Kielikylpykoulutusta laajennetaan koko Suomen alueelle

[NRR]

Kävin itse vielä osittain luokallista lukiota. Ekan luokan kävin "kielipuolella" --- toisen ja kolmannen luokan pitkän matikan lukijoiden puolella --- Huomattavasti rauhallisempaa oli enimmäkseen poikien seurassa pitkän matikan luokassa.

Minun pointti kuitenkin oli, että siinä selvästi isoimmassa ryhmässä, jossa kai oli kolmisenkymmentä oppilasta, oli huomattavasti rauhallisempaa kuin niissä pienemmissä edellisenä vuonna ja opiskeleminen oli mielekkäämpää.

Pitkän matikan ryhmät ovat olleet yleensä "koulumyönteisiä" ja kielilinjalla taas oli kenties niitä, jotka olivat vielä etsimässä motivaatiotaan

Nykyinen kurssimuotoinen lukio ei enää jaottele oppilaita näin. Ihan hyvä.

Mutta tietysti pitkän matikan valinneet voivat käydä vertailukohdaksi peruskoulun kielikylpyluokalle, siis asenteen puolesta.

[Jan-Erik Andelin]

Vai olisiko ylimääräiset rahat parempi käyttää vaikkapa A2-kielen tarjoamiseen kunnissa, joissa sitä ei ole?

Tästä olen samaa mieltä. Miksi luoda peruskoulun esim. ruotsinopetukseen kaksi ääripäätä (a) sisällöltään suppea pakollinen väylä 6-9 ja sitten (b) äärimmäisen laajaa kielikylpyväylä 1-9?

[TK]

Kyllä kaikki varmasti tietävät, mitä kielikylpy tarkoittaa. Ei Andelinin tarvitse kantaa huolta siitä, ettei kielikipylpytoiminnan ideaa ymmärrettäisi. Kysymys on vain kielikylpyjenkin osalta kielivapaudesta, kuten on koulujenkin kohdalla. Pitää olla tarjolla useampia kylvetyskieliä ihan samoin kuin koulussa pitää olla tarjolla useampia valinnnaiskieliä.

Surut tekevät koko ajan paluuta menneisyyteen. Yritetään ja yritetään uudelleen pakkoruotsittaa jo suomenkielistyneitä alueita sekä saada haaviin uusia tulokkaita, jotka eivät osaa vaatia kielivapautta. Ja tätä yritetään nyt hyvin härskillä tavalla myöntämällä valtion kassassa verorahoja vain ja ainoastaan surukieliseen kielikylpytoimintaan.

Kyllä halukkuutta kielikylpyihin varmasti on. Jos perustettaisiin vaikkapa englannin, venäjän ja ranskan kielikylpyjä, niin luulisi perheitä kiinnostavan ja halukkaita tulijoita olisi. Itä-rajalla tarvittaisiin venäjän kielikylpyjä heti.

[JV Lehtonen]

Kyllä kaikki varmasti tietävät, mitä kielikylpy tarkoittaa. Ei Andelinin tarvitse kantaa huolta siitä, ettei kielikipylpytoiminnan ideaa ymmärrettäisi. Kysymys on vain kielikylpyjenkin osalta kielivapaudesta, kuten on koulujenkin kohdalla. Pitää olla tarjolla useampia kylvetyskieliä ihan samoin kuin koulussa pitää olla tarjolla useampia valinnnaiskieliä.

Surut tekevät koko ajan paluuta menneisyyteen. Yritetään ja yritetään uudelleen pakkoruotsittaa jo suomenkielistyneitä alueita sekä saada haaviin uusia tulokkaita, jotka eivät osaa vaatia kielivapautta. Ja tätä yritetään nyt hyvin härskillä tavalla myöntämällä valtion kassassa verorahoja vain ja ainoastaan surukieliseen kielikylpytoimintaan.

Kyllä halukkuutta kielikylpyihin varmasti on. Jos perustettaisiin vaikkapa englannin, venäjän ja ranskan kielikylpyjä, niin luulisi perheitä kiinnostavan ja halukkaita tulijoita olisi. Itä-rajalla tarvittaisiin venäjän kielikylpyjä heti.

Aivan. Perusongelma on siinä, että tarkoituksena oli tehdä kansallinen kielistrategia,
mutta saatiinkin vain "kansalliskielistrategia" eli suomeksi sanottuna ruotsin kielen privilegion turvaamisstrategia!
Yhtenä osana tynkästrategiassa on ruotsin kielen kielikylvyt- mitään vaihtoehtoisia kielikylpyjä ei ole!
Koska ei ole mitään vaihtoehtoista, kansallista kielistrategiaakaan! On vain menneisyyteen ankkuroitu kansalliskielistrategia!

"Strategia koskee suomea ja ruotsia äidinkielenä, toisena kansalliskielenä ja maan yhteisinä kielinä maahanmuuttajille. Kielet tarvitsevat käyttöä ja kehittämistä. Esimerkiksi suomen kielen tulevaisuus on Suomen rajojen sisällä, sillä suomen kieltä huolletaan ja kehitetään ainoastaan Suomessa. Ruotsin kieli vähemmän käytettynä kansalliskielenä tarvitsee puolestaan yhteiskunnan tukea, jotta sitä voidaan käyttää myös julkisuudessa ja kaikilla yhteiskuntalohkoilla."

Hallituksen toimenpiteet

Strategiassa esitetään pitkän aikavälin toimia ja hallituksen toimenpiteet kuluvalle hallituskaudelle. Viimeksi mainittuja on yli 20 ja ne jakautuvat kolmeen ryhmään: kansalliskielten näkyvyyden lisäämiseen ja kielilainsäädännön systemaattiseen soveltamiseen hallinnon prosesseissa; suomen ja ruotsin kielen taidon vahvistamiseen ja kulttuurin arvostamiseen; valtioneuvoston suosituksiin kunnille, kuntayhtymille ja korkeakouluille.

Hallituksen toimenpiteisiin kuuluu muun muassa molempien kansalliskielten näkyvyyden lisääminen ja kielten oppimismahdollisuuksista ja kieliryhmien kohtaamismahdollisuuksista tiedottaminen.

Toimenpiteisiin kuuluu myös kielikylpytoiminnan laajempi mahdollistaminen. Tätä varten laaditaan kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma ja selvitetään kielikylpyopettajien määrällinen tarve, jotta riittävä kielikylpyopettajakoulutus voidaan turvata. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa sekä lukuharrastusta edistetään äidinkielen vahvistamiseksi. Kansallinen termipankki luodaan kaikkien käyttöön suomen- ja ruotsinkielisen sanaston vaalimiseksi, kehittämiseksi ja ylläpitämisek

[TMK]

Pitkän matikan ryhmät ovat olleet yleensä "koulumyönteisiä" ja kielilinjalla taas oli kenties niitä, jotka olivat vielä etsimässä motivaatiotaan

Nykyinen kurssimuotoinen lukio ei enää jaottele oppilaita näin. Ihan hyvä.

Mutta tietysti pitkän matikan valinneet voivat käydä vertailukohdaksi peruskoulun kielikylpyluokalle, siis asenteen puolesta.

En ole kuullut montaakaan hyvää puolta nykymuotoisesta lukiosta, pikemminkin oppilaat ehkä kaipaavat sitä omaa luokkaa ja jaottelu tapahtui tietenkin lukujärjestysten teon helpottamiseksi. Lukiossa pitäisi ylipäänsä olla vain "koulumyönteisiä", se ei ole pakollinen koulu: jos "akateemisempi" opiskelu ei kiinnosta, niin vaihtoehtoja löytyy kyllä, tai niitä voi lähteä miettimään kymppiluokalle ja aloittaa lukio vasta sitten, kun koulunkäynti kiinnostaa.

[NRR]

Pitkän matikan ryhmät ovat olleet yleensä "koulumyönteisiä" ja kielilinjalla taas oli kenties niitä, jotka olivat vielä etsimässä motivaatiotaan

Nykyinen kurssimuotoinen lukio ei enää jaottele oppilaita näin. Ihan hyvä.

Mutta tietysti pitkän matikan valinneet voivat käydä vertailukohdaksi peruskoulun kielikylpyluokalle, siis asenteen puolesta.

En ole kuullut montaakaan hyvää puolta nykymuotoisesta lukiosta, pikemminkin oppilaat ehkä kaipaavat sitä omaa luokkaa ja jaottelu tapahtui tietenkin lukujärjestysten teon helpottamiseksi. Lukiossa pitäisi ylipäänsä olla vain "koulumyönteisiä", se ei ole pakollinen koulu: jos "akateemisempi" opiskelu ei kiinnosta, niin vaihtoehtoja löytyy kyllä, tai niitä voi lähteä miettimään kymppiluokalle ja aloittaa lukio vasta sitten, kun koulunkäynti kiinnostaa.

Nykylukioon on sen verran kovat keskiarvot, että voi hyvin sanoa kaikkien olevan "koulumyönteisiä"

Nykymuotoisessa lukiossa on hyvää ainakin se, ettei yhden kurssin reputtaminen enää tarkoita koko luokan käymistä uudelleen. Tietysti kurssimuotoisuus ja ainereaali ovat myös nostaneet vaatimuksia.

En ole kuullut kaipausta omiin luokkiin - näyttäisi siltä, että lukiolaisen kaveripiiri muodostuu koko oman lukion oppilasjoukosta - tässä on hyvätkin puolensa.

Tuo koulun "pakollisuus" on kuitenkin makuasia - periaatteessa kaikkien on nykyisin jatkettava opintoja ja myös ammattikouluissa vaatimukset voivat olla kovia. Meillähän on tarkoitus saada niin ammattikoulusta kuin lukiosta jatko-opintokelpoisuus. Seuraavassa vaiheessa noista opinahjoista valmistuneet ovat taas amk:ssa tavoittelemassa samoja pätevyyksiä. Ja vaikka amk:ssa lukion käyneillä on selkeästi paremmat lähtökohdat matikassa, kielissä ja yleensä teoreettisissa opinnoissa, usein ammattikoulututkintoon perustuvat linjat ovat opettajille jopa mieluisampia, koska niissä on niin motivoitunutta ja käytännössä pätevää porukkaa.

Joka tapauksessa kieliopintoja mietittäessä on syytä muistaa se, että monet oppilaat päätyvät samoihin jatko-opintoihin ja ammatteihin riippumatta siitä, valitsevatko lukion vai ammattikoulun. Lukiot eivät ole vain kielilahjakkaita varten ja ammattikoululinjaa on päästävä kirjoittamaan ja/tai korkeakouluopintoihin. Nuoret ovat hyvin eri tavalla suuntautuneita ja rakentavat asiantuntijuutta omista lähtökohdistaan.

Kielikylvyistä ollaan taas seikkailtu pitkälle...

[NRR]

JSOLKI 2012
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/ ... a-suomessa

Kielikylpykäsitteen omiminen vain ruotsi-suomi-saame-linjalle löytyy siis tästä paperista 2012, mutta ilman perusteluja: "Tässä selvityksessä tehtiin se käytännön määritelmä, että termiä kielikylpy käytettiin kotimaisista kielistä puhuttaessa ja termiä vieraskielinen opetus silloin, kun kyse oli muista opetuskielistä." - No kyseessä on Jyväskylän soveltavan kielentutkimuksen yksikkö, joka on yksi propakkoruotsin kivijaloista.

Tässä jo vanhentuneita tilastotietoja - valitettiin, ettei tarkkoja lukuja löydy:

"Haastattelemiemme asiantuntijoiden arvioiden mukaan kaikkiaan noin 4200 3–15-vuotiasta lasta osallistui ruotsin kielikylpyopetukseen vuonna 2010, ja näistä noin 2200 pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla."

"Vieraskielisen opetuksen jatkumon toteutumisen määrittely on hankalampaa --- Tilastopyyntöön vastanneista kunnista 16 on ilmoittanut alakoulun englanninkieliseen opetukseen osallistuvan kaikkiaan 3241 oppilasta, ja 14 kuntaa on ilmoittanut yläkoulujen englanninkieliseen opetukseen osallistuvan kaikkiaan noin 1337 oppilasta. Venäjän ja saksan oppijamäärät ovat alakouluissa samaa suuruusluokkaa (130 kahta puolta) --- Yläkouluissa ranskaksi opiskelee lähes 90 oppilasta, saksaksi viitisenkymmentä ja venäjän oppijamäärä jää alle 40."

Siis ruotsinkylpyyn osallistui n. 4200 lasta (pääkaupunkiseudulla heistä 2200) ja englanninkylpyyn 4578.

Oleellista on se, että "opetus vieraalla kielellä" eli nämä englanninkylvyt ja muutamat muut alkavat usein yksityisistä päiväkodeista - tämä on siis myyntivaltti - eivätkä omaa samaa takuuta jatkosta ja samaa julkista resurssointia kuin ruotsikylvyt.

Kustannuksista ei ollut mainitaa. Mihin mahtavat nuo nyt hallitusneuvotteluissa luvatut miljoonat mennä - opekoulutukseen?, materiaaleihin? perustamiskustannuksiin? palkkaan? ...

(PS. Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten voimakas propakkoruotsitoimija tämä Jyväskylän SOLKI on. Huomaan sen hallinoivan myös kielikoulutusverkostoa: http://www.kieliverkosto.fi/ - "Kielikoulutuspolitiikan verkosto on laajapohjainen, monialainen verkosto, joka tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutuspolitiikkaa koskeviin päätöksiin. Kieliverkosto kehittää myös kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus (SOLKI) koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa verkostoa vuosina 2009–2016.")

[NRR]

Satakunnan kansa antaa mallin kaksikielisyysliturgian mukaisesti oikeaoppisesta eli täysin kritiikittömästä tulkinnasta: oikeudesta on kyse eikä rahoja mainita, kielikin täytyy arvata, mutta vihjeet ovat hyvät.

Hallitus tarjoaa kielikylpyporkkanaa

Hallitus on luvannut laajentaa kielikylpykoulutusta koko Suomen alueella.

Rannikon lasten etuoikeus kasvaa kaksikielisiksi on nyt piirun verran laajenemassa kohti sisämaata. Uusi hallitusohjelma lupaa, että kielikylpykoulutusta ”laajennetaan koko Suomen alueella”.

Mainintaa voi pitää ennen muuta Ruotsalaisen kansanpuolueen aikaansaannoksena. Rkp:n puoluejohtaja, puolustusministeri Carl Haglund kiittää yleisesti edellistä hallitusta.

– Uusi kirjaus juontuu kansalliskielistrategiasta, jonka Jyrki Kataisen hallitus hyväksyi ja jota Katainen itse veti. Siinä myös todettiin, että kielikylpytoimintaan pitää panostaa, Haglund sanoo.

Ei muuta.

[JV Lehtonen]

Uusi kirjaus juontuu kansalliskielistrategiasta, jonka Jyrki Kataisen hallitus hyväksyi ja jota Katainen itse veti. Siinä myös todettiin, että kielikylpytoimintaan pitää panostaa, Haglund sanoo.

Niin, ja kansalliskielistrategia keskittyy ruotsin kielen privilegion turvaamiseen aikaistamalla pakkoruotsin
ja samalla tuomalla lisää ruotsin kielen de facto pakko-opetusta ilman vaihtoehtoisia kielikylpyjä!
Rahaahan ei anneta muuhun kuin ruotsin opettamiseen- siis vaihtoehdoton ruotsi.

Jos haluat rahaa kielenopetukseen, se on käytettävä ruotsin kielikylpyyn!
Houkutteleva tarjous kunnanisille köyhissä kunnissa- de facto pakkoruotsi!



Siksi on tärkeää, että me valveutuneet lähetämme edes tämän palstan kautta pakkoruotsittajille viestin,
etteivät nämä vehkeilyt ole jääneet huomaamatta!


Poliittinen koneisto ja media ovat
kuin Brasilian puolustus Saksa-ottelussa--
seurataan vain hölmöinä sivusta, kun palloja sataa maaliin!

[Hannu Jussi]

Lehtonen,

"Houkutteleva tarjous kunnanisille köyhissä kunnissa- de facto pakkoruotsi!"

Jos Salo ympäristöinen (on jo kriisikunta) saadaan ruotsalaistettua, niin ihan kohta (just) saadaan koko linja Virolahti - Tornio ruotsalaiseksi rannikkoseuduksi.
Kainuussa opettelevat sanoitusta ruotsiksi. Edelleen räp-artisti kiertelee kouluja. Ulkomaankauppaministerimme kävikin 180 lukiossa... myös Haglund käy kouluissa.

Uusi kielilaki tulossa voimaan, jolloin JO 2015 alkaisi tuo kaksikielinen opetus suomenkielisissä kouluissa.

Mitä muuta sanoa suomen kielelle kuin HYVÄSTI!

[JV Lehtonen]

Lehtonen,

"Houkutteleva tarjous kunnanisille köyhissä kunnissa- de facto pakkoruotsi!"

Jos Salo ympäristöinen (on jo kriisikunta) saadaan ruotsalaistettua, niin ihan kohta (just) saadaan koko linja Virolahti - Tornio ruotsalaiseksi rannikkoseuduksi.
Kainuussa opettelevat sanoitusta ruotsiksi. Edelleen räp-artisti kiertelee kouluja. Ulkomaankauppaministerimme kävikin 180 lukiossa... myös Haglund käy kouluissa.

Uusi kielilaki tulossa voimaan, jolloin JO 2015 alkaisi tuo kaksikielinen opetus suomenkielisissä kouluissa.

Mitä muuta sanoa suomen kielelle kuin HYVÄSTI!

Tilanne on absurdi:
Kun kansa haluaa eroon pakkoruotsista, koneisto puuhaa taustalla yhä mielipuolisempaa
keinotekoista kaksikielisyyttä!

Siksi näihin on ainakin meidän reagoitava, kun mikään muu taho ei näytä reagoivan!

Saukkosen Skenaario D on entistä todennäköisempi!

Paikoittain on jo alettu sutata ruotsinkielisiä tekstejä yli - Belgian malliin!

Väärä politiikka aiheuttaa entistä kärjistyneempää ilmapiiriä ja ahdistusta!
Ehkä se on jonkin tahon tavoite!

[NRR]

---

Jos Salo ympäristöinen (on jo kriisikunta) saadaan ruotsalaistettua, niin ihan kohta (just) saadaan koko linja Virolahti - Tornio ruotsalaiseksi rannikkoseuduksi.
---
Uusi kielilaki tulossa voimaan, jolloin JO 2015 alkaisi tuo kaksikielinen opetus suomenkielisissä kouluissa.

Mitä muuta sanoa suomen kielelle kuin HYVÄSTI!

Ei Salos kukkaan mittään ruattill tee, mitä tei ny?
Ja mikä sukkela uus kiälilaki?

[JV Lehtonen]

Kokoomuslainen Vesa Kaitera kirjoittaa mielestäni varsin analyyttisesti kielikylvystä:

Olen samoilla linjoilla:

Kielikylpy on periaatteessa ihan hyvä asia, koska vieraan kielen oppii sitä helpommin, mitä nuorempana sitä kuulee. Pienet lapset ovat kuin sienet tässä suhteessa. Niissä kunnissa, missä ruotsi on hyvin merkittävä kieli, on aivan luonnollista, että suuri osa kielikylvyistä tapahtuu ruotsiksi. Tästä ei ole syytä hermostua, ei meidän fennomaanienkaan. Tilanne on toinen yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Siellä lapset eivät mahdollisen kielikylvetyksen yhteydessä ja jälkeen kuule moneen vuoteen ruotsia puhuttavan muuten kuin peruskoulun tunneilla. Tällöin englannin-, saksan-, ranskan- tai venäjänkielinen kielikylvetys saattaisi puolustaa paikkaansa ainakin siinä missä ruotsinkielinenkin. Jos tuo kielikylvyn saanut voisi sitten valita peruskoulun alussa kielikylvetyskielensä pitkäksi kieleksi (ruotsista olisi tietenkin tehtävä vaihtoehtoinen kieli), niin olisi hyvä mahdollisuus, että hänestä tulee tuon kielen mainio osaaja. Kielikylvetyksestä ei missään oloissa saisi tulla pakollista.

Kielikylvetys on siis selvästi positiivinen seikka. Kuitenkin jos RKP ja sen perävaunut pääsevät suhmuroimaan koko maan kielikylvetystä kuten hieman näyttää, niin lopputulos ei välttämättä ole kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen. RKP pyrkii kaikessa vahvistamaan kaksikielisyyttä ja ruotsin kielen asemaa, meille fennomaaneille ruotsi on vain yksi vieras kieli muiden joukossa.

[Hannu Jussi]

"Ja mikä sukkela uus kiälilaki?"

Niinpä. Hbl:n yleisöosastolla näyttävät tietävän uudesta kielilaista, joka tulisi voimaan 2015, jolloin kaksikielinen opetus alkaisi suomenkielisissä kouluissa.

Kuka tietää montako asetusta/osaa laiksi siinä "Ahtisaaripaperin" Folktingetin kansalliskielistrategiassa on??????

Lisäys:
Tänään Tony Björk kirjoittaa Kirkkonummen sanomissa...

Vi skall även komma ihåg

att språkprogrammet för de

svensk- och de finskspråkiga

skolorna ser lite annorlunda

ut eftersom det finns ett stort

antal elever i de svenska skolorna

som läser A 1 språket

som modersmål (finska, mofi

). Skulle dessa kunna dra

nytta av att kunna välja ett

annat ämne än fi nska som

A 1 och få sitt andra modersmål

stärkt på annat sätt?

http://www.kirkkonummensanomat.fi/nettilehti/ks53.pdf sivu 11

[Jan-Erik Andelin]

Niinpä. Hbl:n yleisöosastolla näyttävät tietävän uudesta kielilaista, joka tulisi voimaan 2015, jolloin kaksikielinen opetus alkaisi suomenkielisissä kouluissa.

Älä viitsi toista tätä väitettä, ei täällä, eikä omiesi joukossa. Kyse on kuitenkin vain siitä, että yleisönosastonkirjoittaja A ehdotti kaksikielistä opetusta suomenkielisiin kouluihin alkavaksi 2015. A:n valta rajoittuu hänen omaan kuntaansa, jossa hän on kunnanvaltuutettu. A:n kirjoitukseen vastasi yleisönosastonkirjoittaja B, joka vastusti A:n ajatusta. B huomautti, että A:n idea, paitsi että se oli B:n mielestä huono ehdotus, vaatisi lakimuutoksen peruskoululain yhteen keskeiseen pykälään. B:n valta rajoittuu siihen, että hän on ruotsinkielisen etujärjestön puheenjohtaja. Tästä C veti virheellisesti johtopäätöksen, että Suomeen on tulossa, salaa, uusi kielilaki 2015. C olet siis sinä.

Jos RKP ja sen perävaunut pääsevät suhmuroimaan koko maan kielikylvetystä kuten hieman näyttää, niin lopputulos ei välttämättä ole kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen. RKP pyrkii kaikessa vahvistamaan kaksikielisyyttä ja ruotsin kielen asemaa, meille fennomaaneille ruotsi on vain yksi vieras kieli muiden joukossa.

Fennomaniaa voisi aatteena kunnioittaakin keskusteluissa, jos fennomaani keskustelisi oikeaksi tiedettyjen faktojen pohjalta. Mitä syksyllä tapahtuu kielikylpyasiassa ei tiedetä. Haglund on minulle ilmoittanut, että kielikylpyjen määritelmä kotimaisten kielten ulkopuolelle ei muutu. Jos on näin, RKP korkeintaan "suhmuroi" kielikylpyjä omille rannikkoseuduille. Silloin valtaosa niistä ovat suomikylpyjä ruotsinkielisille. Ruotsinkylpyjen verkostoa on rakennettu jo pian 30 vuotta ja niitä rupeaa olemaan kattavasti, joskin kysyntä paikoin vieläkin ylittää tarjonnan. Kuvittelisi fennomaaneille olevan mieleksi, että kielikylvyt nyt suuntautuvat maan de facto pääkielen oppimiseen.