakkoruotsia.]. Se on juuri sitä pimeyden puuhamiehyyttä, joista Donner puhui. [NRR: Siis sanoa soopaa soopaksi?] Saat vapaasti bannata minut, ei haittaa. Tämä on jo nähty. [NRR: Niin, pakon kannattajat ja ymmärtäjät lähtevät yhtenään keskusteluista virtuaaliovet paukkuen, kun eivät pysty käymään keskustelua normaalisti argumentoiden.]"
jatkoa
Tähän yllä olevaan vastattiin, että "Minusta Jaakko on pysynyt aina asiassa ja asiapohjaisessa keskustelussa. Ei tuo "koska keskustelee tietyllä foorumilla" ole oikein hyvä argumentti."
Yllä olevan kirjoittaja puolustautui: "Kun Jaakko nyt kuitenkin joka käänteessä esittää väitteitä, että kielivapauttajat ovat sitä ja tätä, minä ajattelin nyt avata, millaisista kielivapauttajista on kyse."
Niin millaisista?
Ja miten tämä "kielivapauttajien" muka kauheus sitten muuttaa loogista päättelyä pakon puolusteluun tai kritiikkiin liittyvässä argumentoinnissa?
Eräs palstalla vieraillut ja myös virtuaaliovia paukutellut kirjoittaja puuskahtaa toisella palstalla på svenska: "--- toivon, että kansalaisaloite äänestetään nurin eduskunnassa. MINÄ tuen vapaaehtoista kouluruotsia, muttEN SOISI MENESTYSTÄ piireille tämän aloitteen ympärillä." (--- hoppas jag --- att medborgarinitiativet röstas ner i riksdagen. Jag stöder en frivillig skolsvenska, men unnar inte kretsarna kring det här initiativet någon framgång.)
En tähän hätään keksi mitään sellaista yhteiskunnallista parannusta, jota itse kannatan mutta jonka en haluaisi toteutuvan, mikäli en pitäisi muutoksen muista kannattajista.
Millä perustein tämän vapaaehtoinen ruotsi -aloitteen 60 000 allekirjoittajaa ja heitä galluppien mukaan komppaavat (kaikkia puolueita edustavat) vähintää 2/3 kansalaisista on "joissakin piireissä" määritelty alamittaisiksi ja sellaisiksi, että heidän nimensä paperissa vääntää hyvän hankkeen pahaksi?
"Olen esittänyt argumentin, että sinä toimit aktiivina Pakollinen Vapaa Kielivalinnan foorumilla, vaikket maksaisikaan sen jäsenmaksua. Pointtini on kertoa muille lukijoille, minkälainen taustaposse sinun kanssasi foorumillanne toimii [NRR: Niin mikä taustaposse?]. Nyt kun olet kiristänyt ja bannannut kieltenopettaja Lindgrenin, kuten teet niille keskustelijoille, jotka kehtaavat kritisoida jotain tästä aihepiiristä, suosittelen että Lindgren menee katsomaan mitä hänestä siellä foorumilla kirjoitetaan [NRR: Tervetuloa, täällä on asiakommentit kohdallaan]. Näköjään jo foorumillenne ominainen vainohulluus on voimissaan ja Lindgreniä väitetään rahoitetuksi ja ohjailluksi[NRR: Oikeastaan eräs arveli hänen tulleen "Hanasaaren trollitehtaan tuotantolinjalta" - mikä on kieltämättä osuvasti lohkaistu...], kuten minustakin on sellaista kirjoitettu siellä, kuten kaikenlaista muutakin kreisiä roskaa. --- se että vain vauhkona etsii kaiket päivät netistä ruotsin kielestä myönteisesti puhuvia tai "surujen" kommentteja (suomenruotsalainen)lytätäkseen heidät kirjoituksin, ei ole uskottavaa, sori [NRR: Kyllä nyt pakkoruotsin kannattajat ja ymmärtäjät medioissa ihan itse kirjoittavat sellaista soopaa, että niitä on ajattelevan ihmisen vaikea ohittaa pelkällä huokauksella - varsinkaan kun sillä soopalla ylläpidetään lastemme pakkoruotsia.]. Se on juuri sitä pimeyden puuhamiehyyttä, joista Donner puhui. [NRR: Siis sanoa soopaa soopaksi?] Saat vapaasti bannata minut, ei haittaa. Tämä on jo nähty. [NRR: Niin, pakon kannattajat ja ymmärtäjät lähtevät yhtenään keskusteluista virtuaaliovet paukkuen, kun eivät pysty käymään keskustelua normaalisti argumentoiden.]"
jatkoa
Tähän yllä olevaan vastattiin, että "Minusta Jaakko on pysynyt aina asiassa ja asiapohjaisessa keskustelussa. Ei tuo "koska keskustelee tietyllä foorumilla" ole oikein hyvä argumentti."
Yllä olevan kirjoittaja puolustautui: "Kun Jaakko nyt kuitenkin joka käänteessä esittää väitteitä, että kielivapauttajat ovat sitä ja tätä, minä ajattelin nyt avata, millaisista kielivapauttajista on kyse."
Niin millaisista?
Ja miten tämä "kielivapauttajien" muka kauheus sitten muuttaa loogista päättelyä pakon puolusteluun tai kritiikkiin liittyvässä argumentoinnissa?
Eräs palstalla vieraillut ja myös virtuaaliovia paukutellut kirjoittaja puuskahtaa toisella palstalla på svenska: "--- toivon, että kansalaisaloite äänestetään nurin eduskunnassa. MINÄ tuen vapaaehtoista kouluruotsia, muttEN SOISI MENESTYSTÄ piireille tämän aloitteen ympärillä." (--- hoppas jag --- att medborgarinitiativet röstas ner i riksdagen. Jag stöder en frivillig skolsvenska, men unnar inte kretsarna kring det här initiativet någon framgång.)
En tähän hätään keksi mitään sellaista yhteiskunnallista parannusta, jota itse kannatan mutta jonka en haluaisi toteutuvan, mikäli en pitäisi muutoksen muista kannattajista.
Millä perustein tämän vapaaehtoinen ruotsi -aloitteen 60 000 allekirjoittajaa ja heitä galluppien mukaan komppaavat (kaikkia puolueita edustavat) vähintää 2/3 kansalaisista on "joissakin piireissä" määritelty alamittaisiksi ja sellaisiksi, että heidän nimensä paperissa vääntää hyvän hankkeen pahaksi?
Re: Minä ja pakkoruotsi
Toivoisin että UudenSuomen blogissa mainittaisiin kaksikielisyyden kustannuksista, että kunnalle kaksikielisyyden peruskustannukseksi todetaan 269,61 €/asukas vuonna 2015 http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140206
Se tarkoittaa että valtio maksaa esim Närpiölle lisärahaa 2.1 milj € joka vuosi kaksikielisyyden takia.
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/1 ... sprakighet
Lohja on lypsänyt valtiolta vuosittain 1.5 milj euroa vapaaehtoisesta kaksikielisyydestä.
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/1 ... -rahasampo
On selvää, että velkaantuva Suomen valtio ei voi kantaa noin ylimitoitettuja rasitteita kaksikielisyydestä, kun valtionvelka on jo yli 100 miljardia euroa.
Eduskuntakeskustelussa 11.11.14 Kimmo Sasi totesi, että kunnille ei jää mitään ylimääräistä voittoa kassaan noista valtionosuusmaksuista, kun ne ovat hoitaneet kaksikielisyyden velvoitteet, kylttien vaihdot, valtuuston pöytäkirjojen kääntämiset jne .
Kimmo Sasi siis epäsuorasti totesi, että kaksikielisyyden kustannukset ovat oikeasti noin korkeat, maksavat kuntaa kohti jopa miljoonia euroja joka vuosi.
Tätä toteamusta ei pidä käsittää kannanotoksi sen puolesta, että ruotsin asema kansalliskielenä pitäisi lopettaa. Haluan vain tuoda esiin sitä, että Suomen kielipolitiikka on vääristynyttä ja yksipuolista ja kohtuutonta ja köyhdyttää Suomea.
Se tarkoittaa että valtio maksaa esim Närpiölle lisärahaa 2.1 milj € joka vuosi kaksikielisyyden takia.
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/1 ... sprakighet
Lohja on lypsänyt valtiolta vuosittain 1.5 milj euroa vapaaehtoisesta kaksikielisyydestä.
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/1 ... -rahasampo
On selvää, että velkaantuva Suomen valtio ei voi kantaa noin ylimitoitettuja rasitteita kaksikielisyydestä, kun valtionvelka on jo yli 100 miljardia euroa.
Eduskuntakeskustelussa 11.11.14 Kimmo Sasi totesi, että kunnille ei jää mitään ylimääräistä voittoa kassaan noista valtionosuusmaksuista, kun ne ovat hoitaneet kaksikielisyyden velvoitteet, kylttien vaihdot, valtuuston pöytäkirjojen kääntämiset jne .
Kimmo Sasi siis epäsuorasti totesi, että kaksikielisyyden kustannukset ovat oikeasti noin korkeat, maksavat kuntaa kohti jopa miljoonia euroja joka vuosi.
Tätä toteamusta ei pidä käsittää kannanotoksi sen puolesta, että ruotsin asema kansalliskielenä pitäisi lopettaa. Haluan vain tuoda esiin sitä, että Suomen kielipolitiikka on vääristynyttä ja yksipuolista ja kohtuutonta ja köyhdyttää Suomea.
Re: Minä ja pakkoruotsi
Jaskan blogissa sitkeä leidi jatkaa valitustaan, tässä värillä merkityt kommentit.
"Olli-Pekka [edellä kuvattu kieltenopettaja] otti kuitenkin ansiokkaasti esiin niitä tärkeitä asioita, joita itsekin olen yrittänyt pitää esillä, mutta joita ei haluta kuunnella, sotkemalla kaikkeen sitä "mutta eihän tällä voi perustella pakkoa" -mantraa. Se on mielestäni suurimpia kompastuskiviä näissä kieliaiheisissa keskusteluissa, ja siihen syyllistyvät nimenomaan ne jotka ovat hyvin vakuuttuneita, että asia olisi jotenkin täysin yksioikoinen."
Suurin kynnys ajattelussa pakon puolustajilla ja ymmärtäjillä näyttää olevan se, etteivät he kykene erottamaan sitä, että ne perusteet, jotka heistä ovat hyviä perusteita pakolliselle kouluruotsille, riittävät korkeintaan markkinoimaan vapaaehtoista ruotsia heidän kanssaan samoin ajattelevien lapsille eivät perustelemaan pakkoruotsia kaikkien muitten lapsille.
"Lindgren oman alansa tuntevana ammattilaisena nosti paljon pointteja ja oikoi yleisiä väärinkäsityksiä, joita liittyy kieltenopetukseen ja mitä sille tapahtui 2000-luvulla. Älytön pakkoruotsirummutus on todellakin vahingoittanut kielten opiskelua."
Tämä kieltenopettaja esitti todella vanhakantaisia ajatuksia opetuksesta ja siitä, miten siellä oppilaat tulisi jakaa lukioon menijöihin ja muihin ja miten lukioon menijöiltä pitäisi vaatia enemmän ruotsia sekä peruskoulussa että lukiossa.
2000-luvulla on ainoastaan muutettu ylioppilaskirjoitusten rakennetta jättäen vain äidinkielen koe pakolliseksi ja muut kokeet valinnaisiksi, tosin näistä yhden on oltava ns. pitkä. Tämä niin poliitikkojen kuin lukioiden rehtoreiden kannattama muutos tehtiin, koska
- nähtiin, että yo-tutkinto oli jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin.
En malta olla toistamatta tätäkin: Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi 2011 tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä". - Tämä oli asiantuntijan lausunto.
"Jaskan malli [kaksi valittavaa kieltä] on epävarma, koska sitä ei voi taata ja lasten koulujenvaihto vaikeutuu kun eri kouluissa ei välttämättä ole samoja kieliä saatavilla. Arabialla aloittanut stadilainen muuttaa perähikiälle, jossa ei ole kuin ruotsia ja engantia."
Jo nyt luetaan pääkaupunkiseudulla esim. kiinaa pitkänä kielenä. Kiinaa lukenut lapsia ei voi jatkaa opintojaan "perähikiällä". Englannin oheen voi sen sijaan aloittaa uudessa tuntijaossa uuden kielen viidennellä, kuudennella (toistaiseksi pakkoruotsi, toivottavasti aloitus palaa seiskalle yläkouluun) sekä kahdeksannella. Mitään peruuttamatonta ei siis voi tapahtua, ei ainakaan sellaista, minkä vuoksi kiinan opiskelu pitäisi kieltää.
"Tiedän itse periferian asukkaana, miten ahtaalle koulut täällä päin maailmaa ovat joutuneet, suurin osa niistä on pyyhkäisty pois ja jäljelläolevat ovat kurimuksessa. Tällaisesta järjestelmästä hyötyisivät vain isojen kaupunkien asukkaat."
Isojen kaupunkien isot koulut tarjoavat jo nyt musiikkiluokkia, kuvataidepainotusta, luonnontiedepainotusta, matikkaluokkia, urheiluluokkia jne. Pitäisikö nämä kaikki kieltää, jottei periferian asukkaille tule paha mieli? Olisiko ns. syrjäseutujen kouluilla jotain omaa kehitettävää, joka ei vaatisi muitten mahdollisuuksien rajaamista?
"Olli-Pekka [edellä kuvattu kieltenopettaja] otti kuitenkin ansiokkaasti esiin niitä tärkeitä asioita, joita itsekin olen yrittänyt pitää esillä, mutta joita ei haluta kuunnella, sotkemalla kaikkeen sitä "mutta eihän tällä voi perustella pakkoa" -mantraa. Se on mielestäni suurimpia kompastuskiviä näissä kieliaiheisissa keskusteluissa, ja siihen syyllistyvät nimenomaan ne jotka ovat hyvin vakuuttuneita, että asia olisi jotenkin täysin yksioikoinen."
Suurin kynnys ajattelussa pakon puolustajilla ja ymmärtäjillä näyttää olevan se, etteivät he kykene erottamaan sitä, että ne perusteet, jotka heistä ovat hyviä perusteita pakolliselle kouluruotsille, riittävät korkeintaan markkinoimaan vapaaehtoista ruotsia heidän kanssaan samoin ajattelevien lapsille eivät perustelemaan pakkoruotsia kaikkien muitten lapsille.
"Lindgren oman alansa tuntevana ammattilaisena nosti paljon pointteja ja oikoi yleisiä väärinkäsityksiä, joita liittyy kieltenopetukseen ja mitä sille tapahtui 2000-luvulla. Älytön pakkoruotsirummutus on todellakin vahingoittanut kielten opiskelua."
Tämä kieltenopettaja esitti todella vanhakantaisia ajatuksia opetuksesta ja siitä, miten siellä oppilaat tulisi jakaa lukioon menijöihin ja muihin ja miten lukioon menijöiltä pitäisi vaatia enemmän ruotsia sekä peruskoulussa että lukiossa.
2000-luvulla on ainoastaan muutettu ylioppilaskirjoitusten rakennetta jättäen vain äidinkielen koe pakolliseksi ja muut kokeet valinnaisiksi, tosin näistä yhden on oltava ns. pitkä. Tämä niin poliitikkojen kuin lukioiden rehtoreiden kannattama muutos tehtiin, koska
- nähtiin, että yo-tutkinto oli jo turhan kielipainotteinen
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukion suoritusaikaa
- matemaattiselle osaamiselle haluttiin tehdä tilaa
- haluttiin varmistaa, että ammatillista väylää kirjoituksiin tulevat voivat kirjoittaa ylioppilaaksi omin painotuksin.
En malta olla toistamatta tätäkin: Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta ilmestyi 2011 tilannekatsaus kieltenopiskelusta. Siinä eri kielten professorit eivät hauku suomalaisnuoria laiskuudesta kieltenopiskelussa, he tietänevät, että Suomessa luetaan kieliä eurooppalaisittain paljon. Syy siihen, että ns. harvinaisempia kieliä luetaan vähemmän, tuli ranskan kielen professorilta: "kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä". - Tämä oli asiantuntijan lausunto.
"Jaskan malli [kaksi valittavaa kieltä] on epävarma, koska sitä ei voi taata ja lasten koulujenvaihto vaikeutuu kun eri kouluissa ei välttämättä ole samoja kieliä saatavilla. Arabialla aloittanut stadilainen muuttaa perähikiälle, jossa ei ole kuin ruotsia ja engantia."
Jo nyt luetaan pääkaupunkiseudulla esim. kiinaa pitkänä kielenä. Kiinaa lukenut lapsia ei voi jatkaa opintojaan "perähikiällä". Englannin oheen voi sen sijaan aloittaa uudessa tuntijaossa uuden kielen viidennellä, kuudennella (toistaiseksi pakkoruotsi, toivottavasti aloitus palaa seiskalle yläkouluun) sekä kahdeksannella. Mitään peruuttamatonta ei siis voi tapahtua, ei ainakaan sellaista, minkä vuoksi kiinan opiskelu pitäisi kieltää.
"Tiedän itse periferian asukkaana, miten ahtaalle koulut täällä päin maailmaa ovat joutuneet, suurin osa niistä on pyyhkäisty pois ja jäljelläolevat ovat kurimuksessa. Tällaisesta järjestelmästä hyötyisivät vain isojen kaupunkien asukkaat."
Isojen kaupunkien isot koulut tarjoavat jo nyt musiikkiluokkia, kuvataidepainotusta, luonnontiedepainotusta, matikkaluokkia, urheiluluokkia jne. Pitäisikö nämä kaikki kieltää, jottei periferian asukkaille tule paha mieli? Olisiko ns. syrjäseutujen kouluilla jotain omaa kehitettävää, joka ei vaatisi muitten mahdollisuuksien rajaamista?
-
JV Lehtonen
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Minä ja pakkoruotsi
Kun näitä pakkoruotsittajia nyt niin kauheasti vaivaa suomalaisen vapaus valita ruotsi pois,
niin voisivatko kertoa, millä rahalla ne kaikki muut kielet ja niiden valinnaisuus toteutetaan,
jos muita kieliä opetetaan -- ruotsin lisäksi!
Tärkein motiivi näille nyqvisteille on estää suomalaisen valinnanvapaus!
Mikä ajaa ihmisen rajoittamaan toisen vapautta.. se on keskustelun avainkysymys-
Siihen he voisivat vastata, sen sijaan he kirjoittavat kilometritolkulla hölynpölyä!
Miksi nyqvist ja lindgren haluavat, että Suomi käpertyy ruotsiin ja englantiin ?
Hehän nimenomaan todistavat, että rahat eivät riitä muuhun kuin ruotsiin ja englantiin!
VAPAUS on heille punainen vaate, vapaus ruotsista!
Miksi he eivät kestä sitä, että ruotsi ei ole kaikille samanlainen palvonnan kohde kuin heille ?
niin voisivatko kertoa, millä rahalla ne kaikki muut kielet ja niiden valinnaisuus toteutetaan,
jos muita kieliä opetetaan -- ruotsin lisäksi!
Tärkein motiivi näille nyqvisteille on estää suomalaisen valinnanvapaus!
Mikä ajaa ihmisen rajoittamaan toisen vapautta.. se on keskustelun avainkysymys-
Siihen he voisivat vastata, sen sijaan he kirjoittavat kilometritolkulla hölynpölyä!
Miksi nyqvist ja lindgren haluavat, että Suomi käpertyy ruotsiin ja englantiin ?
Hehän nimenomaan todistavat, että rahat eivät riitä muuhun kuin ruotsiin ja englantiin!
VAPAUS on heille punainen vaate, vapaus ruotsista!
Miksi he eivät kestä sitä, että ruotsi ei ole kaikille samanlainen palvonnan kohde kuin heille ?
-
A. Salminen
- Viestit: 83
- Liittynyt: 19.06.2010 20:18
- Paikkakunta: Vantaa
- Viesti:
Re: Minä ja pakkoruotsi
Yritin seuraavassa ketjussa hahmottaa sitä, minkälaisia ongelmia kustannusten ja opettajaresussien suhteen toisi se, että alakoulussa kummatkin pakolliset kielet olisivat valinnaisia.
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=2167
Käytännössä tulisi kyllä ongelmia joidenkin kuntien kohdalla, mutta monissa ei tulisi.
US:n seuraavassa ketjussa Olli-Pekka Lindgrenin perustelu on jo monesti kuultu eli "valinnanvapauteen ei ole varaa":
"Käytännössä kuitenkin kunnat eivät voi tarjota näin laajaa kielivalikoimaa, joten resurssien takia on syytä rajata kieli yhteen. Tällöin järkevin vaihtoehto näistä on ruotsi, koska se on maamme kansalliskieli ja keskimäärin yksilölle hyödyllisempi kuin mikään muista."
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... akkoruotsi
Ensinnäkin, valinnanvapaus lain tasolla ei maksa yhtään mitään. Toiseksi, koulutus on sijoitus eikä kustannus. Vapaa Kielivalinnan ajama asia, että kouluissa olisi vain yksi pakollinen kieli, ei tule koskaan menemään läpi tästä syystä:
http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2 ... arpeisiin/
Paras panos-tuotossuhde on silloin, kun laissa on määrätty 2 kieltä pakolliseksi, mutta niitä ei ole määritelty, jolloin jokainen kunta tarjoaa kieliä omien resurssiensa puitteissa kuten nytkin. Tällä hetkellä noin puolessa kunnista ei opeteta ollenkaan A2-kieltä.
Korjaan siis US:ssa olevaa Olli-Pekka Lindgrenin kantaa seuraavasti:
Käytännössä kunnat eivät voi tarjota näin laajaa kielivalikoimaa, joten resurssien takia on syytä rajata kielet kahteen. Tällöin järkevin vaihtoehto näistä on se, että englanti on pakollinen ja toinen kieli on se, mitä on tarjolla. Kunnat velvoitettaiisin kuitenkin tarjoamaan aina englantia ja ruotsia, koska ruotsi on maamme kansalliskieli ja keskimäärin yksilölle hyödyllisempi kuin monet muut kielet. Toinen vaihtoehto on se, että englanti on pakollinen ja toinen kieli on se, mitä on tarjolla, mutta kunnat velvoitettaiisin kuitenkin tarjoamaan aina kolmea kieltä, joista yhden on oltava englantia, yhden ruotsi ja yhden saksa, venäjä, ranska tai espanja.
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=2167
Käytännössä tulisi kyllä ongelmia joidenkin kuntien kohdalla, mutta monissa ei tulisi.
US:n seuraavassa ketjussa Olli-Pekka Lindgrenin perustelu on jo monesti kuultu eli "valinnanvapauteen ei ole varaa":
"Käytännössä kuitenkin kunnat eivät voi tarjota näin laajaa kielivalikoimaa, joten resurssien takia on syytä rajata kieli yhteen. Tällöin järkevin vaihtoehto näistä on ruotsi, koska se on maamme kansalliskieli ja keskimäärin yksilölle hyödyllisempi kuin mikään muista."
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... akkoruotsi
Ensinnäkin, valinnanvapaus lain tasolla ei maksa yhtään mitään. Toiseksi, koulutus on sijoitus eikä kustannus. Vapaa Kielivalinnan ajama asia, että kouluissa olisi vain yksi pakollinen kieli, ei tule koskaan menemään läpi tästä syystä:
http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2 ... arpeisiin/
Paras panos-tuotossuhde on silloin, kun laissa on määrätty 2 kieltä pakolliseksi, mutta niitä ei ole määritelty, jolloin jokainen kunta tarjoaa kieliä omien resurssiensa puitteissa kuten nytkin. Tällä hetkellä noin puolessa kunnista ei opeteta ollenkaan A2-kieltä.
Korjaan siis US:ssa olevaa Olli-Pekka Lindgrenin kantaa seuraavasti:
Käytännössä kunnat eivät voi tarjota näin laajaa kielivalikoimaa, joten resurssien takia on syytä rajata kielet kahteen. Tällöin järkevin vaihtoehto näistä on se, että englanti on pakollinen ja toinen kieli on se, mitä on tarjolla. Kunnat velvoitettaiisin kuitenkin tarjoamaan aina englantia ja ruotsia, koska ruotsi on maamme kansalliskieli ja keskimäärin yksilölle hyödyllisempi kuin monet muut kielet. Toinen vaihtoehto on se, että englanti on pakollinen ja toinen kieli on se, mitä on tarjolla, mutta kunnat velvoitettaiisin kuitenkin tarjoamaan aina kolmea kieltä, joista yhden on oltava englantia, yhden ruotsi ja yhden saksa, venäjä, ranska tai espanja.
Re: Minä ja pakkoruotsi
Tämänaamuinen Jaskan vastaus leidille oli selkeä:
--- hei, mitä oikein odotat? Keskustelu menee yleensä näin:
A: Miksi ruotsi on pakollinen?
B: Ruotsista on hyötyä.
A: Sillä, että ruotsista on hyötyä jollekulle, ei voi perustella sen pakollisuutta kaikille.
B: En ole puolustanut pakkoruotsia.
A: Muuten vain lämpimiksesi tulit vastaamaan pakkoruotsi-keskusteluun?!
Eli jos te ette halua puhua pakkoruotsista, silloin te viette keskustelua sivuun sen aiheesta. Jos te haluatte puhua ruotsin hyödyistä ettekä pakkoruotsista, blogatkaa siitä ja keskustelkaa siitä omissa blogeissanne!
Re: Minä ja pakkoruotsi
Tämä on hyvä kommentti JVL!JV Lehtonen kirjoitti:Kun näitä pakkoruotsittajia nyt niin kauheasti vaivaa suomalaisen vapaus valita ruotsi pois,
niin voisivatko kertoa, millä rahalla ne kaikki muut kielet ja niiden valinnaisuus toteutetaan,
jos muita kieliä opetetaan -- ruotsin lisäksi!
Tärkein motiivi näille nyqvisteille on estää suomalaisen valinnanvapaus!
Mikä ajaa ihmisen rajoittamaan toisen vapautta.. se on keskustelun avainkysymys-
Siihen he voisivat vastata, sen sijaan he kirjoittavat kilometritolkulla hölynpölyä!
Miksi nyqvist ja lindgren haluavat, että Suomi käpertyy ruotsiin ja englantiin ?
Hehän nimenomaan todistavat, että rahat eivät riitä muuhun kuin ruotsiin ja englantiin!
VAPAUS on heille punainen vaate, vapaus ruotsista!
Miksi he eivät kestä sitä, että ruotsi ei ole kaikille samanlainen palvonnan kohde kuin heille ?
Re: Minä ja pakkoruotsi
Ja nyt toinenkin palstan kriitikkokommentoijista toteaa Jaskalle:NRR kirjoitti:Tätä kieltenopea pitää tietysti kiittää siitä, että hän vilpittömän avoimesti esitteli, millä tasolla monen pakkoa ymmärtävän kieltenopettajan looginen ajattelu ja pedagoginen ajattelu on.
Pakkoruotsin perustelut ovat tällä kieltenopella tasoa:
"Valitettavasti nyt vain on niin, että ruotsi on suomalaiselle keskimäärin hyödyllisempi kuin hindi tai kiina."
Näitä olkinukkeja oli enemmänkin.
---
Viestissä 202 tämä kieltenope lopulta kirjoittaa:
"Suomi lakkasi (valitettavasti) olemaan osa Ruotsia v. 1809."
Ai tästä lähtökohdastako nyt on ollut koko ajan kysymys?
Onko tämä pakkoruotsin puolustaminen pohjimmiltaan näin sidoksissa Ruotsin vallan ajan ihannointiin?haluat maanisessa ruotsinkielenopetusnäykkimisessäsi vähätellä aikaa jolloin kuuluimme valtioon joka tasapainotti geopolitiikkaa näillä rajoilla.
Re: Minä ja pakkoruotsi
Keskustelua on jo vaikea seurata, mutta tämä hämmentävä kommentti sieltä pisti silmään:
Sanotaanko tässä, että ihan niin kuin evoluutio on muovannut punatulkun, tuhannet vuodet kielihistoriaa ovat muovanneet tänne suomen kielen ja monikulttuurinen piirakkaperinne on synnyttänyt tutun lihapiirakan, niin samalla tavalla pakkojen pitkä historia on tuottanut pakkoruotsin eikä sillä ole eikä ole ollut perusteita tai jos onkin ollut, niin jotain irrationaalista.
Voisiko joku suomentaa minulle, mitä tässä yritetään sanoa?"Mutta eihän tällä voi perustella pakkoa"-mantra (Petra)
Nuo perustelujen kumoamisethan ovat usein sitä luokkaa, että "eihän autoveroa tarvita, koska minä tiedän mistä nuo samat rahat saadaan". Kysymyshän on siitä, että demokraattisesti valitut päättäjät, kenties irrationaalisesti mutta kuitenkin, ovat päättäneet mieltyä ruotsiin siinä määrin, että se on pakollinen koulussa.
Yhtä hyvin kuin kysytään, mikä on pakon peruste, voidaan kysyä mikä on suomen kielen olemassaolon peruste. Tai punatulkun. Tai lihapiirakan.
Sanotaanko tässä, että ihan niin kuin evoluutio on muovannut punatulkun, tuhannet vuodet kielihistoriaa ovat muovanneet tänne suomen kielen ja monikulttuurinen piirakkaperinne on synnyttänyt tutun lihapiirakan, niin samalla tavalla pakkojen pitkä historia on tuottanut pakkoruotsin eikä sillä ole eikä ole ollut perusteita tai jos onkin ollut, niin jotain irrationaalista.
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2832
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Minä ja pakkoruotsi
Täytyy sanoa, että tuota lukiessa jää sanattomaksi. Vaikea uskoa, että mitään tuommoista olisi tarkoitettu vakavasti otettavaksi.
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2832
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Minä ja pakkoruotsi
Kävin vielä läpi nuo Jaskan mahtavan blogin kommentit, ja täytyy myöntää, että tämä aihe osu ja uppos. Vastapuolella on selvästi otettu käyttöön raskas tykistö norminaputtajien lisäksi.
Minulta on jäänyt ilmeisesti huomaamatta joku massiivinen muuttoliike isoilta paikkakunnilta peräkylille. Kovin suuri on pakottajien huoli siitä, että valittaisiin isommalla paikkakunnalla joku harvinaisempi kieli, jota sitten Peräkylän peruskoulu ei pystykään tarjoamaan muuton jälkeen.
Minulta on jäänyt ilmeisesti huomaamatta joku massiivinen muuttoliike isoilta paikkakunnilta peräkylille. Kovin suuri on pakottajien huoli siitä, että valittaisiin isommalla paikkakunnalla joku harvinaisempi kieli, jota sitten Peräkylän peruskoulu ei pystykään tarjoamaan muuton jälkeen.
Re: Minä ja pakkoruotsi
Sen pitää olla aika pieni koulu, kun omassanikin tarjottiin ranskaa ja saksaa. Ehkä jonkun ruotsin opettajan tilalle saisi venäjän opettajankin. Muistelen, että meillä taisi olla ainakin viisi kieltenopettajaa yhteensä, lisää viereisessä lukiossa. Ala-asteella ei tietenkään ollut kuin englannin opettaja. Ruotsille tosin voisi olla vaikea saada ryhmää kasaan.Hillevi Henanen kirjoitti:Kävin vielä läpi nuo Jaskan mahtavan blogin kommentit, ja täytyy myöntää, että tämä aihe osu ja uppos. Vastapuolella on selvästi otettu käyttöön raskas tykistö norminaputtajien lisäksi.
Minulta on jäänyt ilmeisesti huomaamatta joku massiivinen muuttoliike isoilta paikkakunnilta peräkylille. Kovin suuri on pakottajien huoli siitä, että valittaisiin isommalla paikkakunnalla joku harvinaisempi kieli, jota sitten Peräkylän peruskoulu ei pystykään tarjoamaan muuton jälkeen.
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Minä ja pakkoruotsi
Näinhän "pakkojen perustelujen kumoaminen" menee tässä foorumissa, muutamaan muuhun esimerkkiin sovellettuna:NRR kirjoitti:Keskustelua on jo vaikea seurata, mutta tämä hämmentävä kommentti sieltä pisti silmään:
Voisiko joku suomentaa minulle, mitä tässä yritetään sanoa? Sanotaanko tässä, että ihan niin kuin evoluutio on muovannut punatulkun, tuhannet vuodet kielihistoriaa ovat muovanneet tänne suomen kielen ja monikulttuurinen piirakkaperinne on synnyttänyt tutun lihapiirakan, niin samalla tavalla pakkojen pitkä historia on tuottanut pakkoruotsin eikä sillä ole eikä ole ollut perusteita tai jos onkin ollut, niin jotain irrationaalista.Nuo perustelujen kumoamisethan ovat usein sitä luokkaa, että "eihän autoveroa tarvita, koska minä tiedän mistä nuo samat rahat saadaan". Kysymyshän on siitä, että demokraattisesti valitut päättäjät, kenties irrationaalisesti mutta kuitenkin, ovat päättäneet mieltyä ruotsiin siinä määrin, että se on pakollinen koulussa. Yhtä hyvin kuin kysytään, mikä on pakon peruste, voidaan kysyä mikä on suomen kielen olemassaolon peruste. Tai punatulkun. Tai lihapiirakan.
Punatulkun voi linnunlaudallasi korvata tilhellä, käpylinnulla tai vaikkapa talitintillä kun se muutenkin on niin yleinen. Kun et osaa perustella, että miksi juuri punatulkku, niin se on turha, ja mielenkiintosi punatulkkuun irrationaalinen. MOT.
Lihapiirakan voi välipalanasi korvata pasteijalla, lörtsyllä tai hodarilla. Kun et osaa perustella, että miksi juuri lihapiirakka, niin se on turha, ja mielenkiintosi lihikseen irrationaalinen. MOT.
Pakkoruotsin voi korvata vapaaehtoisella ruotsilla ja maailmalla englannilla. Kun maamme päättäjät eivät osaa perustella pakkoa, se on turha, ja heidän intonsa ruotsiin irrationaalinen. MOT. Tämän lisäksi Suomessa opetettava ruotsi on ruma murre, ja ruotsinkielisiä on Suomessa häviävän vähän, joten MOT vielä kerran.
Suomen kielen voi korvata yleismaailmallisella englannilla, kun suomalaiset ovat jo kerran halunneet lähes 100 %:isesti sitä opiskella. Kun et osaa muulla perustella suomen kielen olemassaoloa, suomen kieli on turha, ja sinun kiinnipitämisesi siitä irrationaalinen. MOT. Tämän lisäksi suomen kieli on niin muista kielistä poikkeava, ja sitä puhuu maailmassa niin häviävän pieni määrä ihmisiä, että sen ylläpito on globaalinen hyvinvointitappio, eli MOT vielä kerran.
- - -
Näinhän voisi argumentoida, jota nyt kuitenkin teen vain ajatusleikkinä, tiedoksi TK:lle ja Hansalle, joiden kukonniskanykäisyt ovat jo melkoisia liikkeitä.
Sinun päässäsi pakko elää omaa elämäänsä, ikään kuin se olisi evoluutiomaisesti kehittyvä eliö. Päättäjien enemmistön valitsema ruotsi pakolliseksi aineeksi on kuitenkin osaltaan irrationaalinen, tunnepohjainen valinta, eikä sitä voi pohjaan asti "perustella". Paljon loogisempaa ja "perustellumpaa" olisi tietysti valita englanti tai venäjä joko pakolliseksi kieleksi Suomen kouluihin, tai vaikkapa ainoaksi viralliseksi kieleksi Suomen kaltaiselle maalle kokonaan.
Mutta yhtä irrationaalisesti kuin ollaan päätetty, ettei punatulkkua korvaa mikään, vaan ettei sitä saa ampua pulittamatta siitä 34 euroa valtiolle (sekin melko raijavahasalomainen metafyysisesti harkittu summa), niin ollaan päätetty preferoida ruotsi.
Suomalaiset tekevät kummallisia päätöksiä. Syömme jopa mämmiä.
Viimeksi muokannut Jan-Erik Andelin, 26.11.2014 00:28. Yhteensä muokattu 2 kertaa.