"Englannin kielen ylivalta"

[Eero Nevalainen]

Meemi bongattu.

http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_nuor ... la/7474833

On se englanti kyllä kammottavan ylivaltainen. Mitäkähän me voisimme tehdä sille että saisimme eristyä kansainvälisesti käytetyimmän yleiskielen käytöstä? Jättää opiskelematta?

Sinänsä en ihmettele että pitkiä kieliä lukeneet osaavat niitä. Pätisi varmaan kaikkiin kieliin. Oma vahva suoritukseni kouluruotsissa johtui muuten toki osaltaan siitä, että osasin englantia jo varsin hyvin seiskaluokkalaisena. Ruotsi on kieliopiltaan sen verran paljon helpompi kieli ja siinä on ainakin jotain sanastoltaan yhteistä englannin kanssa (en tosin kyllä aikanaan huomannut tätä)... mutta eihän tämä asia koskaan näin päin saa mennä. Se on se ruotsi mistä pitää olla hyötyä kaikkiin muihin kieliin.

Millainen on tuntijako, miten helppoa valinnaisaineita on toteuttaa ja opiskella ja nuoren mahduttaa opiskeluohjelmaansa? Se on asia, jossa kielten opettajat ja kielikasvatus tarvitsee myös muiden yhteiskuntatoimijoiden tukea, Hildén sanoo.

Hmm... eikös tätä yritetty Jos ruotsi olisi valinnainen niin sittenhän nämä oppilaat -- jotka luultavasti ovat nykyisillä ruotsin tunneilla kyllä oppineet sen, miksi ruotsi on tarpeellinen -- valitsisivat sen itsekin, eikös vain. Tai sitten heidän sivistyneet vanhempansa tekisivät tämän valinnan?

[NRR]

Huomasitko, mikä tästä kartoituksesta puuttui - sen pakkoruotsin eli B-ruotsin arviointi.

"Oppimistulokset arvioitiin englannin, ruotsin, venäjän, saksan ja ranskan eli yleisimmin opiskeltujen kielten osaamisessa. Englannista ja ruotsista arvioitiin vain pitkä oppimäärä eli niin sanottu A-kielen osaaminen, muut kielet myös lyhyempänä B-oppimääränä."

Aika rohkeaa sanoa ruotsin rinnalla venäjää, saksaa ja ranskaa yleisimmin opiskelluiksi

On se jännää tämä "tieteellinen asenne".

[NRR]

Meiltä puuttuu kieltenopiskelusta realismi.

Englantia lukevat lähes kaikki ja se, että suurin osa ei koe sitä vaikeaksi johtuu monesta seikasta:
- lapset ja nuoret ovat kuulleet sitä televisiossa ja peleissä läpi lapsuutensa (taannoin, kun lestadiolaiset vielä boikotoivat televisiota, nythän netti on sallittu, lestadiolaislapsilla oli paljon ongelmia englannissa ja heitä lähetettiinkin varakkaammista perheistä Kanadaan sikäläiseen lestadiolaisyhteisöön kieltä oppimaan)
- tietysti englanti on myös kohtuullisen helppo kieli
- nuoret alkavat itse tuottaa kieltä mielekkäissä vuorovaikutustilanteissa jo varsin varhain (netti, matkat, pelit, perheen ulkomaiset tutut,...)

Ruotsia lukevat kaikki (muutama vapautus ei tätä muuta) mutta kieltä ei todellisuudessa kuule eikä sille ole mielekkäitä käyttöympäristöjä, koskaan ei ruotsi ole se vahvin yhteinen kieli, sellainen on joko englanti tai suomi.

Muita kieliä (saksa, ranska, venäjä, espanja, ...) lukevat vain ne, jotka ovat päässeet kieltenopettajien seulasta läpi eli ne, joilla ei ole kielellisiä ongelmia. Näin nämä ryhmät ovat aina valikoituneita.

Kuitenkin ruotsin tuloksia verrataan englantiin ja muihin kieliin - mitä ei mitenkään voi tehdä!!!

Esimerkiksi Ahvenanmaan tilastoista (jotka vielä löysin muutama vuosi sitten netistä) näki, että noin kolmasosa peruskoululaisista ei ysiltä päästessään lukenut mitään muuta vierasta kieltä kuin englantia - ja kyse on sentään äidinkieleltään ruotsinkielisistä. Myös Ruotsissa noin kolmannes peruskoulun yseistä ei lue kahta vierasta kieltä vaan lisäkursseja englannissa tai koulukielessä tai kotikielessä.

Kieliopintoja ei yleensä suunnitella siten, että muuten kohtuullisesti menestyvien oppilaiden koulu-ura uhkaa kariutua niihin. Vain Suomessa ja vain pakkoruotsin kohdalla, näin käy - ja se on määritelty yksikantaan asenneongelmaksi.

[Eero Nevalainen]

Nuo ovat oikein hyviä yleisiä huomioita siitä, että kouluissa ei nyt tosiaankaan voi lukea mielivaltaisen monia kieliä, kuten monet tuntuvat väittävän. Vaikka kuinka asuttaisiin Suomessa, mikään tarkoitushakuinen ajattelu ei voi tuota tosiasiaa miksikään muuttaa.

Sitten ihmetellään sitä että ruotsalaiset ovat menneet maailmalle jo kauan ennen meitä ja että heillä on koulussa aikaa lukea muutakin kuin kieliä (jos nyt ylipäätään tosin lukevat, ruotsalainen koulu taitaa olla aika retuperällä).

Asiassa päästäisiin vähän eteenpäin jos joku suostuisi myöntämään, että vaihtoehtoiskustannus kielten opiskelussa on aina olemassa. Muutenhan ruotsin ei tarvitsisi olla varhain pakollinen, kun sen voisi aloittaa sitten myöhemmin eivätkä ne muut kielet olisi pois ruotsin opinnoista. Ahvenanmaa poisti suomen ihan tästä syystä, eikä yleisellä tasolla perusteluksi riitä se että suomi olisi kielten opiskelussa hyödyttömämpi kieli kuin ruotsi.

[NRR]

ruotsalainen koulu taitaa olla aika retuperällä

Tämä on makukysymys. Ainakin ihan hyvin pärjää maan tuotekehittely ja muu korkeampi kulttuuri.

Kun viimeksi kävin vierailulla ruotsalaisessa koulussa, lähetti Suomesta sinne siirtynyt kollega terveisiä suomalaiseen kouluun, että "kyllä sitä vähemmälläkin nipottamisella hyvä tulee".

ruotsin ei tarvitsisi olla varhain pakollinen, kun sen voisi aloittaa sitten myöhemmin eivätkä ne muut kielet olisi pois ruotsin opinnoista

Niinpä.

[Eero Nevalainen]

Itse olen ihan onnellinen siitä että englannin ylivalta on vienyt ja mies vikissyt. Englannin kautta olen pystynyt olemaan tekemisissä ihmisten kanssa joka puolelta maailmaa. Sielukas keskustelu heidän äidinkielellään jotta olisin päässyt "kulttuuriin sisälle" ei olisi tietenkään kaikkien kanssa mahdollista, mutta ainakin oma tuntumani on se, että keskustelun sisällöllinen laatu on aina ollut ihan tasokasta.

Ei se ole suomeanikaan heikentänyt; olen aika tarkka sen oikeellisuudesta silloin kun sitä käytän. Ainoastaan ammattijargonissa on pakko käyttää anglismeja. Ainoa kieli joka on oikeasti statuksessa hävinnyt englannille on nimenomaan ruotsi. Kun ei ole pakko lukea vaikkapa tenttikirjoja ruotsiksi niin ei sillä ole akateemisuutenikaan kanssa ollut mitään tekemistä, ja ainakaan vielä toistaiseksi en ole ruotsalaisilla töissäkään... tietysti tässä tullaan taas siihen että koska sitä ruotsia on minulle opetettu niin on vaan oma vikani kun en ehdoin tahdoin sinne Ruotsiin töihin mene tai jotain vastaavaa.

[NRR]

HBL kertoo, että
- suomenruotsalaisten oppilaiden tulokset ovat parempia kuin suomenkielisten koulujen tulokset niin englannissa kuin valinnaisissa kielissä
- ruotsinkieliset oppilaat suhtautuivat positiivisemmin ranskaan kuin suomenkieliset (miten fennojen ranskaviha näkyi ja miksi se on oleellista?)
- koko maassa n. 15% oppilaista valitsee ylimääräisen vieraan kielen yläasteella, mutta ruotsinkielisten koulujen oppilaista 30% (olisikohan noissa kouluissa valmiiksi 15% kaksikielisiä, joilla ei oikein voi puhua vieraan kielen opinnoista suomen kohdalla ja siksi heillä oikeastaan on vain kaksi vierasta kieltä - englanti ja se yläkoulun valinnainen)

Kun ei näitä asioita koskaan sanoteta vaan jätetään vain ilmaan epämääräinen illuusio ruotsinkielisten ahkeruudesta kielissä...

[Eero Nevalainen]

Tämä on makukysymys. Ainakin ihan hyvin pärjää maan tuotekehittely ja muu korkeampi kulttuuri.

No popkulttuuri ainakin. Ei siinä mitään, ollaan ainakin tyylin hermolla...

Kun viimeksi kävin vierailulla ruotsalaisessa koulussa, lähetti Suomesta sinne siirtynyt kollega terveisiä suomalaiseen kouluun, että "kyllä sitä vähemmälläkin nipottamisella hyvä tulee".

Kieltämättä mitä enemmän kuuntelen erästä hyvin vapaamielistä opettajaystävääni, niin alan uskoa hänen teoriaansa jonka mukaan "lapset pärjäävät koulusta huolimatta"...

[Eero Nevalainen]

HBL kertoo, että
- suomenruotsalaisten oppilaiden tulokset ovat parempia kuin suomenkielisten koulujen tulokset niin englannissa kuin valinnaisissa kielissä
- ruotsinkieliset oppilaat suhtautuivat positiivisemmin ranskaan kuin suomenkieliset (miten fennojen ranskaviha näkyi ja miksi se on oleellista?)
- koko maassa n. 15% oppilaista valitsee ylimääräisen vieraan kielen yläasteella, mutta ruotsinkielisten koulujen oppilaista 30% (olisikohan noissa kouluissa valmiiksi 15% kaksikielisiä, joilla ei oikein voi puhua vieraan kielen opinnoista suomen kohdalla ja siksi heillä oikeastaan on vain kaksi vierasta kieltä - englanti ja se yläkoulun valinnainen)

Kun ei näitä asioita koskaan sanoteta vaan jätetään vain ilmaan epämääräinen illuusio ruotsinkielisten ahkeruudesta kielissä...

Niin... en ole ollenkaan yllättynyt siitä että ruotsinkieliset valitsevat sen ylimääräisen kielen koska suomea ei välttämättä tarvitse "opiskella" samalla tavalla. Lisäksi kielellisesti lahjakkaat ruotsinkieliset ovat luultavasti vähän samantapaisia kuin minä, joka en tehnyt englannin tunneilla yhtään mitään jostain kuudennesta luokasta eteenpäin kun osasin kaiken jo. Minä, tuo koulu- ja kielivastainen ruotsinsyöjä..

Ja se ratkaisu ei sitten ole pistää niitä suomenkielisiä lapsia ruotsinkieliseen dagikseen jotta heidän "asenteensa kieltenopiskeluun paranisi"... mutta kun tuo nyt vaan on niin sopivan "looginen" johtopäätös että joku sen varmasti keksisi.

[Eero Nevalainen]

ruotsinkieliset oppilaat suhtautuivat positiivisemmin ranskaan kuin suomenkieliset (miten fennojen ranskaviha näkyi ja miksi se on oleellista?

Oletetaan nyt että varsinaista asennetta ei kysytty (tämmöiset ovat tyhmiä kysymyksiä muutenkin), vaan katsottiin vain että mitä valittiin ja mitä ei.

Tällöin vastaus on että koska ruotsinkielinen retoriikka tekee kaikesta asennekysymyksen. Kieltämättä onhan se tietysti totta että jos ihminen tekee valintoja niin hän päättää tekevänsä jotain ja olevansa tekemättä jotain toista. Mutta tämä käännetään sitten vääräksi asenteeksi esimerkiksi nyt sitten vaikka ruotsia kohtaan. Minä en ole tänään iltana suopea ruotsille kun en illalla lue ruotsinkielistä romaania ennen nukahtamista, vaan tarraan The Economistiin. Tämä on taas sitten sitä englannin ylivaltaa joka rajoittaa kykyäni suhtautua ruotsiin oikein. Mutta omapa on syyni kun en käytä sitä mitä on opetettu ja minulle aikanaan valittu.

Lukiossa valitsin ranskan, mutta syynä ei ollut mikään sen kummempi suopeus ranskaa kohtaan. Itse asiassa pidän Ranskaa laskevana tähtenä ja sen ihmisiä usein ihan liian sisäänpäinkääntyneinä ja tärkeilevinä. Ranska on vähän kuin Euroopan ruotsi, mutta tulipahan luettua kun on se nyt silti romaaninen kieli. Englanti auttaa myös ranskan opinnoissa varsinkin vaikeamman sanaston osalta koska englanti on useimmiten lainannut omat "sivistyssanansa" juuri ranskasta.

[Hannu Jussi]

Noin 60´000 oppilaasta vuositasolla n. 3´000 aloittaa opiskelun ruotsiksi. Siitä ei kai ole tutkittua tietoa, kuinka moni näistä 3´000 on suomenkielisiä tai "kaksikielisiä".
Kuinka moni suomenkielinen koulu tarjoaa ranskaa, espanjaa jne.

Kuinka tuollainen koko maata kattava tutkimus on tehty? Onko ruotsissa sama, että suomenkieliset eivät pidä ranskan kielestä?

[NRR]

Kyseessä on siis "selvitys, jossa tutkittiin, kuinka ysiluokkalaiset saavuttavat opetussuunnitelman tavoitteet". Arvioinnin tekivät Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja opetushallitus

Hesari: "Euroopan komissio teki aikaisemmin vastaavan EU-tutkimuksen, johon Suomi ei osallistunut. Jos tämän arvioinnin tulosta verrataan komission tekemään tutkimukseen, Suomen tulos on hyvä", sanoo kielitaidon arvioinnin professori Ari Huhta Jyväskylän opistosta, Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.

Onko tulos hyvä JVL, sinähän perehdyit tuohon eurooppalaiseen tutkimukseen?

Mitä eroa lienee tässä sanoilla eurooppalainen tutkimus ja suomalainen selvitys, arviointi?

Miksi lähes jokaisen lukema B-ruotsi jätettiin selvityksen ulkopuolelle? Aiemminhan juuri ruotsin opetuksen vaikuttavuus oli todettu heikoksi.
Missä tässä suomalaisessa selvityksessä vertailtiin suomalaisten kielitaitoa ja eri kielten prosenttisuuksia eurooppalaiseen tilanteeseen?

Onko nyt todettu, ettei suomenkielisten kieltenopiskelussa olekaan mitään vikaa - vai tarkoittaako lause "ruotsinkielisissä kouluissa oppilaiden englannin, ranskan ja saksan taito oli parempi kuin suomenkielisissä kouluissa", että suomenkielisiä tulee loputtomasti patistaa opiskelemaan kieliä enemmän, enemmän, enemmän,... Emmehän me suomenkieliset saa koskaan kiinni edes suomenkielisissä kouluissa opiskelevien maahanmuuttajien kielitaitoa, heillä on aina yksi kieli enemmän.

Tässä lähteet:
http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedott ... _ruotsissa

[NRR]

ruotsinkieliset oppilaat suhtautuivat positiivisemmin ranskaan kuin suomenkieliset (miten fennojen ranskaviha näkyi ja miksi se on oleellista?

Oletetaan nyt että varsinaista asennetta ei kysytty (tämmöiset ovat tyhmiä kysymyksiä muutenkin), vaan katsottiin vain että mitä valittiin ja mitä ei.

Kyllä sitä kysyttiin.

"Sekä suomen- että ruotsinkielisten koulujen oppilaiden käsitykset ranskasta pitämisestä, sen hyödyllisyydestä sekä omasta osaamisesta olivat keskimäärin neutraaleja. Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden käsitykset omasta osaamisestaan olivat kuitenkin jonkin verran myönteisemmät kuin suomenkielisten koulujen oppilaiden. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokivat ranskan myös jonkin verran hyödyllisemmäksi kuin suomenkielisten koulujen oppilaat. Selkein ero oli ranskan kielestä pitämisessä: ruotsinkielisten koulujen oppilaiden käsitykset ranskan kielestä olivat suomenkielisten koulujen oppilaiden käsityksiä selkeästi myönteisemmät."
http://www.oph.fi/download/160070_ransk ... vaihee.pdf

No, jos osaa paremmin, saa parempia numeroita niin tämä jo nostaa kielen opiskelusta pitämistä. Ei ole mystiikkaa. Lisäksi taustamuuttujina voivat olla vanhempien koulutus, asuinpaikka ja jatkokoulutushaaveet.




Mielenkiintoisia sivuhuomoita ranskasta valinnaisaineena.

Opettajan kommentti: "Kaikilla oppilailla ei myöskään ole valmiuksia eikä motivaatiota näin vaativaan valinnaisaineeseen.”

Mitä tapahtui liturgialle "kaikki oppivat kaiken" ja "vähintään kolme vierasta kieltä pakolliseksi"?

Ja vaikka kyse on valinnaisen ranskan lukijoiden valikoituneesta ryhmästä: "Yli puolet oppilaista piti itseään huonona ranskan kielessä, joka viidennellä ei ollut selkeää kantaa asiaan. Vain neljännes oppilaista uskoi omaan ranskan kielen osaamiseensa."

Opettaja selittää: "Ranska on vaikea, todellista opiskelua vaativa kieli; nykynuoret eivät jaksa/viitsi paneutua tarpeeksi, opiskella perusjuttuja (esim. verbien taivutuksia), nähdä vaivaa; ero siihen, miten lukiossa alkavan ranskan oppilaat suhtautuvat ja edistyvät, on selvä!"

Siis kannattaisiko painottaakin vasta lukiossa lisäkieliä ja olla painostamatta peruskoululaisia, joilla on kiivas kasvuvaihe ja persoonallisuuden rakentamisen aika menossa?

Enemmistö opettajista piti itsekin peruskoulun vaatimuksia liian kovina: "Opettajista 55 prosenttia oli sitä mieltä, että tavoitetaso B-ranskassa on nykyisellään liian korkea, kolmanneksen mielestä ei."

Ja ketään tuskin yllättää tämä, että "parhaiten menestyivät lukioon pyrkineet tytöt, heikoiten ammatilliseen koulutukseen pyrkineet pojat".

Meille, jotka jäimme odottamaan pakkoruotsissa mahdollisuutta kuitata pelkkä S-suoritettu arvosanan sijaan, tulee jo nyt valinnaisen kielen opettajilta viestiä: "Arvosanan korvaaminen päättötodistuksessa suoritusmerkinnällä on opettajien mielestä johtanut opiskelumotivaation vähenemiseen ja tavoitteiden tietoiseen laskemiseen --- Näin asiaa kommentoi eräs opettaja: Jos pienessä ryhmässä on monta ainoastaan S:ää alusta alkaen tavoittelevaa, tunneista tulee motivointiyrityksistä huolimatta heidän osaltaan sirkusta, murjotusta tai turhan panttina istumista. Tässä talossa myös väärät valinnat on vietävä loppuun asti.”

Niin - puhumattakaan pakkoruotsista. Ja ranskaa luetaan "pienessä ryhmässä".

Oikeasti, kieltenopetuksen perusteettomaan hehkutukseen ja lisäämiseen ei ole mitään syytä. Ruotsin sijalle voidaan tarjota toista kieltä (vapautusmahdollisuuksin), mutta ei ole minkäänlaista realismia niillä, jotka hihkuvat kolmea vierasta kieltä kaikille.

Joku toimittaja voisi huvikseen lukea näitä opetushallituksen selvityksiä ja laatia niistä kriittisen koosteen - nimittäin kieltenopettajat eivät itse pysty lukemaan näitä siten, että nuo yllä punaisella kirjaamani näkökulmat tulisivat oikeasti esille. Ne kirjoitetaan, mutta niitä ei lueta.

[NRR]

Keskisuomalaisen ja Kymen sanomien otsikon mukaan
"Englanti, ruotsi ja venäjä ovat oppilaista hyödyllisimmät kielet"
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/engl ... et/1896461
http://www.kymensanomat.fi/Online/2014/ ... 17912690/4

Siis ruotsi on englannin ja venäjän välissä hyödyllisyyden suhteen.

"Oppilaat kokivat hyödyllisimmäksi englannin pitkän oppimäärän. --- Seuraavaksi hyödyllisimmiksi koettiin pitkä ruotsi ja pitkä venäjä. Lyhyistä oppimääristä hyödyllisimmiksi koettiin venäjä."

Jossain siis täytyy olla kieliä toisiinsa nähden arvottava gallup.
Vai olisiko niin, että toimittaja on vetänyt otsikon johtopäätöksen katsomalla kunkin A-kielen lukijoiden omaa arviota siitä, onko hänen lukemansa A-kieli hyödyllinen?

Lisäys:

Yhteenvedon
http://www.oph.fi/download/160067_kielt ... a_2013.pdf
mukaan

- A-oppimäärissä oppilaiden myönteisimmät käsitykset liittyivät oppiaineen hyödyllisyyteen. Erityisesti englanti, venäjä ja saksa koettiin hyödylliseksi niin työelämässä, jatko-opinnoissa kuin arkipäivän viestintätilanteissakin.


Onko jossain muualla jokin muu tieto?

Mistä ihmeestä otsikko on revitty?

[NRR]

Selvityksen mukaan kuulemma A-ruotsin lukijat oppivat ruotsia erinomaisen hyvin (näin julistaa mm. Vasabladet) - tätä tullaan varmasti tulkitsemaan siten, että jos vain kaikki aloittaisivat ruotsinsa A-kielenä, niin jo opittaisiin ja tykättäisiin.