Hannu Jussi kirjoitti:"Arvelen, että noin kolmanneksella oppilaista on erittäin suuria vaikeuksia saada ruotsinsa suoritettua. Vastaavasti noin kolmannes kokee pakkoruotsin sujuvan hyvin. Kaikilla tasoilla."
Kolmannes oppilaista/vuositasolla on 20´000 lasta.
Erityisopetusta ruotsissa saa ehkä joka kymmenes - tämä perustuu vain oman kokemukseeni. Tällekin resurssille olisi paljon tärkeämpiä kohteita.
Ketjussa "Tekniikan ammattikoululaisella 10 ruotsin sanaa" on linkki, jonka takana amiksen ruotsinope kertoo: "Jos ryhmän (n. 20 opiskelijaa) yleisin peruskoulun ruotsin arvosana on 5 (joukossa luonnollisesti myös muutama ruotsissa mukautettu) ja monella on selviä tarkkaavaisuuden ongelmia --- Käytännössähän ruotsin kielen taito voi olla n. 5-10 sanaa pahimmassa tapauksessa. Motivaatio-ongelmista ja niiden tuomista haasteista opetuksessa en tässä edes viitsi lähteä kirjoittamaan. ---"
Ja tämän open oppilaista osa jatkaa ammattikorkeaan ja päätyy siellä virkaruotsin kynsiin. Ketjussa "amk-ruotsinopen raskas rooli" kuvataan, miten amk-ruotsinope kirjoittaa työstään osana kyselytutkimustaan: "Suuri osa opiskelijoista on tyytymätön nykyiseen järjestelyyn. Turhautuminen näkyy opiskelijoiden käytöksessä ja puheissa. Tilanne on usein sietämätön myös ruotsin opettajalle, koska ruotsia vastustavan opiskelijan ajatukset, sanat ja teot näkyvät oppitunnilla selvästi. Hänen on oltava henkisesti vahvempi kuin ne opettajat, joiden aineista yleisesti pidetään, joita ei kyseenalaisteta eikä kritisoida. Jokaisella ruotsin opettajalla on omat lähteensä ja keinonsa, joilla hän säilyttää oman ammattinsa mielekkyyden. Hyvin monella näyttää voiman lähteenä olevan aito rakkaus ruotsin kieltä ja kulttuuria kohtaan. Tästä lähteestä kumpuaa väsymätön energia jakaa ja levittää sanomaa ruotsista. Aito rakkaus ja into saavat myös aikaan sen, että ruotsin opettaja jaksaa päivästä toiseen kantaa selässään mukanaan raskasta, mutta arvokasta motivointisäkkiä. Näin painavaa säkkiä ei ole muilla opettajilla kannettavana."
Pitäiskö jo kysyä, miten painava säkki on pakkoruotsi opiskelijoille?
Saukkonen muistutti Porin Suomiareenalla, että "yliopistot ilmaisevat käyttävänsä jo nyt kohtuuttomasti resursseja ruotsin opetukseen".
Tämän ruotsinhan piti olla se "terveystiedon jälkeen helpoin aine". Vaikea kuvitella, että terveystiedon tentti aiheuttaisi peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa tai yliopistolla vastaavia ongelmia.
Meillä on valtava farssi menossa näiden kaksikielisyysliturgian vaatimien pakollisten ruotsinopintojen ympärillä. Tämä yritetään kiertää kahdella sanalla: "asenneongelma" ja "tyhmyys". Julkisuudessa esitettävien näkemysten mukaan kaikki oppisivat iloisesti ruotsia, mutta toisilla on pahojen fennovanhempien tartuttamia "asenneongelmia" ja toiset taas ovat niin "tyhmiä", etteivät opi edes ruotsia. "Ovatko suomenkieliset lapset tyhmempiä kuin ruotsinkieliset", kysyvät ruotsinkieliset ivallisesti ja väittävät, että on ihan sama opetteleeko pientä, arjessa kuulumatonta vähemmistökieltä vai kylpeekö maan pääkielessä.
Väitän, että suomenkielisiä terrorisoidaan juuri tällä "ovatko lapsenne tyhmiä/moukkatankeroita" -retoriikalla. Oppimisvaikeudet eivät ole tyhmyyttä sen enempää kuin silmälasien tarve. Opiskelun mielekkyyden pohtiminen on suorastaan merkki järjen käytöstä, jota koulussa pitäisi suosia.