Mitä Pär Stenbäck ehdottaa hbl:ssa?

[Jan-Erik Andelin]

Jos jotain positiivista yrittää nähdä Stenbäckin ulostulossa

Minusta sietääkin yrittää nähdä näitä ulostuloja positiivisessa mielessä (varsinkin kun Pär Stenbäck ei tuossa tekstissä kirjoittanut yhtään mitään pakollisesta ruotsista, tai edes suomenkielisten koulujen kieltenopetuksesta).

Minähän en niissä pöydissä istu, mutta minulle alkaa hahmottua se ruotsin kieltä ja kulttuuria puolustava B-suunnitelma sen tapauksen varalta, että pakollinen ruotsi poistuu seuraavien vaalien jälkeen. En tiedä onko sellaista suunnitelmaa olemassa, vai onko se vain eri tahojen ajopuuna olemista. Se näyttää kuitenkin perustuvan kauttaaltaan panostamalla vapaaehtoisiin ratkaisuihin - kielikylvyt, kaksikieliset koulut, varhaistus (edellyttäen tietysti valinnaisuutta). Syy siihen, ettei samalla puhuta pakollisen ruotsin vaatimuksesta luopumisesta on varmaan, että ensin on uusien tellinkien oltava paikallaan, ennen kuin vanhat puretaan.

Tämä olikin varhaisen vkv-läisyyden tavoite: mikä tahansa kunhan se on vapaaehtoista. Nyt tämä ei tunnukaan yhtä selvältä, vaan vapaaehtoisuuskin on nyt joidenkin mielestä taas maalattava eliittipröystäilyksi ja suhteettomien etujen hankkimiseksi.

Varsinkin jos pakollinen ruotsi seuraavan hallituksen toimesta poistetaan, en ymmärrä miksi ruotsinkieliset spesiaaliratkaisut olisivat "kiilauskaistoja". Pikemminkin suomenkielinen Suomi siirtyy silloin uudelle moottoritielle kun kieliä saa valita vapaasti. Ruotsinkieliset ja muut vähemmistökieliset jäävät pikemminkin edelleen ajamaan vanhaa maantietä, joskin sekin kuvainnollisesti saa uuden päällysteen setä Stubbin eri keksintöjen mukaan.

Suomen kielen haltuunotto on ruotsinkieliselle oppilaalle 2,5-kertaisesti suurempi paketti kuin vastaava pakollinen ruotsi suomenkielisissä kouluissa. Jos tämän lisäksi toteutetaan "Ruotsin malli", johon kuuluu pakollinen englanti, keskiverto-oppilas pääsee oikeasti vapaan kielivalinnan piiriin vasta 6. tai 7. luokalla. Jos ruotsinkielisten koulut vielä, niin kuin on todettu laahaavat 1-1,5 vuotta suomenkielisten perässä Pisapisteissä, ja opettajakoulutus on akateemisesti heikompaa, niin enpä ainakaan kiilauskaistasta puhuisi.

[Hansa]

"Syy siihen, ettei samalla puhuta pakollisen ruotsin vaatimuksesta luopumisesta on varmaan, että ensin on uusien tellinkien oltava paikallaan, ennen kuin vanhat puretaan."

Tuota en usko, koska hallitus noudattaa kansalliskielistrategiaa ja Stubb noudattaa sitä myös. Siihen sisältyvät myös ne kiilauskaistat, joita taatusti lisätään kaksikielisen koulun käyneille.


"suomenkielinen Suomi siirtyy silloin uudelle moottoritielle kun kieliä saa valita vapaasti. Ruotsinkieliset ja muut vähemmistökieliset jäävät pikemminkin edelleen ajamaan vanhaa maantietä, joskin sekin kuvainnollisesti saa uuden päällysteen setä Stubbin eri keksintöjen mukaan."

Näkisipä vain tuon uuden moottoritien suomenkielisille!
Varakkaiden säätiöiden ja Kieliasiain neuvottelukunnan valta on pelottavan suuri ja ne tahot käyttävät taatusti Stubbia työrukkasenaan, ruotsinkielisyyden lisäämiseksi ja RKPn vallan kasvattamiseksi.

Mutta me VKVn porukat ja Suomalaisuuden Liiton aktiivit jatkamme sisukkaasti sissitaistelua, se on varmaa.

[Jan-Erik Andelin]

sissitaistelua

Joskus minusta tuntuu, että eräelämä viehättää teitä enemmän kuin maantiellä ajaminen.

Uskon, että suomenruotsalaistenkin piirissä toppuutellaan kovin keinotekoisia ratkaisuja Suomen "ruotsittamiseksi". Niinhän jo nyt todetaan, etteivät kielikylvyt tai kaksikieliset koulut toimi "koko Suomessa".

[Hansa]

Luulisin, että kieltenopetuksen järjestäminen helpottuisi valtavasti, jos ruotsin kielen asemaa ei olisi sementoitu niinkuin se nyt Suomessa on.
Se jäykistää ja vääristää kieltenopetusta ja se on kantona kaskessa muissakin yhteiskunnallisissa uudistuksissa.

Vai onko Ruotsissa suuria ongelmia kieltenopetuksessa? Onko siellä ongelmia sen takia, että kansalaisten äidinkieltä ei rekisteröidä?
Ruotsin tilannetta helpottaa valtavasti se, että kaikkien edellytetään opiskelevan ruotsiksi. Tosin osittain voi myös opiskella tiettyillä vähemmistökielillä.

Kun kaikki opiskelevat Ruotsissa ruotsia, ihmiset ymmärtävät toisiaan, pystyvät tukemaan toinen toistaan, kukaan ei syrjäydy, kaikki pääseevät mukaan yhteiskunnan toimintaan.

Suomen kaksikielisyys tuo meille valtavasti ongelmia monella sektorilla yhteiskunnassa, se on pakko myöntää, vaikka sitä ei haluaisi sanoa ääneen. Suomen kielipolitiikka on vääristynyttä ja epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, ennenkaikkea suomenkielisen enemmistön kannalta, mutta myös kielivähemmistöjen kannalta.

Kun sanon noin, en tarkoita, ettei meillä saisi olla ruotsinkielisiä. Tietenkin saa. He tuovat osaltaan moninaisuutta ja rikkautta tähän maahan, kuten muutkin vieraskieliset kansanosat.
Suomen kielipolitiikka pitäisi kuitenkin saada ajantasalle, vastaamaan suomalaisten tarpeisiin tänä päivänä. Mutta valitettavasti järkevien uudistusten tiielle nousee aina ruotsinkielisten vastustus, ja vetoamiset kielilakiin ja perustuslakiin. Se suututtaa.

[NRR]

Jos jotain positiivista yrittää nähdä Stenbäckin ulostulossa

Minusta sietääkin yrittää nähdä näitä ulostuloja positiivisessa mielessä (varsinkin kun Pär Stenbäck ei tuossa tekstissä kirjoittanut yhtään mitään pakollisesta ruotsista, tai edes suomenkielisten koulujen kieltenopetuksesta).

Hän kirjoitti "Nästa steg kunde vara att öppna för tidigare svenska i den finska skolan."

Tarkoittiko hän siis vain ruotsin varhaistamista suomenkielistä koulua käyvien suomenruotsalaisten kohdalla eli modersmålsinriktad svenskaa?

[Jan-Erik Andelin]

Det måste du fråga Pär Stenbäck med att skriva en insändare till HBL.

"Öppna för" on nyt sellainen salliva ilmaisu, "avata mahdollisuus". En nyt tiedä miksi hän kirjoittaa noin, eikähän se nyt ole Pär Stenbäckin asia sulkea tai avata asioita suomenkielisessä koulussa, vaan mielestäni suomenkielisten oma asia.

[NRR]

Det måste du fråga Pär Stenbäck med att skriva en insändare till HBL.

"Öppna för" on nyt sellainen salliva ilmaisu, "avata mahdollisuus". En nyt tiedä miksi hän kirjoittaa noin, eikähän se nyt ole Pär Stenbäckin asia sulkea tai avata asioita suomenkielisessä koulussa, vaan mielestäni suomenkielisten oma asia.

Kyllä homma nyt on niin, että PS nimenomaan kirjoitti suomenkielisten edelleenkin varhaistetun ruotsin puolesta - RKP:n riveissä on elänyt toivo siitä, että "tasa-arvon" vuoksi ns. "toinen kotimainen" alkaisi kaikissa kouluissa yhtä varhain, vaikka ruotsinkielisessä koulussa se tarkoittaa maan pääkieltä (ja vielä suuren oppilasjoukon toista äidinkieltä) ja suomenkielisissä kouluissa se on pelkkä vieras kieli, vähemmistön kieli, jolle aniharvalla on todellista käyttöä.

Joku tolkku tässä tulkinnassa on oltava. Minulla oli kerran luokallinen näsäviisaita kolmetoistavuotiaita poikia, jotka aina kiinni jäädessään alkoivat hokea "et voi tietää, et voi tietää" ikään kuin muut olisivat vain keksineet heidän hommansa. Näissä tilanteissa voidaan käydä kasvatuskeskustelua aikansa, mutta lopulta on vain pistettävä teettelylle rajat - tässä menee raja.

[Noustenmaa]

Suomen kielen haltuunotto on ruotsinkieliselle oppilaalle 2,5-kertaisesti suurempi paketti kuin vastaava pakollinen ruotsi suomenkielisissä kouluissa. Jos tämän lisäksi toteutetaan "Ruotsin malli", johon kuuluu pakollinen englanti, keskiverto-oppilas pääsee oikeasti vapaan kielivalinnan piiriin vasta 6. tai 7. luokalla. Jos ruotsinkielisten koulut vielä, niin kuin on todettu laahaavat 1-1,5 vuotta suomenkielisten perässä Pisapisteissä, ja opettajakoulutus on akateemisesti heikompaa, niin enpä ainakaan kiilauskaistasta puhuisi.

Tästä pari huomiota:

Muutamia kymmeniä suomalaisia vaihto- oppilaita menee joka vuosi vaihtoon Kaliforniaan yhdeksi kouluvuodeksi. Tavoite on saavuttaa hyvä tai erinomainen englannin kielen taito.
Tavoite on tietojeni mukaan hyvinkin saavutettavissa.

Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa on yli kolmannes(38%) väestöstä espanjan kielistä ja Aasiasta tulleitakin on lähes 15%.

Osavaltion väestöstä siis alle puolet käyttää englantia arjessaan. Tästä huolimatta vaihto-oppilaat ovat saavuttaneet hyvät tulokset englannin oppimisessa.

Suomessa suomea käyttää yli 90% väestöstä. Tuossa oppimisympäristössä on helppo saavuttaa erinomainen suomen kielen taito jos vain tahtoa riittää.
Kaikki kotoaan poistuneet ovat tiiviimmässä suomen kielen kielikylvyssä kun vaihto-oppilas Kaliforniassa englannin suhteen koskaan.
Siksi tuota 2.5 kertainen paketti on katseltava hieman kriittisin silmin. Tuntimäärät voivat olla isoja mutta kielen oppimista tukevia elementtejä on kaikki paikat väärällään.

PISA-tutkimuksesta vielä.
Ruotsinkielisten koulujen huonommat pisteet johtuvat niistä suomenkielisistä oppilaista näissä oppilaitoksissa joiden arkeen ei kuulu ruotsin kieltä. Opetus takkuaa jatkuvasti kun osa oppilaista ei ymmärrä opettajan puhetta. Tämän on kerrottu olevan hyvinkin tavallista. Sen lisäksi että ilmiö leimaa kaikki ruotsinkieliset oppilaat hieman suomenkielisiä tyhmemmiksi niin se vaarantaa oikeasti ruotsinkielisten opinnot koska kaikkea opetussuunnitelmaan sisältyvää ei enää ehditä opiskella sille varatussa ajassa.
Opintojen heikkous seuraa oppilas-aineksen mukana toiselle asteelle ja yliopistoon. Tämä vaje kertautuu sitten kun heikommin opintonsa suorittaneet siirtyvät itse opettamaan.
Samalla hallituksen toimet houkuttavat yhä useampia umpisuomenkielisiä laittamaan pienokaisensa ruotsinkieliseen kouluun joka taas heikentää kaikkien samassa koulussa opiskelevien mahdollisuuksia. Kierre on valmis.

[Hannu Jussi]

Olen hiukan sitä mieltä että herra Per Stenbäck ja kaverit voisivat ottaa rennosti ja keskittyä omaan ruotsinkieliseen identiteettiinsä ja jättää suomenkieliset ihan rauhaan.

Ankkalammikko hillitsee nyt hiukan niitä määräämishalujaan, jotka tekee heistä arveluttavia ihmisiä, ihmisiä, jotka ovat unohtaneet toisten ihmisarvon. Kuten sanottua, orjuus lakkautettiin Ruotsissa v. 1847.

Kyllä suomenkieliset keksivät itse asioillensa oivat ratkaisut, kehittyvät ja kehittävät ja ovat mukana maailman menossa. Ja jos joku suomenkielinen tarvitsee johonkin ruotsia, niin hän varmaan opettelee sen. Niin tai näin, se ei kuulu muille.

Helsingin seudulla asuu n. 60´000 ruotsinkielistä, jotka luultavasti puhuvat sitä suomenruotsin kirjakieltä. Muualla puhutaan omaa murrettansa.
Muuten, tulipa mieleeni, että tuo 60´000 on sama määrä, kuin joka vuosi koulunsa aloittavien määrä - 60´000 kirkassilmäistä lapsosta. Lapsiuhrit ruotsalaisten minäkuvan tyydytyksen alttarille.

[Jan-Erik Andelin]

Suomessa suomea käyttää yli 90% väestöstä. Tuossa oppimisympäristössä on helppo saavuttaa erinomainen suomen kielen taito jos vain tahtoa riittää. Kaikki kotoaan poistuneet ovat tiiviimmässä suomen kielen kielikylvyssä kun vaihto-oppilas Kaliforniassa englannin suhteen koskaan. Siksi tuota 2.5 kertainen paketti on katseltava hieman kriittisin silmin. Tuntimäärät voivat olla isoja mutta kielen oppimista tukevia elementtejä on kaikki paikat väärällään.

Toki näin. Vaikean ja erikoisrakenteisen kielen on helpompi oppia, kun sen kuulee kaikkialla. En nyt halua tehdä siitä hirveätä pointtia, koska suomenruotsalaiset eivät yleensä kapinoi tätä maan pääkieltä vastaan, mutta: Jos käytetään argumenttina, että pakollinen ruotsi suomenkielisille on tulppana muiden kielten opiskelulle, niin olisi hyvä muistaa, että tämä tulppa on aikapanokseltaan, lukujärjestyksessä, vain noin 35 % ruotsinkielisten "tulpasta".

Ruotsinkielisten koulujen huonommat pisteet johtuvat niistä suomenkielisistä oppilaista näissä oppilaitoksissa joiden arkeen ei kuulu ruotsin kieltä. Opetus takkuaa jatkuvasti kun osa oppilaista ei ymmärrä opettajan puhetta.

Eiköhän suomenkielisten vastuu maahanmuuttajalapsista ole silloin huomattavasti merkittävämpi. Heitähän ei juuri ole ruotsinkielisissä kouluissa, kun ei pidetä viisaana, että he oppisivat maan vähemmistökielen ensimmäisenä. Tästä huolimatta suomenkielinen koulu repii paremmat Pisapisteet.

Opintojen heikkous seuraa oppilas-aineksen mukana toiselle asteelle ja yliopistoon. Tämä vaje kertautuu sitten kun heikommin opintonsa suorittaneet siirtyvät itse opettamaan. Samalla hallituksen toimet houkuttavat yhä useampia umpisuomenkielisiä laittamaan pienokaisensa ruotsinkieliseen kouluun joka taas heikentää kaikkien samassa koulussa opiskelevien mahdollisuuksia. Kierre on valmis.

Tämä on sinänsä totta, että huonompi koulu kostautuu seuraavassa sukupolvessa. Suomalaisia ja ruotsalaisia kouluja verratessa on monta plussaa ja miinusta, josta en helposti lähtisi vetämään hirveän pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suomenkieliset koulut ovat pedagogisesti parempia, mutta ruotsinkieliset koulut taas usein pienempiä ja opetus läheisempää ja yksilöllisempää jne. jne. En myöskään lähtisi romantisoimaan kaksikielisiä ratkaisuja ja kielikylpyjä. Niistäkin voi ladella plussia ja miinuksia. Ne voivat olla levottomampia opetusympäristöjä, jättää vaikean asiaterminologian vajaaksi jne. Toisaalta kaksikielisen valinnan kautta oppii sen kommunikoinnin silloinkin kun kielitaito ei ole vielä täydellistä - mikä joskus tuntuu olevan monen suomalaisen suurin kynnys käyttää vieraita kieliä.

[Jan-Erik Andelin]

Olen hiukan sitä mieltä että herra Per Stenbäck ja kaverit voisivat ottaa rennosti

Aika moni on nyt sitä mieltä, että Stenbäck on kolumnissaan puuttunut syvästikin suomenkielisen kieliopetuksen asioihin. Siihen ei itse asiassa puututtu juuri ollenkaan, paitsi yhdellä löysällä lauseella. Kuitenkin ollaan täällä jo kohta 30:ssa postauksessa.

Tämä häly johtunee siitä, ettei kukaan keskustelijoista ymmärrä edes noin selkeästi kirjoittettua ruotsinkielistä tekstiä. Kuitenkin ajetaan ruotsin kielen "suhteuttamista" Suomeen, jotta HBL:n tekstejä yleisesti ymmärrettäisiin tulevaisuudessa vielä huonommin.

Sinähän, Hannu Jussi, olet vahvasti ollut sitä mieltä, että tällaiset arkiset mykkätilanteet, jossa kielellinen ymmärrys uupuu, pitäisi hoitaa tulkin avulla. Olisiko sinun korkea aika soittaa sille tulkille? Kellohan on näin lauantai-iltana vasta puoli seitsemän.

[NRR]

Suomessa suomea käyttää yli 90% väestöstä. Tuossa oppimisympäristössä on helppo saavuttaa erinomainen suomen kielen taito jos vain tahtoa riittää. Kaikki kotoaan poistuneet ovat tiiviimmässä suomen kielen kielikylvyssä kun vaihto-oppilas Kaliforniassa englannin suhteen koskaan. Siksi tuota 2.5 kertainen paketti on katseltava hieman kriittisin silmin. Tuntimäärät voivat olla isoja mutta kielen oppimista tukevia elementtejä on kaikki paikat väärällään.

Toki näin. Vaikean ja erikoisrakenteisen kielen on helpompi oppia, kun sen kuulee kaikkialla. En nyt halua tehdä siitä hirveätä pointtia, koska suomenruotsalaiset eivät yleensä kapinoi tätä maan pääkieltä vastaan, mutta: Jos käytetään argumenttina, että pakollinen ruotsi suomenkielisille on tulppana muiden kielten opiskelulle, niin olisi hyvä muistaa, että tämä tulppa on aikapanokseltaan, lukujärjestyksessä, vain noin 35 % ruotsinkielisten "tulpasta".

Mutta juuri tähänhän pakkoruotsin pitkittäjien retoriikka usein perustuu: ovatko suomenkieliset lapset tyhmiä vai laiskoja, kun eivät opi ruotsia, vaikka ruotsinkieliset oppivat suomea.

Voiko näin verrata kaikkien maailman maiden kielienemmistöjä noiden maiden kielivähemmistöihin ja sanoa, että enemmistöillä pitää olla luettavanaan ylimääräisiä kieliä, koska vähemmistö joutuu joka tapauksessa oppimaan maan pääkielen?

Pakollinen pieni vähemmistökieli ON tulppa. Maan pääkielen opiskeleminen taas on toimiva työkalu, vaikkapa korkinavaaja, muihin asioihin.

Miksi suomenkielisen tai uussuomalaisen lapsen pitäisi vertailla itseään suomenruotsalaisiin kieliopinnoissa, kun heidän tulee saada rakentaa elämäänsä ja osaamistaan niistä lähtökohdista, jotka heillä on?

[NRR]

Olen hiukan sitä mieltä että herra Per Stenbäck ja kaverit voisivat ottaa rennosti

Aika moni on nyt sitä mieltä, että Stenbäck on kolumnissaan puuttunut syvästikin suomenkielisen kieliopetuksen asioihin. Siihen ei itse asiassa puututtu juuri ollenkaan, paitsi yhdellä löysällä lauseella.

Tällaiset "löysät lauseet" ovat pahaenteisiä - muista mikä kokemus meillä on siitä, miten lastemme kieliopintoja on rakennettu alkaen vuodesta 1959, jolloin "Opetustoimen ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti ---, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena on ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä."

Tätä samaa liturgiaahan tuo PS:n heitto on.

Jos se Sinusta oli muka epäselvä ja monitulkintainen, niin sovitaan, että Sinä kirjoitat PS:lle ja kysyt, mitä hän tarkoitti. Minä ainakin ymmärsin riittävästi.

[Hannu Jussi]

Andelin,
musta ei muutu valkoiseksi, vaikka kirjoittaisit täällä vielä kymmenen vuotta.
Stenbäck toistaa höblässä tänä keväänä olleita ehdotuksia Espoo/Kauniainen/Helsinki/Vantaa suomenkielisten koulujen kaksikielistämisestä.
Joidenkin mielestä tuo suomenkielisten koulujen ruotsinkielistäminen kuulostaa mukavammalta (vastustetaan vähemmän), jos kutsutaan projektia Pohjoismaiseksi kouluprojektiksi.
Stenbäck rauhoittelee edelleen ruotsinkielisiä, ettei tämä koske heitä. Taxellin paradoksi elää edelleen ja voi hyvin.

Maininta Stubbista - tällä on tarkoitus rauhoittaa suomenkieliset lukijat.

Tänä keväänä höblässä on pohdittu suomenkielisten ruotsittamista n. joka toisessa numerossa. Onko tämä myös lukijoiden manipuloimista?

______

Jatkan tässä vielä. Per Stenbäck kirjoitti HBL:ssä siis toissapäivänä. Tämän päivän annos kielipolitiikkaa tulee Svensk Ungdomilta. Valitan, en jaksa perkaa tekstiä "mustuaisislta". ... tein sen, mutta tulivat uudelleen tekstiin?

Samlingspartiets unga har ihålig språkpolitik ■Juhani■Savonen■kommenterar■på■Samlingspartiets■ungdomsförbunds■(KNL)■ vägnar■språkpolitiken■i■HBL■ (23.6).■Savonen■konstaterar■i■ sin■insändare■att■språkpolitiken■i■Finland■måste■förändras■och■för■fram■en■slopad ■ skolsvenska■ ■samt■ett■större■ utbud■av■språk■som■lösningar■på■Finlands■svaga■konkurrenskraft.■Svensk■Ungdom ■ håller■med■Savonen■om■att ■ språkkunskaper■är■viktiga ■ för■Finland.■Den■språkpolitik■ som■KNL■för■missar■dock■kärnan■i■diskussionen,■det■vill■säga■undervisningen.■


I■dag■läser■samtliga■finsk- ■ och■svenskspråkiga■barn■det■ andra■inhemska■i■skolan,■med■ varierande■resultat.■Om■elever■ hade■dåliga■resultat■i■exempelvis■fysik■tror■jag■knappast■att■ KNL■skulle■tycka■att■den■delen■av■vår■utbildning■kan■göras■frivillig.■Jag■tror■(och■hoppas)■att■man■då■i■stället■skulle■diskutera■undervisningen■ och■hur■den■kunde■göras■mer■ intressant■och■pedagogisk■för■ eleverna.■Att■man■med■den ■ obligatoriska■svenskan■ser ■ tvånget■som■det■enda■hindret■ för■ökade■språkkunskaper■tyder■antingen■på■låga■kunskaper■om■språkinlärning■eller ■ på■ett■mål■att■slopa■svenskan■ –■kosta■vad■det■kosta■vill.■
Svensk■Ungdom■anser■att ■ det■låga■intresset■för■och■svaga■kunskaper■i■det■andra■inhemska■är■högst■oroväckande■ och■tyder■på■brister■i■undervisningen.■Vi■misstänker■även■att■ samma■mönster■finns■i■undervisningen■i■andra■språk■men■ att■de■inte■väcker■lika■mycket■ diskussion■som■svenskan.■Vi■ är■också■mycket■oroade■för■det■ sjunkande■antalet■elever■som■ väljer■att■skriva■språk■i■studenten.■Det■här■ser■vi■som■ett■ mycket■större■hinder■för■vår■ internationella■konkurr enskraft■än■att■unga■undervisas■i■ det■andra■inhemska.■

Därför■arbetar■vi■för■att■man■ omgående■utvärderar■språkundervisningen■för■att■den ■ ska■bli■så■bra■som■möjligt.■Vi■ vill■ha■en■språkundervisning■ som■lär■unga■att■tala■det■språk■ de■lär■sig.■Svensk■Ungdom ■ ser■att■alla■finländska■unga ■ –■också■de■som■har■svårar e■ för■språk■–■har■rätt■till■en■bra■ språkundervisning.■Den■politik■KNL■för■fram■skulle■endast■ hjälpa■dem■som■redan■är■motiverade■och■språkbegåvade.

Ida Schauman

[Hannu Jussi]

Sain siivottua tuon loppuosan.

Ruotsinkieliset nuoret ovat huolissaan suomenkielisten nuorten vähentyneistä ruotsinkielen ylioppilaskirjoituksista.
Ida Schauman kirjoittaa, että he ovat sitä mieltä, että suomenkielisissä kouluissa myös muiden kielten opetus, ei vain ruotsin, on huonoa, mutta että tästä ei puhuta.
He ovat sitä mieltä, että jos opetus saadaan paremmaksi, suomenkieliset mielellään lukevat ruotsia.

Eli nyt on kyseessä siis se, että laitetaan pakettiin parempi pakkaus. turhaa kai kertoa, että SU:n Svensk Ungdom´in puheenjohtajat ovat yleensä joltakin pikkupaikkakunnalta, eivätkä ehkä ole eläessään nähneet yhtään suomenkielistä.... paitsi pari turistia.

"I dag läser samtliga finsk- och svenskspråkiga barn det andra inhemska i skolan, med varierande resultat. Om elever hade dåliga resultat i exempelvis fysik tror jag knappast att KNL skulle tycka att den delen av vår utbildning kan göras frivillig. Jag tror (och hoppas) att man då i stället skulle diskutera undervisningen och hur den kunde göras mer intressant och pedagogisk för eleverna. Att man med den obligatoriska svenskan ser tvånget som det enda hindret för ökade språkkunskaper tyder antingen på låga kunskaper om språkinlärning eller på ett mål att slopa svenskan – kosta vad det kosta vill.
Svensk Ungdom anser att det låga intresset för och svaga kunskaper i det andra inhemska är högst oroväckande och andra språk men att de inte väcker lika mycket diskussion som svenskan. Vi är också mycket oroade för det sjunkande antalet elever som väljer att skriva språk i studenten. Det här ser vi som ett mycket större hinder för vår internationella konkurrenskraft än att unga undervisas i det andra inhemska.

Därför arbetar vi för att man omgående utvärderar språkundervisningen för att den ska bli så bra som möjligt. Vi vill ha en språkundervisning som lär unga att tala det språk de lär sig. Svensk Ungdom ser att alla finländska unga – också de som har svårare för språk – har rätt till en bra språkundervisning. Den politik KNL för fram skulle endast hjälpa dem som redan är motiverade och språkbegåvade.
Ida Schauman