Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Ns. virkamiesruotsi on mielestäni käytäntö, joka on liian laaja nykymuodossaan ollaakseen tarpeellinen Suomelle. Tästä olen todennäköisesti tässä foorumissa monen kanssa samaa mieltä.
Samalla sana virkamiesruotsi on mielestäni samanlainen propagandistinen sanatuote kuin pakkoruotsi. Korkeamman koulutuksen läpikäyneistä vain neljännes päätyy julkiseen sektoriin töihin, joissa virkaruotsia vaaditaan. Näistä ylivoimaisesti suurin osa lähtevät sote- ja opetusaloille. Muut päätyvät lähes aina yksityiselle sektorille, jolla yritykset voivat vapaasti harkita haluavatko he palkata kielireserviinsa ruotsinkielen taitoisia työntekijöitä vai eivät. Kyse on siis enemmän ammattiruotsista kuin virkamiesruotsista.
Samalla sana virkamiesruotsi on mielestäni samanlainen propagandistinen sanatuote kuin pakkoruotsi. Korkeamman koulutuksen läpikäyneistä vain neljännes päätyy julkiseen sektoriin töihin, joissa virkaruotsia vaaditaan. Näistä ylivoimaisesti suurin osa lähtevät sote- ja opetusaloille. Muut päätyvät lähes aina yksityiselle sektorille, jolla yritykset voivat vapaasti harkita haluavatko he palkata kielireserviinsa ruotsinkielen taitoisia työntekijöitä vai eivät. Kyse on siis enemmän ammattiruotsista kuin virkamiesruotsista.
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Mitään oleellista muutosta ruotsinkielisiin palveluihin virkamiesruotsin poistaminen ei aiheuta.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Ns. virkamiesruotsi on mielestäni käytäntö, joka on liian laaja nykymuodossaan ollaakseen tarpeellinen Suomelle. Tästä olen todennäköisesti tässä foorumissa monen kanssa samaa mieltä.
Samalla sana virkamiesruotsi on mielestäni samanlainen propagandistinen sanatuote kuin pakkoruotsi. Korkeamman koulutuksen läpikäyneistä vain neljännes päätyy julkiseen sektoriin töihin, joissa virkaruotsia vaaditaan. Näistä ylivoimaisesti suurin osa lähtevät sote- ja opetusaloille. Muut päätyvät lähes aina yksityiselle sektorille, jolla yritykset voivat vapaasti harkita haluavatko he palkata kielireserviinsa ruotsinkielen taitoisia työntekijöitä vai eivät. Kyse on siis enemmän ammattiruotsista kuin virkamiesruotsista.
Eli perustuslain 17 § kannalta sen poistaminen on täysin ongelmaton.
Samalla poistuu virkamiessuomi, joten ei synny myöskään ruotsinkielisten virkamiesten eliittiä,
jota uhkaa usein on yritetty käyttää pakkoruotsin perusteluna.
"Suomenruotsalaiset loukkaantuvat, kun saavat kaikki parhaat julkiset virat"
Yksi pakkoruotsiväittelyn paradokseista
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Minun pointtini oli siis, että lähemmäs 80 % kaikista, jotka opiskelevat "virkamiesruotsia" opiskelevat ammattia, jossa päädytään yksityiselle sektorille, eikä julkisen alan virkaan tai työsuhteeseen.
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Virkamieruotsi on kyllä ihan aito nimitys.
Kuka teki siitä kaikille pakolisen. Nimiä en yrityksistäni huolimatta ole pystynyt löytämään, vaikka olen yrittänyt.
Ajoittuu pakkoruotsin ensi vuosiin ja vahvaan virkamiesjohtoisuuteen tutkinnonuudistuksessa.
Kuka teki siitä kaikille pakolisen. Nimiä en yrityksistäni huolimatta ole pystynyt löytämään, vaikka olen yrittänyt.
Ajoittuu pakkoruotsin ensi vuosiin ja vahvaan virkamiesjohtoisuuteen tutkinnonuudistuksessa.
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Tärkein pointi on kuitenkin siinä, että virkamiehistä vain hyvin pieni osa oikeasti tarvitsee ruotsia. Virkamiespakkoruotsia vaaditaan rutiininomaisesti, vaikka sitä ei todellisuudessa tarvittaisi.
Virkamiespakkoruotsi ei sairas systeemi. Virkamiespakkoruotsi ei ole mitään ammattiruotsia, vaan liturgiaruotsia, pakkoruotsia puhtaimmillaan.
Virkamiespakkoruotsi ei sairas systeemi. Virkamiespakkoruotsi ei ole mitään ammattiruotsia, vaan liturgiaruotsia, pakkoruotsia puhtaimmillaan.
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Niin se pitäisi yksiselitteisesti poistaa - heti - eikä sen tilalle tule työntää mitään muitakaan pakollisia kieliopintoja.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Ns. virkamiesruotsi on mielestäni käytäntö, joka on liian laaja nykymuodossaan ollaakseen tarpeellinen Suomelle. Tästä olen todennäköisesti tässä foorumissa monen kanssa samaa mieltä.
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Stubbin-Haglundin "Suomi uuteen nousuun" -hallitus olisi voinut tehdä tämän asetuksenmuutoksen,NRR kirjoitti:Niin se pitäisi yksiselitteisesti poistaa - heti - eikä sen tilalle tule työntää mitään muitakaan pakollisia kieliopintoja.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Ns. virkamiesruotsi on mielestäni käytäntö, joka on liian laaja nykymuodossaan ollaakseen tarpeellinen Suomelle. Tästä olen todennäköisesti tässä foorumissa monen kanssa samaa mieltä.
kun kerran ruotsin kielen asemaa jo parannettiin kielikylpyihin panostamalla.
Poistamalla pakkoruotsi erityisesti miesvaltaisilta opiskelualoilta (teknilliset yliopistot) Suomi voitaisiin aidosti saada nousuun.
Mutta ei herroilla riittänyt ymmärrystä, vaan simputus jatkuu juuri niillä aloilla,
jotka ovat avainasemassa Suomen vientiteollisuuden kannalta!
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Niin, mitkä ovat virkapakkoruotsin perusteet?JV Lehtonen kirjoitti:Stubbin-Haglundin "Suomi uuteen nousuun" -hallitus olisi voinut tehdä tämän asetuksenmuutoksen,NRR kirjoitti:Niin se pitäisi yksiselitteisesti poistaa - heti - eikä sen tilalle tule työntää mitään muitakaan pakollisia kieliopintoja.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Ns. virkamiesruotsi on mielestäni käytäntö, joka on liian laaja nykymuodossaan ollaakseen tarpeellinen Suomelle. Tästä olen todennäköisesti tässä foorumissa monen kanssa samaa mieltä.
kun kerran ruotsin kielen asemaa jo parannettiin kielikylpyihin panostamalla.
Poistamalla pakkoruotsi erityisesti miesvaltaisilta opiskelualoilta (teknilliset yliopistot) Suomi voitaisiin aidosti saada nousuun.
Mutta ei herroilla riittänyt ymmärrystä, vaan simputus jatkuu juuri niillä aloilla,
jotka ovat avainasemassa Suomen vientiteollisuuden kannalta!
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Ymmärrän, että totuus ruotsin pakollisuudesta on ikävä - siksi tätä ikävyyttä halutaan häivyttää vaatimalla käyttämään asiasta häveliäitä ilmaisuja: "kouluruotsi", "ammattiruotsi".
Jaska on blogissaan kuvannut hyvin sitä, miten pakkoruotsi on perusteltu ilmaisu:
Pakkovirkaruotsin kutsuminen "ammattiruotsiksi" on yhtä valheellista kuin pakkoruotsista vaikeneminen, sillä koko korkeakouluja ja yliopistoja piinaavan pakkoruotsin taustalla on vain virkamiesruotsin hyväksytty suorittaminen. Tätä on perusteltu sillä, että kaikilla tulee olla "oikeus" virkauralle pääsemiseen ja Suomessa taas virkoihin on liitetty kohtuuttomia ja toimimattomia kielitaitovaatimuksia. Yksityiselle puolelle ovat tervetulleita myös ulkomailla ilman pakkoruotsia tutkintonsa lukeneet.
Tähän asti ruotsinkielinen media on toistellut, että yritämme "hävittää kouluruotsin", mutta kouluruotsihan nimenomaan jatkaa, vaikka pakkoruotsi loppuukin. Nyt ilmeisesti aletaan toistella, että yritämme "raunioittaa ammattiruotsin", jolle ei useimpien kohdalla ole minkäänlaista tarvetta.
Kun maassa on ongelma, se ei poistu yrittämällä uudelleensanoittaa tilannetta.
Jaska on blogissaan kuvannut hyvin sitä, miten pakkoruotsi on perusteltu ilmaisu:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... perusteltuSe, että lähtökohtaisesti tasa-arvoisista vieraista kielistä (edelleen suomenkielisen näkökulmasta) yksi on mielivaltaisesti nostettu valtakunnalliseksi pakkokieleksi, on todellisuudessa aivan yhtä järjetöntä kuin jos mielivaltaisesti päätettäisiin, että historian kursseista tietty osuus opetettaisiin pelkästään Pohjois-Korean historiaa, ja loppujen kurssien sisällön saisi itse valita tarjolla olevista kursseista.
Siksi pakollisesta tai pakkomatematiikasta, -historiasta tai -esikoulusta puhuminen on todellisen tilanteen vääristelemistä. Oppivelvollisuuden vallitessa kaikki aineet ovat "pakollisia", mutta vain ruotsin kieli on pakotettu jokaikisen (vastustan kielenhuollon epäsuomalaisia sisäheittomuotoja) suomenkielisen opiskeltavaksi kaikilla kouluasteilla peruskoulusta yliopistoon.
Ei voida puhua pakkomatematiikasta tai pakkohistoriasta sen enempää kuin pakkohengittämisestä tai pakkosyömisestäkään – koulunkäynti, hengittäminen ja syöminen kuuluvat jokaisen suomalaisen elämään. Pakkoruotsista sen sijaan voidaan puhua, koska kyseessä on täysin mielivaltainen ratkaisu, jolle ei ole esitetty kestäviä perusteluja.
Pakkovirkaruotsin kutsuminen "ammattiruotsiksi" on yhtä valheellista kuin pakkoruotsista vaikeneminen, sillä koko korkeakouluja ja yliopistoja piinaavan pakkoruotsin taustalla on vain virkamiesruotsin hyväksytty suorittaminen. Tätä on perusteltu sillä, että kaikilla tulee olla "oikeus" virkauralle pääsemiseen ja Suomessa taas virkoihin on liitetty kohtuuttomia ja toimimattomia kielitaitovaatimuksia. Yksityiselle puolelle ovat tervetulleita myös ulkomailla ilman pakkoruotsia tutkintonsa lukeneet.
Tähän asti ruotsinkielinen media on toistellut, että yritämme "hävittää kouluruotsin", mutta kouluruotsihan nimenomaan jatkaa, vaikka pakkoruotsi loppuukin. Nyt ilmeisesti aletaan toistella, että yritämme "raunioittaa ammattiruotsin", jolle ei useimpien kohdalla ole minkäänlaista tarvetta.
Kun maassa on ongelma, se ei poistu yrittämällä uudelleensanoittaa tilannetta.
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Toki voit myös puhua myös "pakkoammattiruotsista" jos haluat. Tätä opiskelevista kuitenkin vain noin 20 % päätyvät julkisiin virkoihin eli "virkamiehiksi". Tähän joukkoon kuuluvat esim. sairaanhoitajat, opettajat tai hallintotieteiden maisterit. Ruotsin taitojen tarpeesta heidän aloillaan säädetään lailla. Muun 80 %:in osalta kysynnän ja tarpeen määrää markkinat, koska he sijoittuvat yksityiselle sektorille.
Joskus väitetään, että maan kaksikielisyysjärjestelmä luo "pakkovirka/ammattiruotsin" kysynnän keinotekoisesti. Näin yksinkertaista se ei siis mielestäni ole.
Joskus väitetään, että maan kaksikielisyysjärjestelmä luo "pakkovirka/ammattiruotsin" kysynnän keinotekoisesti. Näin yksinkertaista se ei siis mielestäni ole.
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
95 %:sti tarve on keinotekoinen.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Toki voit myös puhua myös "pakkoammattiruotsista" jos haluat. Tätä opiskelevista kuitenkin vain noin 20 % päätyvät julkisiin virkoihin eli "virkamiehiksi". Tähän joukkoon kuuluvat esim. sairaanhoitajat, opettajat tai hallintotieteiden maisterit. Ruotsin taitojen tarpeesta heidän aloillaan säädetään lailla. Muun 80 %:in osalta kysynnän ja tarpeen määrää markkinat, koska he sijoittuvat yksityiselle sektorille.
Joskus väitetään, että maan kaksikielisyysjärjestelmä luo "pakkovirka/ammattiruotsin" kysynnän keinotekoisesti. Näin yksinkertaista se ei siis mielestäni ole.
Siitä todistuksena on se, että ulkomaalaisen ei tarvitse suorittaa virkamiesruotsia lainkaan eikä ulkomaalaiselta
vaadita kuin yhden kansalliskielen osaaminen- edes sairaanhoitajana!
Mutta palataan tähän myöhemmin: Itse asennettu "Nettipoliisi" ilmoitti,
että tämänpäiväinen nettiaikamme on käytetty!
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Tuttavapiirissä on pilvin pimein eri alojen akateemisia: koulutuksen, tekniikan, terveydenhuollon, tutkimuksen ammattilaisia, lisäksi löytyy lentäjää, juristia, vientimyyjää ...JV Lehtonen kirjoitti:95 %:sti tarve on keinotekoinen.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Toki voit myös puhua myös "pakkoammattiruotsista" jos haluat. Tätä opiskelevista kuitenkin vain noin 20 % päätyvät julkisiin virkoihin eli "virkamiehiksi". Tähän joukkoon kuuluvat esim. sairaanhoitajat, opettajat tai hallintotieteiden maisterit. Ruotsin taitojen tarpeesta heidän aloillaan säädetään lailla. Muun 80 %:in osalta kysynnän ja tarpeen määrää markkinat, koska he sijoittuvat yksityiselle sektorille.
Joskus väitetään, että maan kaksikielisyysjärjestelmä luo "pakkovirka/ammattiruotsin" kysynnän keinotekoisesti. Näin yksinkertaista se ei siis mielestäni ole.
Mikäli ruotsin kieli olisi "laajasti hyödyllinen", miten todennäköisenä voi pitää sitä, että juuri minun tuttavapiiriini ei ole päätynyt yhtään ruotsia oikeasti tarvitsevia ihmisiä ruotsinopettajakollegoja ja pojan ex-tyttöystävän kaksikielisessä kirjastossa toimivaa äitiä lukuunottamatta?
Tämä ero kokemuksessa ruotsin kielen tarpeellisuudesta ruotsinkielisten ja kaksikielistenkin alueiden suomenkielisten ihmisten välillä on mystinen! Ilmeisesti ruotsinkieliselle puolelle on rakennettu niin eheitä ruotsinkielisiä saarekkeita, ettei sieltä lainkaan näy, miten harvinaista ruotsin tarve on saarekkeiden ulkopuolella.
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Ehkä muut ovat lukeneet sinun 2 900+ postauksiasi täällä.NRR kirjoitti:Mikäli ruotsin kieli olisi "laajasti hyödyllinen", miten todennäköisenä voi pitää sitä, että juuri minun tuttavapiiriini ei ole päätynyt yhtään ruotsia oikeasti tarvitsevia ihmisiä ruotsinopettajakollegoja ja pojan ex-tyttöystävän kaksikielisessä kirjastossa toimivaa äitiä lukuunottamatta?
Näinhän se on. Kyllä tuo raja on paljon selkeämpi kuin mitä kenties julkisessa proosassa myönnetään. Suomenruotsalaiset eivät liiku paljon Sisä-Suomessa, eivätkä sisäsuomalaiset tunne ruotsin- ja kaksikielisten kielioloja heidän omilla alueillaan järin hyvin. Tämäkin ehkä puoltaa ruotsinkielisten vähemmistöasemaa kaksikielisyysprojektien sijasta.NRR kirjoitti:Tämä ero kokemuksessa ruotsin kielen tarpeellisuudesta ruotsinkielisten ja kaksikielistenkin alueiden suomenkielisten ihmisten välillä on mystinen! Ilmeisesti ruotsinkieliselle puolelle on rakennettu niin eheitä ruotsinkielisiä saarekkeita, ettei sieltä lainkaan näy, miten harvinaista ruotsin tarve on saarekkeiden ulkopuolella.
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Liian laaja on turhan väljä ilmaus, koska kaikille korkeakouluopiskelijoille pakollinen pieni vähemmistökieli on maailmassa uniikki järjestely, joka haittaa meillä aivan kaikkia opiskelijoita. Erilaisia kielitaitoja voidaan tarvittaessa osoittaa kielikokeilla. Mikäli virassa on ruotsin kielen taidon vaatimus, siitä voi hankkia erillisen todistuksen tarvittaessa - tai virkoihin voidaan liittää vaatimus ruotsin kielen taidon hankkimisesta osana virkaa. Esimerkiksi ammattialoilla opetusalan virkoihin valitaan usein henkilö ilman opettajanopintoja ja näiden suorittaminen edellytetään ensimmäisten työvuosien aikana työpaikan tuella.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Ns. virkamiesruotsi on mielestäni käytäntö, joka on liian laaja nykymuodossaan ollaakseen tarpeellinen Suomelle. Tästä olen todennäköisesti tässä foorumissa monen kanssa samaa mieltä.
Kysehän on nimenomaan virkaruotsista ja se näkyi heti alussa ja näkyy edelleenkin virkaruotsin asetuksessa:Jan-Erik Andelin kirjoitti:Samalla sana virkamiesruotsi on mielestäni samanlainen propagandistinen sanatuote kuin pakkoruotsi. Korkeamman koulutuksen läpikäyneistä vain neljännes päätyy julkiseen sektoriin töihin, joissa virkaruotsia vaaditaan. Näistä ylivoimaisesti suurin osa lähtevät sote- ja opetusaloille. Muut päätyvät lähes aina yksityiselle sektorille, jolla yritykset voivat vapaasti harkita haluavatko he palkata kielireserviinsa ruotsinkielen taitoisia työntekijöitä vai eivät. Kyse on siis enemmän ammattiruotsista kuin virkamiesruotsista.
Tässä näkyy, että virkaruotsi tuli ensin aloille, joilla oli yleistä hakeutua valtion/kunnan virkoihin pakkoruotsipalveluvaatimuskella: oikeustiede, lääketiede, hammaslääketiede.NRR kirjoitti:Kieliopinnot näyttävät vain ilmestyneen osaksi tutkinnonuudistuksen mukanaan tuomia yleisopintoja:
"Valtioneuvosto teki peräätepäätöksen korkeakoulujen perustutkintojen kehittämisessä sovellettavista periaatteista jouluksi 1974 --- Päätös valmisteltiin ministerivaliokunnassa asiantuntijoita kuullen. Kansliapäällikkö Jaakko Nummisen esittelemässä periaatepäätöksessä lähdettiin eri alojen perustutkintojen samantasoisuudesta --- Periaatepäätös merkitsi melkoista muutosta aikaisempaan akateemis-traditionaaliseen ajatteluun. Tutkintojen kehittely ei enää tapahtunut akateemisen itsesäätelyn piirissä, vaan tutkintojen tavoitteet johdettiin yhteiskuntapoliittisin perustein. --- Opetusministeriö antoi helmikuussa 1975 periaatepäätöksen soveltamisohjeet perustutkinotjen kehittämiseksi (KTO 3/1975, 3-12). Ohjeissa käsiteltiin --- yleisopintojen sisältöä --- uudistuksen yhteyttä keskiasteen koulutukseen ja jatkokoulutuksen kehittämiseen. --- Oikeustieteellisestä tutkinnosta annettiin asetus ennen periaatepäätöstä. Melko vaivatonta asetuksen valmistelu oli oikeustieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen, farmasian ja eläinlääketieteen aloilla. Vaikeampaa uusien asetusten valmistelu oli --- "
http://www.minedu.fi/export/sites/defau ... df?lang=fi
Asetukset oikeustieteellisistä, lääketieteellisistä ja hammaslääketieteellisistä tutkinnoista saatiin siis jo 1975,
esimerkiksi oikeustieteellinen tässä http://www.edilex.fi/lainsaadanto/aiemp ... 9900204#P9
Tutkintosäännön mukaan kieliopinnoissa opiskelijalle annetaan:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa; sekä
2) sellainen englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kielen luetun tekstin ymmärtämistaito ja saman kielen suullinen taito kuin koulutusyksikkö määrää.
Tämä lienee ollut oikeustieteellisessä tapana jo ennen uudistusta.
Ilmeisesti opetusministeriössä kieliopintojen sisällöstä kaikilla aloilla oli sovittu jo ennen periaatepäätöstä 1974. Tutkinnonuudistus vei niin paljon muutenkin yliopistolla työskentelevien ja opiskelijoiden huomiota ja aiheutti huolta, ettei tätä kieliopintojen osuutta edes kyseenalaistettu.
Edelleenkin ihmettelen, ettei kukaan ole ilmoittautunut pakkovirkaruotsin kätilöksi - kaikki näyttää tapahtuneen virkamiesten kasvottomassa ja nimettömässä joukossa.
Miten pakkovirkaruotsista päästään nopeimmin eroon? Ei ainakaan kutsumalla sitä häveliäästi "ammattiruotsiksi"...
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Virkamiesruotsi on ammattiruotsi
Poistattakaa toki ns. pakkovirkaruotsi virkavaatimuksineen, mutta silloinhan 80 % toisen, kolmannen asteen ja yliopiston opiskelijathan edelleen opiskelevat pakollisia ruotsin kursseja - joista osan kuuluukin olla pakollisia, jos tilanne työelämässä niin vaatii.