Magman selvitys metropolialueen ruotsinkielisistä palveluist

[Jaska]

Magma on teettänyt selvityksen metropolialueen ruotsinkielisten palvelujen hoitamisesta:
http://www.magma.fi/uploads/media/study ... fc42c3.pdf

En tiedä onko tätä jo aikoinaan käsitelty, mutta ihan tutun oloisia pointteja meidänkin keskusteluistamme:

"Ratkaisuksi esitän osittaista kielellistä itsehallintoa seuraavan periaatteen mukaisesti:
Pääkaupungin neljä kaupunkia
• päättävät järjestää ruotsinkieliset palvelunsa yhdessä,
• hyväksyvät ruotsinkielisten palvelujen strategian mitattavissa olevine kriteereineen,
• nimeävät ruotsinkielisten palvelujen lautakunnan, jolla on valtuudet hankkia ulkopuolisilta tuottajilta ne palvelut joita kotikunta ei pysty tarjoamaan ruotsin kielellä, sekä
• valitsevat lautakunnan esittelijäksi johtoryhmäntasoisen virkamiehen"

"Tavoitteena ei kuitenkaan voi olla kahden rinnakkaisen, kieleen perustuvan palveluorganisaation luominen sosiaali- ja terveysalalle. Sen sijaan puuttuvat palvelut voidaan ostaa toiselta kunnalta, kolmannelta sektorilta tai avoimilta markkinoilta."

"Metropolialueen kieliolosuhteet ja kaksikielisyys ovat liian tärkeä asia pienen puolueen yksin hoidettavaksi. Juuri nyt tulisi kaikkien niiden tahojen, jotka haluavat vaikuttaa elävän kaksikielisyyden ja parempien ruotsinkielisten palvelujen puolesta, koota voimansa ja saada aikaan yhteiskuntasopimus. Sopimus sisältäisi yhtenä elementtinä osittaisen kielellisen itsehallinnon, koska tämän voidaan olettaa parantavan palvelutarjontaa ilman kustannustason nousua."

[Hannu Jussi]

Hah hah!
Eikö tuota Victoria-korttelia aleta jo pian rakentaa? Saavat siinä sivussa lähellä olevat pikkusaaret, kuten Pihlajasaari ja varmaan muutaman muun. Aah, sitten siinä vieressä on myös pursiseura poikineen . . . HSS ja sitten NJK.
Halli on tietenkin vain ruotsiksi ja sitä ennen tämä uusi ostoskeskus, Guggenheim.

Sorry, en nyt jaksa keskittyä näihin surujen omiin alue-ehdotuksiin, mutta eikö sitä voisi tehdä niin, että esim. Aleksilla, surut kulkisivat toriltapäin sitä vasenta laitaa ja susut sitten sitä oikeaa laitaa. Espalle voi myös tehdä kävelyjärjestyksen.... ja tietenkin Runebergin patsaan ja puhumattakaan nyt Svenskanista ja Stockasta . . . . Nehän kuuluvat ilman muuta surujen alueeseen.

Eli - tervemenoa Ahvenanmaalle, tai vaikka pitemmällekin.

[Heinäkenkä]

"Eli - tervemenoa Ahvenanmaalle, tai vaikka pitemmällekin."


Jeps, tuun mielelläni vilkuttaan rannalle hyvästit

[NRR]

Ymmärsinköhän oikein, että tekstissä lähdetään Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen puoltamasta ajatuksesta, ettei lainsäädännöllä jatkossa määriteltäisi niinkään kunnan velvollisuuksia kuin asukkaan oikeuksia - nämä oikeudet voisivat sitten toteutua eri tavoin, esim. ostopalveluina.

Paradigmskiftet som Jussi Pajunen efterlyser har inte i sig med
den svenskspråkiga minoritetens behov att göra. Han menar att det
behövs en ny välfärdsmodell, en modell som bygger på en hel pa-
lett av vårdgivare och andra serviceproducenter. I den modellen är
kommunens roll att ansvara för att varje invånare får den service
han eller hon behöver. Överborgmästaren säger sig hoppas att hu-
vudstadsregionens finlandssvenskar ska bli föregångare i fråga om
en ny modell för välfärdstjänsterna. Det lyckades inte under åren
av frivilligt samarbete; nu gäller det att få det nya paradigmet in-
skrivet i kommande lagstiftning.

Förutsättningen för att en svensk ”nämnd” med beställar-
ansvar ska vara motiverad är i Pajunens ögon att den har både
makt och pengar, det vill säga egen budget och behörighet att
övervaka servicens kvalitet. På sådana villkor förefaller han rent-
av vara aktivt intresserad av att driva idén vidare. Själv förklarar
han sin positiva inställning med Helsingfors stads strategiska linje:
Tvåspråkigheten är en så viktig sak att stärkt service på svenska
inte får begränsas av sådana petitesser som förvaltningsgränser –
eller, för den delen, kommungränser.

– Helsingfors ska vara en tvåspråkig stad, säger Jussi Pajunen.
Man ska klara sig på någotdera av de två inhemska språken. Därför
Språket på agendan i metropolen – med service på svenska i fokus
måste strategin vara att tillgången till service på svenska ska stär-
kas. En möjlig väg är att inrätta en svensk beställarfunktion.
Det nya koncept för kommunens verksamhet som Pajunen talar
om skulle innebära att relationen mellan stat och kommun föränd-
ras så, att lagstiftningen fokuserar på invånarnas rättigheter sna-
rare än de olika förvaltningsgrenarnas skyldigheter. Eventuellt kan
konsumenten ges den ekonomiska makten att välja (svensk) ser-
vice med hjälp av en voucher. En förutsättning är då att det finns
ett utbud av service på svenska, det vill säga att systemet kan pro-
vocera fram ett nytt svenskspråkigt utbud. Annars är makten bara
en papperstiger till.

[Hannu Jussi]

Näin puusta katsottuna on vaikea ymmärtää, että rkp haluaa jälleen jonkun uuden lain rustattavaksi palveluiden ympärillä.
Vasta vuosi sitten Hbl kertoi, kuinka hyvin suruille on järjestetty omankieliset terveyspalvelut ja suunnitteilla oli suruille ihan omat "setelit". Nyt siis - voucherit.

Miten ihmeessä näillä on aikaa pyöriä lillukan varsien ympärillä ajatellen, että onhan maailmassa ja myös Suomessa tärkeitäkin ja asioita, jotka eivät toimi. . . ja jotka tarvitsevat kipeästi resursseja.

[Eero Nevalainen]

Ymmärsinköhän oikein, että tekstissä lähdetään Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen puoltamasta ajatuksesta, ettei lainsäädännöllä jatkossa määriteltäisi niinkään kunnan velvollisuuksia kuin asukkaan oikeuksia - nämä oikeudet voisivat sitten toteutua eri tavoin, esim. ostopalveluina.

Tämä voisi olla se JEA:n kanssa hyväksymäni virtuaalikuntamalli jossa oikeasti hanskattaisiin asiat tarpeen mukaan. Itsehän toki uskon edelleen siihen että ruotsinkielinen väestö on sen verran keskittynyt että palvelut hoituvat sekä heidän omin voiminsa sekä että vapaaehtoisten ruotsinlukijoiden toimesta. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvat kieliä yleisesti osaamattomat/kouluvastaiset.. jne-tyypit jotka kuitenkin joutuvat lukemaan sen toisen pakollisen kielen.

Ikävä kyllä tosiasiallisesti tässä käy taas niin että jos missään nurkassa on yksikään ruotsinkielinen, niin kaikkien on puhuttava ruotsia, ja sehän ei taaskaan ole mikään ongelma koska "meillehän opetetaan ruotsia sen takia"...

[Jaska]

Näyttää siltä, että kommentoijat ovat tulkinneet jotain nyt aika eri lailla kuin minä...

[NRR]

Ymmärsinköhän oikein, että tekstissä lähdetään Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen puoltamasta ajatuksesta, ettei lainsäädännöllä jatkossa määriteltäisi niinkään kunnan velvollisuuksia kuin asukkaan oikeuksia - nämä oikeudet voisivat sitten toteutua eri tavoin, esim. ostopalveluina.

Tämä voisi olla se JEA:n kanssa hyväksymäni virtuaalikuntamalli jossa oikeasti hanskattaisiin asiat tarpeen mukaan.

Ilmeisesti nyt on ilmassa sote-uudistuksen mukana siirtymän sote-palvelujen valinnanvapautta kohti, näin HS:

Kansaneläkelaitos Kelan lausunto hallituksen sote-uudistuksesta sisältää samalla radikaalin ehdotuksen yksityisten terveyspalvelujen vahvistamisesta. ---

Kela ehdottaa, että vuonna 2017 aloittavat sote-alueet päättäisivät yksityisten palveluiden käytön laajuudesta sekä alkaisivat myös rahoittaa yksityisten terveyspalvelujen käytöstä maksettavat korvaukset.

Suomeen ollaan perustamassa viittä sote-aluetta, jotka huolehtisivat terveydenhoidosta, sairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista.

Käytännössä Kelan ehdotus tarkoittaisi, että yksityiset palvelut olisivat todellinen vaihtoehto julkisille palveluille, yksityisiin palveluihin lisättävät rahat olisivat väkisinkin pois julkisista palveluista ja asiakkaat ja potilaat saisivat nykyistä vapaammin valita, kumpia palveluja käyttävät.

Koska asiakas itse valitsisi yksityisen palvelun, kunnan tai sote-alueen eri tarvitsisi kilpailuttaa alueen yrityksiä.

"Kelan näkemyksen mukaan asiakkaiden valinnanvapaus ja palveluiden saatavuus erityisesti perusterveydenhuollossa ja erikoislääkäripalveluissa voidaan tulevaisuudessa taata ainoastaan yksityistä palvelutuotantoa hyödyntämällä", Kelan sosiaali- ja terveysministeriöön toimittamassa lausunnossa lukee.

Suomen hallituksen sote-ehdotuksessa tukeudutaan enemmän julkisiin palveluihin ja yksityiset palvelut ovat pikemminkin niille alisteisessa asemassa, eivät tasaveroinen vaihtoehto.

Artikkelissa puhutaan lisäksi rahasta.... http://www.hs.fi/politiikka/a1412134691758