BBL:n pääkirjoituksessa etsitään vaihtoehtoisia malleja

[NRR]

Den finlandssvenska författaren Merete Mazzarella säger i modemagasinet Gloria att hon inte hör till dem som tycker att de finskspråkigas tvångssvenska – hon använder det omstridda ordet – är livsnödvändig för ett liv på svenska i Finland.

Suomenruotsalainen kirjailija Merete Mazzarella sanoo muotilehti Gloriassa, ettei hän kuulu niihin, joiden mielestä suomenkielisten pakkoruotsi – hän käyttää tätä kiisteltyä sanaa – on elintärkeää, jotta Suomessa voisi elää ruotsiksi.

Opinionsundersökningar visar att 40 procent av svenskspråkiga i Finland tycker som hon. De finskspråkigas obligatoriska svenska, knaggliga leverans och tysta skam för ett språk de inte riktigt kan, skapar irritation hos dem, säger Mazzarella. Uppvuxen utomlands känner hon det lika när hon ska tala finska.

Så den stenen i skon i finländsk språkpolitik skulle många gärna vicka ut ur sandalen.

Mielipidemittaukset osoittavat, että 40 prosenttia suomenruotsalaisista Suomessa ovat hänen kanssaan samaa mieltä. Suomenkielisten pakollinen ruotsi, kankea – ja hiljainen häpeä siitä, ettei oikeastaan osaa ruotsia, luo heissä ärtymystä, sanoo Mazzarella. Ulkomailla kasvaneena hän itse tuntee samoin joutuessaan puhumaan suomea.

Moni haluaisi ravistaa pois tämän kiven suomenmaalaisen kielipolitiikan kengästä.

Nu har frågan bara blivit en enda vägens ideologi. Någon har fått oss att tro att om vi rör en sticka i tuppspelet om svenskan så kan alla andra stickor, i ett förskräckligt fysikaliskt fenomen, ramla på golvet och ner i golvspringor ur vilka vi aldrig mer ska kunna fiska upp dem.

Nyt aiheesta on tullut eräänlainen ideologia. Joku on saanut meidät uskomaan, että yhdenkin korren liikuttaminen tässä ruotsin kieltä koskevassa pelirakennelmassa saa kaikki muut korret vierimään lattialle ja lattialautojen väliin, mistä emme saa enää kalasteltua niitä ylös.

Därför vore det bara bra med flera tankespår, så länge målet förblir att Finland ska vara ett öppet och tolerant land, där olika språk kompletterar det unika och på sitt vis fantastiska huvudspråket finska.

Olisi hyvä, että ajattelutapoja olisi useampia, kunhan tavoitteena on avoin ja suvaitsevainen Suomi, missä erilaiset kielet täydentävät uniikkia ja omalla tavallaan fantastista pääkieltä, suomea.

SFP-modellen delas av Folktinget och socialdemokratiska FSD. Den bygger lite ensidigt på uppfattningen om att svenskan nästan ständigt är hotad, och lånar sina berättelser från tider då den finska majoriteten tog över samhällsroller av de svenskspråkiga.

Modellens goda sida är att den är beprövad och riksomfattande. Den har en ambition om jämlikhet för alla finländare – även om man inte alltid har lyckats dölja att man en gång var orolig för att de finskspråkiga skulle få ett försprång medan de svenskspråkiga satt kedjade vid långa och tunga studier i finska.

RKP-mallia ajavat Folktinget ja sosiaalidemokraattien FSD. Se rakentuu hiukan yksipuolisesti käsitykselle jatkuvista uhista ruotsia kohtaan ja nojaa selityksissään aikaan, jolloin suomenkielinen enemmistö otti ruotsinkielisten yhteiskunnallisen roolin itselleen.

Tämän mallin vahvuutena on se, että se on koeteltu ja koko maata käsittävä. Sen kunnianhimoinen tavoite on kaikkien suomenmaalaisten välinen tasa-arvo – vaikka aina ei onnistuta peittämään, että alkujaan oltiin huolissaan siitä, että suomenkieliset saisivat etumatkaa ruotsinkielisten kuluttaessa aikaa pitkissä ja raskaissa suomenopinnoissa.

Stubb-spåret etablerades av en twittrande och hipp statsminister i skära strumpor. Hans utfall mot den gamla Taxell-SFP-modellen var däremot inte särskilt balanserad; den var "sjuk", sa han.

Men Stubb står för en glad liberal laissez-faire, låt-gå, där man genom ett fritt val väljer skola för sina barn i tron på att man kan lära sig språk också genom mindre hårt strukturerade skolmodeller.

Modellens styrka är att den är genuint liberal (framför näsan på SFP). Om svenskan ger människor största möjliga nytta så väljer folk den, annars får den tyna undan och ha en mindre roll. Jämfört med det framstår Folktingets och regeringens språkstrategier med dess obligatorier nästan som snudd på en sovjetisk planekonomi för språket.

Pedagogiskt är Stubbs modell mer eller mindre blåögd.

Tviittaava pääministeri esitti Stubb-suuntauksen. Hänen hyökkäyksensä Taxell-RKP-mallia vastaan ei ollut kovin hienotunteinen, hän kuvasi sitä sanalla”sairasta”.

Stubb edustaa iloista liberaalia ”antaa mennä”-mentaliteettia, jossa yksilöt voivat valita lapsilleen koulut vapaasti siinä uskossa, että kieltä voi oppia myös vähemmän tiukkojen koulurakenteiden puitteissa.

Mallin voima on siinä, että se on aidosti liberaali (aivan RKP:n nenän edessä). Jos ruotsi antaa ihmisille parhaan mahdollisen hyödyn, niin toki kansa sitä vavlitsee, muuten se saa kuihtua ja jäädä sivurooliin. Tähän verrattuna Folktingetin ja hallituksen kielistrategia pakkoineen näyttäytyy lähes kieliin sovelletulta neuvostoaikaiselta suunnitelmataloudelta.

Pedagogisesti Stubbin malli on enemmän tai vähemmän sinisilmäinen.

Reservatspåret vore att vara mera inåt-svensk än SFP. Det spåret skulle ge upp de storstilade planerna på att påla hela landet tvåspråkigt och i stället hålla svenskan för oss själva.

På detta tredje debattspår kunde någon visa på lösningar för att vara vår egen minoritet på vårt eget område, specialisera oss på kontakterna med Norden och utbilda folk för samarbete och handel med vårt största exportland, Sverige.

Reservaattisuuntaus tarkoittaa, että suuntauduttaisiin RKP:tä enemmän ruotsinkielisten omiin asioihin. Tämä suunta luopuisi suurisuuntaisista suunnitelmista paaluttaa koko maa kaksikieliseksi ja sen sijaan pitäisi ruotsin meillä itsellämme.

Tässä kolmannessa keskustelusuunnassa joku voisi löytää ratkaisuja, joilla olisimme oma vähemmistömme omilla alueillamme ja erikoistuisimme Norden-kontakteihin ja kouluttamaan ihmisiä yhteistyöhön ja kauppaan suurimman vientimaamme Ruotsin kanssa.

Tre skisser till framtida modeller – ju kortare formulerade, desto mer provokativa. Men under en resa, där man växlar till exempel mellan dessa tre spår, kan det finnas nya öppningar i språkpolitiken .

Det är bättre än det olustiga tillstånd som Mazzarella pricksäkert ringar in.

Kolme hahmotelmaa tulevista malleista – mitä lyhyemmin kuvattuja sitä provokatiivisempia. Mutta näitä kolmea mallia yhdistelemällä, kulkemalla niiden välillä voidaan kenties löytää uusia avauksia kielipolitiikalle.

Näin olisi parempi kuin jäädä Mazzarellan kuvaamaan ikävään tilanteeseen.


(korjatkaa käännöstä tarvittaessa)

[JV Lehtonen]

"Hallituksen kielistrategia pakkoineen näyttäytyy lähes kieliin sovelletulta neuvostoaikaiselta suunnitelmataloudelta."

Pakkoruotsi tosiaan on neuvostojärjestelmän viimeinen henkinen jäänne Suomessa..ylhäältä ohjattu suunnitelmatalous.

Eduskunnalla on nyt hyvä mahdollisuus tehdä jotain olemassaolonsa oikeuttamiseksi -
kehittämällä mallin, jossa otetaan huomioon ruotsinkieliset palvelut ja kielten valinnanvapaus.

Ei luulisi olevan ylivoimainen tehtävä: Pallo on nyt eduskunnalla. Odotan sieltä ratkaisumallia kansalaisaloitteeseen.

"Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi (myös) ilman ruotsin kielen todistusta toimia julkisissa tehtävissä ja että ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu ruotsin vapaaehtoiseen opiskeluun."

[Hannu Jussi]

Voisiko joku vielä kerran kertoa minulle miten on mahdollista, että Suomen suurin vientikumppani on Ruotsi.
Jotenkin olen kuvitellut niin, että maamme ovat hyvinkin samankaltaisia.
Mitä sellaista Ruotsi tarvitsee - eivät tee itse, mutta Suomi tekee????

[NRR]

Mitä sellaista Ruotsi tarvitsee - eivät tee itse, mutta Suomi tekee????

Tai tekeekö Suomi jotain edullisemmin, paremmin?

Tästä linkistä kuudes dia
http://www.helsinki.chamber.fi/files/45 ... _Kahra.pdf
kertoo diagrammina, että Ruotsiin viedään näitä:

sähkö
metallituotteet
elintarvikkeet
paperi
kuljetusvälineet
värimetallit
sähkökoneet ja -laitteet
rauta ja teräs
kemialliset tuotteet
koneet, laitteet, mottorit
öljytuotteet
muut tavarat

[NRR]

Minusta tämä oli BBL:n pääkirjoitusten laatijalta kerrassaan tyylikäs kirjoitus. Kiitos.