Tämä ketju alkoi "Pantataanko ..." -ketjuna, mutta siinä nousi mielenkiintoinen säie Suomen alkuperäisistä ruotsalaisalueista ja niiden "kestävästä kehityksestä", joten jatketaan nyt sillä.
JEA mainitsee kommentissaan, että tässä keskustellaan siitä ja siitä, mutta --- kyse oli siis tilanteesta ennen otsikon vaihtoa.
Vaihdoin otsikon, jotta löydän myöhemmin helpommin takaisin tähän ketjuun.
Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet
Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet
Viimeksi muokannut NRR, 04.07.2014 07:25. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Pantataanko pakon "kestäviä perusteita" jossakin?
---
Viimeksi muokannut NRR, 04.07.2014 07:15. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Pantataanko pakon "kestäviä perusteita" jossakin?
Li Andeerssonin ulostulo kaksikielisten ratkaisujen puolesta sai aikaan SvenskaYlellä pitkän keskustelun, jonka lopuksi joku vaikutusvaltainen henkilö kirjoitti pelottavan tuntuisen kommentin, joka on tämän kommentin alaosassa. Pyynnöistä huolimatta keskustelun ei annettu jatkua tuosta asiasta, joten minulle ainakin jäi epäselväksi, mitä hänen vihjailunsa konkreettisesti tarkoittaa.
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/06/1 ... -losningar
Jan-Erik, voisitko sinä selvittää noita kummallisia väitteitä, mikä on tuo kielitaitolaki ja muu erityislainsäädäntö, jota me tavalliset suomalaiset emme tunne (Språkkunskapslagen och annan speciallagstiftning gällande språk är fullständigt obekant för den stora allmänheten) ?
”språkmodell … har inte kunnat garantera den mindre språkgruppen en hållbar utveckling”.Mikä on tuo ”hållbar utveckling” joka pitäisi taata ruotsinkielisille? Miten paljon, mikä prosenttiosuus pitäisi ruotsinkielisiä olla Suomessa, jotta määrä olisi riittävä ja kestävää kehitystä? Pitääkö siihen ottaa lisäystä suomenkielisten/muukielisten puolelta, jos ruotsinkielisiltä itseltään ei määrää löydy? Eikö suomenkielisillä/muukielisillä ole suojaa tuollaista ”pakko-ottoa” vastaan???
Kirjoittaja toteaa, että kansainvälisissä sopimuksissa suomenruotsi on ”pienempi/vähemmän? yleisesti käytty virallinen kieli Suomessa (svenskan som det mindre allmänt använda officiella språket inom Finland) tai toisaalta vähemmistökieli tai alueellinen kieli. Ja koska Suomessa suomen ja ruotsin laajuudessa on suuri ero, Suomen täytyy suojella ruotsia ja edistää sitä (sen levittämistä).
Pelottavin kohta on se, jossa todetaan, että Suomessa olisi joku tietty ruotsin kielelle kuuluva alue ”det geografiska området för svenskan ”jota täytyy suojella ja jota uusilla hallintomääräyksillä ei saa loukata, eikä estää sen kehitystä ruotsinkielisenä alueena.
Jan-Erik, kerro mikä on tuollainen alkuperäinen ruotsinkielinen alue Suomessa? Minne meillä suomenkielisillä ei ole asiaa mennä horjuttamaan ruotsinkielisyyttä? Paitsi Ahvenanmaa, sinne meillä on jo porttikielto Kansainliiton päätöksellä.
Jos ruotsinkieliset ovat asuttaneet Suomessa jonkun tietyn alueen jo ennenkuin me suomalaiset tänne tulimme, miksi suomenruotsi ei ole kehittynyt selvästi ruotsinruotsista eroavaksi kieleksi? (kuten norja, tarnska)
Miksi kuitenkin suomen ja viron kielet ovat vastaavassa ajassa kehittyneet eri kieliksi!
Nuo Suomea koskevat kielisopimukset ja kielilait vaikuttavat minun korvissani hyvin epäoikeudenmukaisilta ja nöyryyttäviltä. Taustalla kaikuu vaativa ylimielinen freudenthalilainen asenne; suomen kielen ja sen puhujien on taivuttava ja kumarrettava ruotsin kielen edessä ja palveltava ruotsinkielisyyttä. Se on minusta valtavan loukkaavaa, koska suomen kieli on paljon pienempi ja haavoittuvampi kieli kuin ruotsi. Ei ole oikein, että meiltä vaaditaan uhrauksia ruotsin kielen levittämiseksi Suomessa. Eihän Ruotsikaan millään tavoin kanna vastuuta suomenkielisyyden rapistumisesta Ruotsissa. Ei Ruotsissa suojella alueita joissa suomenkieliset ovat asuneet vuosisatoja, ruotsinkielisillä on lupa mennä sinne horjuttamaan suomen kieltä.
Loukkaavinta on että tuollaiset kielimääräykset on annettu suomenkielisille aikana, jolloin suomen kieli oli lähes täysin poljettu kieli Suomessa, niin että meillä ei ollut suomenkielisiä yliopistoja eikä juurikaan suomenkielisiä oppikouluja, ei suomenkielisiä virkamiehiä ja vasta hyvin vähän suomenkielistä kirjallisuutta.
Nuo 1900-luvun alussa säädetyt kielilait paljastavat ruotsinkielisen eliitin pyrkimyksen vakiinnuttaa rasistinen kielisorto Suomessa. Nuo lait säädettiin aikana jolloin suomenkielinen väestö ei vielä pystynyt täysimittaisesti puolustautumaan kielisortoa vastaan, koska siltä puuttui koulutusta ja oikeustieteen tuntemusta, jota tuohon aikaan ei juurikaan opiskeltu suomeksi. Siksi meidät oli helppo sitoa apartheid-kielipolitiikkaan, ja säätää lait sen sinetiksi.
Suren suomenkielisen kansan kohtaloa. Enkä yhtään ihmettele, että vihanpurkauksiakin on ilmennyt.
Mielestäni RKP on avainasemassa ratkaisemassa, että suomenkielisten kokema epäoikeudenmukainen kielipolitiikka vihdoinkin korjataan. Ruotsinkielisten pitää tunnustaa, että ei heillä ole mitään hätää tässä maassa, vaikka 5 milj suomalaista ei vaadita uhrautumaan ja vahvistamaan ruotsinkielisyyttä.
Lopuksi SvenskaYlen sinulla ollut kommentti:
”...Sägas kan att Finland har en språkmodell som avviker mycket väsentligt från övriga officiellt flerspråkiga västerländska länder. Den har inte kunnat garantera den mindre språkgruppen en hållbar utveckling. Därför bör en ordentlig faktautredning presenteras för en oinformerad allmänhet. Det innebär att man startar åtminstone från de första åren av landets självständighet. I regeringsformen 1919 fastställdes Finlands grundlagsenliga tvåspråkighet. Den detaljformulerades i 1922 års språklag som har reviderats flera gånger. Språkkunskapslagen och annan speciallagstiftning gällande språk är fullständigt obekant för den stora allmänheten. Huvudorsaken till den stora okunskapen i den språkliga verkligheten skall sökas i skolornas läroplaner.
De internationella avtal som här avses är:
- Europeisk stadga om landsdels-eller minoritetsspråk
- Ramkonventionen om skydd för nationella minoriteter
I avtalen kategoriseras svenskan som det mindre allmänt använda officiella språket inom Finland.
Orsaken till att Finland måste internationellt garantera att svenskan skyddas och främjas var den enorma skillnaden i den demografiska utvecklingen mellan språkgrupperna. Språkstadgan omfattar 23 artiklar på 18 A4 sidor. Ramkonventionen innehåller 32 artiklar på 6 sidor. De viktigaste punkterna i stadgan är följande:
- mål och principer
- utbildning
- rättsväsendet
- förvaltningsmyndigheter och samhällsservice
- massmedia
- kulturell verksamhet och kulturella inrättningar
- ekonomiska och sociala förhållanden
- utbyte över gränserna
i den första övergripande artikeln sägs att Finland skall visa respekt för det geografiska området för svenskan i syfte att säkerställa att gällande eller ny administrativ indelning inte utgöt hinder för främjande av svenska. Motsvarande text i ramkonventionen är ännu strängare i fråga om ny administrativ indelning. Här krockar Finland med sin stora avtalspartner. Illa naturligtvis för alla parter. Artikel 6 handlar om informationen om stadgan. "Parterna förbinder sig till att berörda myndigheter,organisationer och personer informeras om rättigheterna och skyldigheterna enligt denna stadga."
För medierna har Europarådet utarbetat en handbok "Working together", där mediernas viktiga roll i informationsspridandet lyfts fram. Det är bara skaffa och börja använda den. Europarådet kan man kontakta för att få råd och hjälp när som helst.”
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/06/1 ... -losningar
Jan-Erik, voisitko sinä selvittää noita kummallisia väitteitä, mikä on tuo kielitaitolaki ja muu erityislainsäädäntö, jota me tavalliset suomalaiset emme tunne (Språkkunskapslagen och annan speciallagstiftning gällande språk är fullständigt obekant för den stora allmänheten) ?
”språkmodell … har inte kunnat garantera den mindre språkgruppen en hållbar utveckling”.Mikä on tuo ”hållbar utveckling” joka pitäisi taata ruotsinkielisille? Miten paljon, mikä prosenttiosuus pitäisi ruotsinkielisiä olla Suomessa, jotta määrä olisi riittävä ja kestävää kehitystä? Pitääkö siihen ottaa lisäystä suomenkielisten/muukielisten puolelta, jos ruotsinkielisiltä itseltään ei määrää löydy? Eikö suomenkielisillä/muukielisillä ole suojaa tuollaista ”pakko-ottoa” vastaan???
Kirjoittaja toteaa, että kansainvälisissä sopimuksissa suomenruotsi on ”pienempi/vähemmän? yleisesti käytty virallinen kieli Suomessa (svenskan som det mindre allmänt använda officiella språket inom Finland) tai toisaalta vähemmistökieli tai alueellinen kieli. Ja koska Suomessa suomen ja ruotsin laajuudessa on suuri ero, Suomen täytyy suojella ruotsia ja edistää sitä (sen levittämistä).
Pelottavin kohta on se, jossa todetaan, että Suomessa olisi joku tietty ruotsin kielelle kuuluva alue ”det geografiska området för svenskan ”jota täytyy suojella ja jota uusilla hallintomääräyksillä ei saa loukata, eikä estää sen kehitystä ruotsinkielisenä alueena.
Jan-Erik, kerro mikä on tuollainen alkuperäinen ruotsinkielinen alue Suomessa? Minne meillä suomenkielisillä ei ole asiaa mennä horjuttamaan ruotsinkielisyyttä? Paitsi Ahvenanmaa, sinne meillä on jo porttikielto Kansainliiton päätöksellä.
Jos ruotsinkieliset ovat asuttaneet Suomessa jonkun tietyn alueen jo ennenkuin me suomalaiset tänne tulimme, miksi suomenruotsi ei ole kehittynyt selvästi ruotsinruotsista eroavaksi kieleksi? (kuten norja, tarnska)
Miksi kuitenkin suomen ja viron kielet ovat vastaavassa ajassa kehittyneet eri kieliksi!
Nuo Suomea koskevat kielisopimukset ja kielilait vaikuttavat minun korvissani hyvin epäoikeudenmukaisilta ja nöyryyttäviltä. Taustalla kaikuu vaativa ylimielinen freudenthalilainen asenne; suomen kielen ja sen puhujien on taivuttava ja kumarrettava ruotsin kielen edessä ja palveltava ruotsinkielisyyttä. Se on minusta valtavan loukkaavaa, koska suomen kieli on paljon pienempi ja haavoittuvampi kieli kuin ruotsi. Ei ole oikein, että meiltä vaaditaan uhrauksia ruotsin kielen levittämiseksi Suomessa. Eihän Ruotsikaan millään tavoin kanna vastuuta suomenkielisyyden rapistumisesta Ruotsissa. Ei Ruotsissa suojella alueita joissa suomenkieliset ovat asuneet vuosisatoja, ruotsinkielisillä on lupa mennä sinne horjuttamaan suomen kieltä.
Loukkaavinta on että tuollaiset kielimääräykset on annettu suomenkielisille aikana, jolloin suomen kieli oli lähes täysin poljettu kieli Suomessa, niin että meillä ei ollut suomenkielisiä yliopistoja eikä juurikaan suomenkielisiä oppikouluja, ei suomenkielisiä virkamiehiä ja vasta hyvin vähän suomenkielistä kirjallisuutta.
Nuo 1900-luvun alussa säädetyt kielilait paljastavat ruotsinkielisen eliitin pyrkimyksen vakiinnuttaa rasistinen kielisorto Suomessa. Nuo lait säädettiin aikana jolloin suomenkielinen väestö ei vielä pystynyt täysimittaisesti puolustautumaan kielisortoa vastaan, koska siltä puuttui koulutusta ja oikeustieteen tuntemusta, jota tuohon aikaan ei juurikaan opiskeltu suomeksi. Siksi meidät oli helppo sitoa apartheid-kielipolitiikkaan, ja säätää lait sen sinetiksi.
Suren suomenkielisen kansan kohtaloa. Enkä yhtään ihmettele, että vihanpurkauksiakin on ilmennyt.
Mielestäni RKP on avainasemassa ratkaisemassa, että suomenkielisten kokema epäoikeudenmukainen kielipolitiikka vihdoinkin korjataan. Ruotsinkielisten pitää tunnustaa, että ei heillä ole mitään hätää tässä maassa, vaikka 5 milj suomalaista ei vaadita uhrautumaan ja vahvistamaan ruotsinkielisyyttä.
Lopuksi SvenskaYlen sinulla ollut kommentti:
”...Sägas kan att Finland har en språkmodell som avviker mycket väsentligt från övriga officiellt flerspråkiga västerländska länder. Den har inte kunnat garantera den mindre språkgruppen en hållbar utveckling. Därför bör en ordentlig faktautredning presenteras för en oinformerad allmänhet. Det innebär att man startar åtminstone från de första åren av landets självständighet. I regeringsformen 1919 fastställdes Finlands grundlagsenliga tvåspråkighet. Den detaljformulerades i 1922 års språklag som har reviderats flera gånger. Språkkunskapslagen och annan speciallagstiftning gällande språk är fullständigt obekant för den stora allmänheten. Huvudorsaken till den stora okunskapen i den språkliga verkligheten skall sökas i skolornas läroplaner.
De internationella avtal som här avses är:
- Europeisk stadga om landsdels-eller minoritetsspråk
- Ramkonventionen om skydd för nationella minoriteter
I avtalen kategoriseras svenskan som det mindre allmänt använda officiella språket inom Finland.
Orsaken till att Finland måste internationellt garantera att svenskan skyddas och främjas var den enorma skillnaden i den demografiska utvecklingen mellan språkgrupperna. Språkstadgan omfattar 23 artiklar på 18 A4 sidor. Ramkonventionen innehåller 32 artiklar på 6 sidor. De viktigaste punkterna i stadgan är följande:
- mål och principer
- utbildning
- rättsväsendet
- förvaltningsmyndigheter och samhällsservice
- massmedia
- kulturell verksamhet och kulturella inrättningar
- ekonomiska och sociala förhållanden
- utbyte över gränserna
i den första övergripande artikeln sägs att Finland skall visa respekt för det geografiska området för svenskan i syfte att säkerställa att gällande eller ny administrativ indelning inte utgöt hinder för främjande av svenska. Motsvarande text i ramkonventionen är ännu strängare i fråga om ny administrativ indelning. Här krockar Finland med sin stora avtalspartner. Illa naturligtvis för alla parter. Artikel 6 handlar om informationen om stadgan. "Parterna förbinder sig till att berörda myndigheter,organisationer och personer informeras om rättigheterna och skyldigheterna enligt denna stadga."
För medierna har Europarådet utarbetat en handbok "Working together", där mediernas viktiga roll i informationsspridandet lyfts fram. Det är bara skaffa och börja använda den. Europarådet kan man kontakta för att få råd och hjälp när som helst.”
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Pantataanko pakon "kestäviä perusteita" jossakin?
Hansa, tässä säikeessä keskustellaan suomenkielisten perusteita jatkaa pakollista ruotsia, joten en nyt lähde sekoittamaan sitä keskustelua sen kummemmin.
(Mutta vastaan nyt kuitenkin lyhyesti tähän kun minulta kysyit: Kielitaitolaki on laki vuodelta 1987, jossa säädetään ns. virkamiesruotsista/suomesta. Kirjoittaja tarkoittaa varmaan myös, että kielilaki vuodelta 2003 tai ne muut noin 30 Suomen lakia, jossa mainitaan ruotsin kielen käyttö ovat suurelle kansalle tuntemattomia. Esim. asevelvollisuuslaki, laki tieopasteista jne.
Monet eivät myöskään tiedä Eurooppalaisesta vähemmistökielten peruskirjasta, jossa säädetään vähemmistönkielisille kouluja, tiedotusvälineitä, oikeutta käyttää omaa kieltään, oikeutta suojaan asuttamalleen alueelle jne. Siinä säädetään mm. että hallintomalleja ei saa muuttaa niin, että vähemmistöjen hallintoalueita tai nykystatusta rikotaan. Suomi ratifioi peruskirjan 1994.
Jaakko "Jaska" Häkkinen on mielestäni kuvannut mitkä maantieteelliset alueet voidaan perustellusti pitää alkuperäisen ruotsinkielisten asuttamina. Itse karttaa/artikkeliä en nyt löydä.)
(Mutta vastaan nyt kuitenkin lyhyesti tähän kun minulta kysyit: Kielitaitolaki on laki vuodelta 1987, jossa säädetään ns. virkamiesruotsista/suomesta. Kirjoittaja tarkoittaa varmaan myös, että kielilaki vuodelta 2003 tai ne muut noin 30 Suomen lakia, jossa mainitaan ruotsin kielen käyttö ovat suurelle kansalle tuntemattomia. Esim. asevelvollisuuslaki, laki tieopasteista jne.
Monet eivät myöskään tiedä Eurooppalaisesta vähemmistökielten peruskirjasta, jossa säädetään vähemmistönkielisille kouluja, tiedotusvälineitä, oikeutta käyttää omaa kieltään, oikeutta suojaan asuttamalleen alueelle jne. Siinä säädetään mm. että hallintomalleja ei saa muuttaa niin, että vähemmistöjen hallintoalueita tai nykystatusta rikotaan. Suomi ratifioi peruskirjan 1994.
Jaakko "Jaska" Häkkinen on mielestäni kuvannut mitkä maantieteelliset alueet voidaan perustellusti pitää alkuperäisen ruotsinkielisten asuttamina. Itse karttaa/artikkeliä en nyt löydä.)
Re: Pantataanko pakon "kestäviä perusteita" jossakin?
Tarkoititko tätä?Jan-Erik Andelin kirjoitti:Jaakko "Jaska" Häkkinen on mielestäni kuvannut mitkä maantieteelliset alueet voidaan perustellusti pitää alkuperäisen ruotsinkielisten asuttamina. Itse karttaa/artikkeliä en nyt löydä.)
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-pohjalta
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Pantataanko pakon "kestäviä perusteita" jossakin?
Ei vaan sitä, jossa Jaska kävi läpi Suomen varhaishistoriallisia "alkuperäisasutuksia"
Re: Pantataanko pakon "kestäviä perusteita" jossakin?
Tässä on ruotsalaisvalloituksen eteneminen, mahtaneeko olla tämäkään:Jan-Erik Andelin kirjoitti:Ei vaan sitä, jossa Jaska kävi läpi Suomen varhaishistoriallisia "alkuperäisasutuksia"
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... aaristelya
ja tässä on puhetta asutuksen leviämisestä ja siitä, miten Suomi on suomenkielisten, ruotsinkielisten ja saamelaisten maa:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... en-kasitys
Re: Pantataanko pakon "kestäviä perusteita" jossakin?
"Monet eivät myöskään tiedä Eurooppalaisesta vähemmistökielten peruskirjasta, jossa säädetään vähemmistönkielisille kouluja, tiedotusvälineitä, oikeutta käyttää omaa kieltään, oikeutta suojaan asuttamalleen alueelle jne
Siinä säädetään mm. että hallintomalleja ei saa muuttaa niin, että vähemmistöjen hallintoalueita tai nykystatusta rikotaan. Suomi ratifioi peruskirjan 1994"
Mutta kun suomenkieliset on ruotsinkielisiä pienempi kieliryhmä, jopa vähemmistö, Euroopan ja Pohjoismaiden mittakaavassa!
Miksi meidän hallintomallia ja nykystatusta muutetaan, esim kun kaksikielinen kunta liitetään yksikieliseen? Siinä loukataan suomenkielisten eli pienemmän kieliryhmän asemaa!
Ruotsin kieli ei todellakaan ole mikään uhanalainen vähemmistökieli Euroopassa eikä Pohjoismaissa niin että suomenkielisten pitäisi sen edessä uhrata omia etujamme!
Siinä säädetään mm. että hallintomalleja ei saa muuttaa niin, että vähemmistöjen hallintoalueita tai nykystatusta rikotaan. Suomi ratifioi peruskirjan 1994"
Mutta kun suomenkieliset on ruotsinkielisiä pienempi kieliryhmä, jopa vähemmistö, Euroopan ja Pohjoismaiden mittakaavassa!
Miksi meidän hallintomallia ja nykystatusta muutetaan, esim kun kaksikielinen kunta liitetään yksikieliseen? Siinä loukataan suomenkielisten eli pienemmän kieliryhmän asemaa!
Ruotsin kieli ei todellakaan ole mikään uhanalainen vähemmistökieli Euroopassa eikä Pohjoismaissa niin että suomenkielisten pitäisi sen edessä uhrata omia etujamme!
Re: Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja on saatettu Suomessa voimaan asetustasoisena "Asetus alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan voimaansaattamisesta". Kyseisen asetuksen mukaan Suomi on, inter alia, sitoutunut järjestämään ruotsin kielellä eri tasoista koulutusta peruskouluista korkeakouluihin. Ruotsin kielen opettamisen osalta Suomi on sitoutunut seuraavaan : 
Voimaansaattamisasetus löytyy: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... 8/19980023
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja löytyy: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... d=19980023
Eipä juurikaan muistuta nykyistä kielienemmistön pakko - tai virkamiesruotsin koulutustaKoulutuksen osalta sekä muilla kuin niillä alueilla, joilla alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä perinteisesti käytetään, sopimuspuolet sitoutuvat sallimaan, rohkaisemaan tai järjestämään soveltuvan asteista opetusta näillä kielillä tai näissä kielissä, mikäli asianomaisen kieliryhmän koko on riittävä.
Voimaansaattamisasetus löytyy: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... 8/19980023
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja löytyy: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops ... d=19980023
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet
Missä on mielestäsi käymässä näin?Hansa kirjoitti:Miksi meidän hallintomallia ja nykystatusta muutetaan, esim kun kaksikielinen kunta liitetään yksikieliseen? Siinä loukataan suomenkielisten eli pienemmän kieliryhmän asemaa!
Eurooppalaisessa mittakaavassa sekä suomi ja ruotsi ovat molemmat pieniä kieliä. Minun mielestäni EU-kehitys voi olla sellainen, että molemmat kielet voivat yhden sukupolven kuluttua olla samalla tavalla uhattuina virallisina kielinä, ainakin EU:hun liittyvissä asioissa. Sellaiset näkymät edessä voisi pohtia kannattaako tätä suomi-ruotsi-nokkapokkaa viedä kovin pitkälle.Hansa kirjoitti:Ruotsin kieli ei todellakaan ole mikään uhanalainen vähemmistökieli Euroopassa eikä Pohjoismaissa niin että suomenkielisten pitäisi sen edessä uhrata omia etujamme!
Re: Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet
Kun sekä ruotsi että suomi ovat pieniä kieliä, niin on selvää, että Ruotsin tulee huolehtia ruotsin kielen asemasta ja Suomen tulee huolehtia suomen kielen asemasta. Pienen Suomen ei tarvitse ottaa kantaakseen ruotsin kielestä huolehtimisen taakkaa, se on Ruotsin tehtävä.
Siksi pakkoruotsista olisi luovutta kiireen vilkkaa. Suomen päätehtävä on huolehtia omasta pääkielestään - suomesta.
Ruotsin tehtävä on huolehtia omasta kielestään - ruotsista.
Siksi pakkoruotsista olisi luovutta kiireen vilkkaa. Suomen päätehtävä on huolehtia omasta pääkielestään - suomesta.
Ruotsin tehtävä on huolehtia omasta kielestään - ruotsista.
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet
Ja mistä kielestä suomenruotsalaisten pitäisi ensisijaisesti huolehtia?
Re: Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet
Hansa kirjoitti:
"Miksi meidän hallintomallia ja nykystatusta muutetaan, esim kun kaksikielinen kunta liitetään yksikieliseen? Siinä loukataan suomenkielisten eli pienemmän kieliryhmän asemaa!"
Jan-Erik:
Missä on mielestäsi käymässä näin?
Etkö sinä Jan-Erik näe, että suomenkielisten seutujen hallintomallia ja statusta muutetaan - kaksikielisiksi - mikä merkitsee että umpisuomenkielisillä seuduiilla julkisen hallinnon piirissä aletaan vaatia ruotsintaitoa, jotta pystyttäisiini palvelemaan uusia ruotsin kieltä puhuvia kuntalaisia.
Itä-Suomen hallinto-oikeus muutettiin kaksikieliseksi, pyhtääläisten takia, vaikka sieltä hyvin hyvin hyvin harvoin tulee mitään aidosti ruotsinkielistä juttua selvitettäväksi.
Kaksikielisyyden ylläpitäminen vaatii suomenkielisiltä paljon enemmän kuin ruotsinkielisiltä, jotka ovat koko elämänsä ajan luonnollisistä syistä kielikylvyssä, toisin kuin umpisuomenkielisten seutujen asukkaat.
Kaksikielisyysstatus merkitsee suomenkielisille isoa taakkaa ja velvollisuutta, omaksua täysin vieras kieli, jota omassa ympäristössä ei koskaan kuule eikä tarvitse., Ruotsinkielisille kaksikielisyys on olosuhteiden pakosta luontaista, niinkuin kaikille pienille kielivähemmistöille kaikissa maissa.
Ihmettelen, eikö suomenkielisillä ole suojaa tuollaista identiteetin muutospakkoa vastaan? Miksi ruotsinkielisyyden edistäminen menee yli suomenkielisen identiteetin suojelun ja suomenkielisten omien tarpeiden?
Jan-Erik:
Suomi ja ruotsi "voivat yhden sukupolven kuluttua olla samalla tavalla uhattuina virallisina kielinä, ainakin EU:hun liittyvissä asioissa. Sellaiset näkymät edessä voisi pohtia kannattaako tätä suomi-ruotsi-nokkapokkaa viedä kovin pitkälle"
Juuri niin, mutta huomaa, Jan-Erik, että Ruotsin valtio voi täysillä keskittyä oman kielensä lobbaamiseen eurooppalaisissa yhteyksissä, heillä on siihen monin verroin enemmän resursseja kuin meillä, eivätkä he kanna minkäänlaista vastuuta suomen kielen suojelusta!
On erittäin loukkaavaa, että Suomessa meitä, pienemmän kielen puhujia, pakotetaan uhraamaan niukkoja resurssejamme ruotsin kielen suojeluun, vaikka Suomen pitäisi käyttää jokainen liikenevä euro suomenkielisyyden vahvistamiseen ja Suomen talouden kääntämiseen nousu-uralle.
RKP, Folktinget, Magma, ja ruotsinkieliset säätiöt toimivat erittäin epäisänmaallisesti, ja vahingoittavat suomenkielisyyttä ja vaatimuksillaan köyhdyttävät Suomen taloutta. Pahimmassa tapauksessa seuraukset voivat olla hyvin kohtalokkaat. Se on todella pelottava skenaario.
Tänään muuten Mauri Pekkarinen totesi tv-uutisissa, että Suomea uhkaa ajautuminen Ruotsin alusmaaksi. Toivottavasti moni suomenkielisen kuuli sen ja havahtui.
"Miksi meidän hallintomallia ja nykystatusta muutetaan, esim kun kaksikielinen kunta liitetään yksikieliseen? Siinä loukataan suomenkielisten eli pienemmän kieliryhmän asemaa!"
Jan-Erik:
Missä on mielestäsi käymässä näin?
Etkö sinä Jan-Erik näe, että suomenkielisten seutujen hallintomallia ja statusta muutetaan - kaksikielisiksi - mikä merkitsee että umpisuomenkielisillä seuduiilla julkisen hallinnon piirissä aletaan vaatia ruotsintaitoa, jotta pystyttäisiini palvelemaan uusia ruotsin kieltä puhuvia kuntalaisia.
Itä-Suomen hallinto-oikeus muutettiin kaksikieliseksi, pyhtääläisten takia, vaikka sieltä hyvin hyvin hyvin harvoin tulee mitään aidosti ruotsinkielistä juttua selvitettäväksi.
Kaksikielisyyden ylläpitäminen vaatii suomenkielisiltä paljon enemmän kuin ruotsinkielisiltä, jotka ovat koko elämänsä ajan luonnollisistä syistä kielikylvyssä, toisin kuin umpisuomenkielisten seutujen asukkaat.
Kaksikielisyysstatus merkitsee suomenkielisille isoa taakkaa ja velvollisuutta, omaksua täysin vieras kieli, jota omassa ympäristössä ei koskaan kuule eikä tarvitse., Ruotsinkielisille kaksikielisyys on olosuhteiden pakosta luontaista, niinkuin kaikille pienille kielivähemmistöille kaikissa maissa.
Ihmettelen, eikö suomenkielisillä ole suojaa tuollaista identiteetin muutospakkoa vastaan? Miksi ruotsinkielisyyden edistäminen menee yli suomenkielisen identiteetin suojelun ja suomenkielisten omien tarpeiden?
Jan-Erik:
Suomi ja ruotsi "voivat yhden sukupolven kuluttua olla samalla tavalla uhattuina virallisina kielinä, ainakin EU:hun liittyvissä asioissa. Sellaiset näkymät edessä voisi pohtia kannattaako tätä suomi-ruotsi-nokkapokkaa viedä kovin pitkälle"
Juuri niin, mutta huomaa, Jan-Erik, että Ruotsin valtio voi täysillä keskittyä oman kielensä lobbaamiseen eurooppalaisissa yhteyksissä, heillä on siihen monin verroin enemmän resursseja kuin meillä, eivätkä he kanna minkäänlaista vastuuta suomen kielen suojelusta!
On erittäin loukkaavaa, että Suomessa meitä, pienemmän kielen puhujia, pakotetaan uhraamaan niukkoja resurssejamme ruotsin kielen suojeluun, vaikka Suomen pitäisi käyttää jokainen liikenevä euro suomenkielisyyden vahvistamiseen ja Suomen talouden kääntämiseen nousu-uralle.
RKP, Folktinget, Magma, ja ruotsinkieliset säätiöt toimivat erittäin epäisänmaallisesti, ja vahingoittavat suomenkielisyyttä ja vaatimuksillaan köyhdyttävät Suomen taloutta. Pahimmassa tapauksessa seuraukset voivat olla hyvin kohtalokkaat. Se on todella pelottava skenaario.
Tänään muuten Mauri Pekkarinen totesi tv-uutisissa, että Suomea uhkaa ajautuminen Ruotsin alusmaaksi. Toivottavasti moni suomenkielisen kuuli sen ja havahtui.
-
Jan-Erik Andelin
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet
Millä tavalla nimenomaan "suomenkielisyyden vahvistaminen" kääntää Suomen talouden nousuun?
Re: Ketjun nimi muutettu: alkuperäiset ruotsalaisalueet
Mielenkiintoista, missä yhteydessä hän puhui tästä?Hansa kirjoitti:Tänään muuten Mauri Pekkarinen totesi tv-uutisissa, että Suomea uhkaa ajautuminen Ruotsin alusmaaksi. Toivottavasti moni suomenkielisen kuuli sen ja havahtui.