http://laurilappalainen.puheenvuoro.uus ... kkakysymys
Blogistin päättely etenee näin:
Vaikka blogisti tässä puhuu alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvasta nuoresta, kyse on laajemmin opiskelun haasteita omaavista nuorista, eli kyseessä ovat erityisesti maahanmuuttajat, erityisoppilaat, syrjäytymisvaarassa olevat, iso osa pojista ja ne joiden kodissa ei pakoteta opiskelemaan elämälle vieraita asioita vain paperien vuoksi eikä pystyttäisi tällaista tukemaankaan.--- onko olemassa ryhmä, jonka intressissä olisi ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi? Kyllä, alempaan sosiaaliluokkaan kuuluva ja suomea äidinkielenä puhuva nuori. Pakollisuus nostaa hänen kynnystään niin opiskelun, työllistymisen kuin uralla etenemisen suhteen.
--- Rawls muotoilee oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteita esittelemällä ajatuskokeen: Kuvitellaan, että ihmiset olisivat ns. tietämättömyyden verhon takana. He olisivat siis tietämättömiä omasta yhteiskunnallista asemastaan, uskonnosta, rodusta…. Minkälaiseen yhteiskuntasopimukseen ihmiset päätyisivät? Rawlsin näkemys on, että tietämättömyyden verhon takaa muodostettua yhteiskuntaa hallitsisi kaksi periaatetta. Ensisijaisena on vapaus --- jokaisella on mahdollisimman suuri vapaus. Kuitenkin niin, että se sopii yhteen muiden vastaavan vapauden kanssa. Toinen, ns. eroperiaate jakautuu kahteen osaan. --- kaikille pyritään luomaan reilut mahdollisuudet saavuttaa tärkeitä yhteiskunnallisia asemia --- huono-osaisimmille on taattava mahdollisimman hyvät elinmahdollisuudet --- mm. tulonjaon avulla, kuitenkin ottamalla huomioon vapaus ja mahdollisuuksien tasa-arvo.
--- Rawlsin ajattelua seuraamalla päädytään lopputulokseen: Vaatimus ruotsin kielen pakollisuudesta on moraalisesti kestämätön. --- Jos yhteiskunnan oloista päätettäisiin nyt, laadittaisiinko nykyisenkaltaisia säädöksiä ruotsin kielen pakollisuudesta? --- Suomenkielinen ei voi mm. ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä.
--- Kielikysymyksen osalta hyväosaisimpia ovat nykyisessä tilanteessa ruotsia äidinkielenään puhuvat. Ruotsin kieli tulee äidinmaidossa ja suomea kuulee ympärillään joka päivä. Seuraavana järjestyksessä on korkeasti koulutetut ja suomea äidinkielenään puhuvat. Mahdollisuus tavoitella parempaa asemaa on näille kahdelle ryhmälle helpointa, tämä koskee myös heidän jälkeläisiään. Vallitseva tila on näiden ryhmien etu.
Julkisessa keskustelussa ei esitetä kestäviä perusteluja pakollisuuden puolesta. --- Mm. Alexander Stubb puolustaa pakollisuutta kulttuuriperintöön ja yleissivistykseen vetoamalla. Kulttuuriperinnöstään on hyvä olla tietoinen --- ei--- kuitenkaan edellytä ruotsin kielen hallintaa --- Toiseksi, ruotsin kieli ei ole esim. englannin kielen hallintaan rinnastettavissa oleva yleissivistykseen liittyvä tekijä.
--- Poliittiset mielipiteet eivät voi --- olla koskemattomia ja muuttumattomia, vaan niihin kuuluu kiistely ja koettelu. --- kolmella retoriikan vaikutuskeinolla: Logos eli asia-argumentaatio; Ethos eli osoittamalla väittelijän uskottavuus; Pathos eli kuulijoiden suhtautumiseen ja tunteisiin vaikuttamalla. Stubbin ”Lisää kieliä” –blogi on kaikkia näitä. Hän esittää siinä edellä käsitellyt asia-argumenttinsa, mutta leimaa samalla pakollisuuden vastustamisen ”kiihkoiluksi”. Blogissa ei ole elettäkään sen myöntämiseksi, että vapaaehtoisuutta voisi puolustaa asia-argumentein. Pakollisuutta puolustavien retoriikka on leimallisesti eetosta ja paatosta. Logos vs. logos –argumenttien puute toimii osaltaan oman luokkakysymys –väitteeni perusteluna.
Asiallisten perustelujen puuttuessa on kiinnitettävä huomio säädösten tosiasialliseen vaikutukseen yhteiskunnassa. Mitä seurauksia pakollisuudesta on keskivertosuomalaiselle?
--- koulutetut ja ylempään keski- sekä yläluokkaan kuuluvat ihmiset mitä luultavimmin identifioituvat liberalismin ihanteiden puolustajiksi ja moraalisiksi toimijoiksi. Tämä identiteetti edellyttää toimintaa ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Demokraattinen politiikka joutuu aina kamppailemaan esimerkiksi kasvavia luokkaeroja, julkisen keskustelun monopoleja tai sukupuolten, etnisten tai uskonnollisten ryhmien välisiä oikeuksien eroja vastaan. Nyt on kysymys luokasta.
Olen jo aiemmin muistuttanut, että esimerkiksi nuoren akateemisuuteen tähtäävän naisen kannattaa oman etunsa vuoksi kannattaa pakkoruotsia, sillä naisista keskimäärin suurempi osa kuuluu siihen joukkoon, jolle on helpompaa oppia kieliä ja helpompaa motivoida itseään opiskelemaan vain koulun vuoksi - ja sille jolle kielet ovat helppoja ja joka pystyy helpommin osoittamaan pätevyyttä kokein ja paperein on edullista, että yhteiskuntarakenteessa on esteitä, jotka karsivat työvoimaa heidän vahvuuksillaan eikä esimerkiksi matematiikan ja tekniikan opinnoilla tai käytännön pätevyydellä.
Tiedän, että ei ole kovin poliittisesti korrektia sanoa tällaista ääneen, mutta tällä selittyy se, miksi nuoret naiset eivät ole solidaarisia ikäpolvensa miehille, maahanmuuttajille ja erityisoppilaille, vaikka periaatteessa kokevat olevansa suvaitsevaistoa ja empaatikkoja. Niin kauan kuin yhteisössä ei nosteta esiin koulutuksen kielipainotteisuuden epäoiikeudenmukaisuutta, liian monien on liian helppoa uskotella itselleen, että se, mikä hyödyttää heitä, on muka oikeudenmukaista, kun sillä myös muka turvataan "kaksikielisyyttä", "pohjoismaisuutta", "suomenmaalaisuutta",...
Lappalaisen päättely on minusta totta. Ja kun sitä lukee rinnan esimerkiksi demareiden Karlssonin tuoreen vääristelyä ja valheita sisältävävn blogipostauksen kanssa (käsitelty ketjussa http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=2125), tajuaa miten pakkoruotsin kannattajan maailmankuvassa oikeudenmukaisuuden käsite on kieroutunut ja pakosta kärsivät ryhmät on kokonaan häivytetty kuvasta. Heidän maailmankuvassaan muka jokainen asennekorjattu poika, tukiopetuksella kyllästetty erityisoppilas ja ylistämällä alistettu maahanmuuttaja on kannettavissa pakkoruotsipolkua kohti menestyksekästä virkauraa ja onnellista tulevaisuutta.
Millä nämä omissa etuoikeuksissaan lilluvat herätetään?
