Li Andersson haluaa "lisää kaksikielisiä ratkaisuja"

[NRR]

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/06/1 ... -losningar
jatkona pitkä keskustelu aiheesta

Li Andersson kertoo itse kasvaneensa "ruotsinkielisessä kuplassa" ja taistelleensa itselleen työelämän kannalta välttämättömän suomen vasta lukion jälkeen. Nyt hän liputtaa siis "kaksikielisten ratkaisujen" puolesta. Samaa koulua käynyt Svenska Ungdomin puheenjohtaja Ida Schauman ihmettelee Anderssonin kommentteja ja sanoo, että mikäli Turun ruotsinkielinen koulu olisi ollut kaksikielinen, olisi Turku ollut jo pitkään yksikielisesti suomenkielinen kaupunki. Andersson on myös huolissaan suomenkielisten (yli 95% uussuomalaisineen) ja ruotsinkielisten (alle 5%) eristämisestä toisistaan, hän uskoo vaihto-ohjelmiin suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden kohdalla. Mistään kovin suurisuuntaisesta ei liene kysymys. Jos kaikkien pitäisi päästä vaihtoon, jokaista ruotsinkielistä vaihdokasta kohti, saisi lukio 19 suomenkielisen opiskelijan luokan vastineeksi. Sitä paitsi suurin osa suomenkielisistä lukiolaisista ei osaa kunnolla esitellä itseään ruotsiksi, saati sitten kykenisi opiskelemaan ruotsinkielisessä lukiossa - ja suurin osa vaihdokkaista pitäisi vielä majoittaa jonnekin - mutta ehkä kyse on vain muutamista kylpyoppilaista, joita kutsutaan vierailulle.

[Jan-Erik Andelin]

Lukioiden "vaihto-ohjelmat" ovat yleensä yhteisten kurssien järjestämistä silloin kun oppilaspohja ei muuten riittäisi ryhmän aikaansaamiseksi. Näin tehdään usein ns. "pienten" vieraiden kielten opetuksessa, jossa opetuskieli lukioiässä usein voi olla itse kohdekieli. Sinuna minä kannattaisin tällaisiä hankkeita, jos tarkoituksena on esiintyä laajemman kielipaletin ystävänä, enkä lähtisi hakemalla hakemaan niistä puutteita.

Tuttavien ruotsinkielisessä turkulaisperheessä koettiin juuri tätä kuplaan jäämistä, ja perheen vanhin käy nyt suomenkielistä lukiota Varissuolla. Eikä siis Li Anderssonin ja Ida Schaumanin vanhaa koulua.

Porvoossa suomenkielinen ja ruotsinkielinen lukio hyväksyvät toisensa kurssit, ja oppilaat käyvät jo ristiin molempia lukioita, jos sillä saavat paremmat lukujärjestykset ja opiskelujen rytmitykset. Suomenkielisestä Linnankosken lukiosta käydään vähän tiiviimmin Borgå Gymnasiumissa kuin toiseen suuntaan.

[NRR]

Lukioiden "vaihto-ohjelmat" ovat yleensä yhteisten kurssien järjestämistä silloin kun oppilaspohja ei muuten riittäisi ryhmän aikaansaamiseksi. Näin tehdään usein ns. "pienten" vieraiden kielten opetuksessa, jossa opetuskieli lukioiässä usein voi olla itse kohdekieli. Sinuna minä kannattaisin tällaisiä hankkeita, jos tarkoituksena on esiintyä laajemman kielipaletin ystävänä, enkä lähtisi hakemalla hakemaan niistä puutteita.

Tuossa artikkelissa olisi voinut tarkentaa, millaisesta vaihdosta oli kyse. On tietysti hienoa, jos suomenkielinen ja ruotsinkielinen lukio ovat lähekkäin ja voivat tarjota yhteisiä kursseja, mutta pidetäänkö kieltenkurssit sitten lähinnä opeteltavalla kielellä ja kenties englanniksi vai käytetäänkö sekä suomea että ruotsia?

Oppilaitoksesta toiseen siirtyminen on koettu ongelmalliseksi esimerkiksi Helsingin lukioiden kampusmallissa, jossa eri lukioilla on joitakin yhteisiä kursseja ja opiskellijoilla mahdollisuus siirtyä näillä lukiosta toiseen. Siirtymät vievät aikaa.

Oppilaitosten yhteistyötä voi käyttää myös etäisyyksistä huolimatta, opiskelijoiden ei tarvitse olla läsnä samassa tilassa käydäkseen samoja kursseja.

EK:n asiantuntija Ågren puhui samasta asiasta: "--- tarvitaan oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tieto- ja viestintätekniikka on kehittynyt niin nopeasti, että nyt on mahdollista järjestää (tietoverkon välityksellä) yhteisopetusta saman aikaan useassa koulussa. Näin kieliryhmän vähimmäiskoko saataisiin täyteen." (http://www.iltalehti.fi/perhe/2013102017626949_pr.shtml)

Kieltenopiskelussa tietokoneavusteinen etäopetus ja tietokoneavusteinen itseopiskelu ovat jo nyt merkittäviä vaihtoehtoja. Syrjäseutujen lukioiden harvinaisia kieliä toteutetaan tällaisina etäopetuspaketteina, jossa opettaja ja oppilaat (pieni luokallinen) kokoontuvat yhtä aikaa koneittensa ääreen, näkevät toisensa vaihtelevissa näytöissä (esim. open livekuvaa ja "liitutaulu", opiskelijoiden pienkuvista muodostunut luokka, keskustelutuokiot kahden tai kolmen opiskelijan livekuvin) ja vaihtelevin kuuluvuuksiin (joskus vain open ääni kuuluu, joskus ope antaa opiskeljoiden puhua vuroin tai "viittaamalla", joskus muutama opiskelija kuulee vain toisensa jne. Hyvin "normaalia" opetusta, mutta tietokoneen välityksellä ja tietysti digitaalisten oppimateriaalien äärellä.

Erityisesti kotikielten opetukseen sopisivat tällaiset kurssit, jolloin opiskelijat voivat sijaita kaukana toisistaan. Näin voitaisiin turvata myös subjektiivinen oikeus yläkoulussa ja lukiossa ruotsinopintoihin kaikkialla maassa.

[Hannu Jussi]

Andelin,
Miten sille Porvoon kouluprojektille kävi, jossa ensin sekä suomenkieliset ja ruotsinkieliset koululaiset olisivat olleet samassa uudessa koulurakennuksessa. Sitten pitikin rakentaa kaksi erillistä rakennusta vierekkäin . . . ja sitten vielä ruotsinkielisellä puolella jarruteltiin. He eivät halunneet aloittaa rakentamista.

Ei taida olla aivan sama kuin se erikoistapaus, josta puhut. Taxellin paradoksi elää edelleen.

Ja vielä, mitä väliä sillä on kuinka moni on ilmoittanut olevansa ruotsinkielinen. Tämä maa on Suomi ja kieli on suomen kieli. Ei ketään kiinnosta, mitä kieliä kukin puhuu kotonaan.

Jos olisimme Ruotsissa tai Nordenissa, olisi rikollista erotella ihmiset kielen perusteella, saatikka sitten antaa joillekin määrätyille ryhmille etuoikeuksia.

[Jan-Erik Andelin]

Ei se ollut Porvoossa, vaan toisella paikkakunnalla. Hanki itse omat taustatietosi. Sinulla on edelleen lähde kateissa, missä opetusministeri Kiuru oli ajatellut kouluttaa 3 000 opiskelijaa ruotsinkielisiin tarpeisiin.

Minä en tiedä muusta kuin, että Vaasassa juuri aloitettiin kielikylpyopettajien koulutus (joka oli ennen Kajaanissa). Onko sinusta liikaa jos sinne otettiin 80 opiskelijaa, jotka saavat opettajakoulutuksen ohella valmiudet toimia myös kielikylpykouluissa?

[NRR]

Keskustelussa yksikielistä ruotsinkielisyyttä puolustettiin monin tavoin, mm. näin: "Yksi asian on joka tapauksessa varmaa. Jos Svenskfinlandissa ryhdytään tekemään kaikki "kaksikieliseksi" voidaan heittää hyvästit kaikille unelmille kasvavasta maahanmuutosta Nordenista Finlandiin. Miksi joku ruotsalainen tai norjalainen haluaisi muuttaa "kaksikieliseen" Svenskfinlandiin, jos poliisi, hätäkeskus ja opettaja koulussa kysyvät "puhutko suomea?", mitä kaksikieliset ratkaisut usein tarkoittavat. Ja töihin haettaessa kielivaatimuksiksi tietysti tulisivat erinomaiset tiedot suomen kielessä ja tyydyttävät tai olemattomat tiedot ruotsissa. Yhtä hyvin voisi pohjoismaalainen silloin muuttaa Bayeriin ja opetella saksaa. Sen sijaan monet ruotsinkieliset nuoret tulevat muuttamaan länteen, jos eivät edes heidän kotikontunsa saa enää olle ruotsinkielisiä. ---"
("En sak är i alla fall säker. Går Svenskfinland in för att göra allt "tvåspråkigt" kan man samtidigt vinka adjö till alla drömmar om ökad nordisk inflyttning till Finland. Varför skulle en svensk eller norrman vilja flytta till det "tvåspråkiga" Svenskfinland om polisen, nödcentralen och läraren i skolan frågar "Puhutko Suomea?", vilket tvåspråkiga lösningar har en tendens att innebära. Och när hen söker jobb kommer språkkraven naturligtvis att vara fullständiga kunskaper i finska och nöjaktiga eller inga kunskaper i svenska. Lika gärna kan hen då välja att flytta till Bayern och lära sig tyska. Däremot kommer säkert många finlandssvenska ungdomar att flytta västerut om inte ens deras hemort längre får vara svenskspråkig. ---")

Enpä ole tästä suunnitelmasta tiennytkään.

[Eero Nevalainen]

Mielenkiintoinen ajatus. Maahanmuutto Nordenista tarkoittaa siis puhtaasti yksikielistä maahanmuuttoa jossa suomella ei taaskaan ole mitään väliä. En ole yllättynyt tästä kannasta. Hauskaa vaan havaita taasen että kyllä siellä laskelmoida osataan, ja sen tajuaminen on kai taas omalta osaltani pahaa ennakkoluuloisuutta joka pitää korjata... öh, räpillä ja suklaaleivoksilla

Niin ja sitten tämä pitää tietysti vielä kontrastoida sen ajatuksen suhteen että meille opetetaan sitä ruotsia että voimme muuttaa ja kadota sinne Nordeniin... nimenomaan siis ensisijaisesti

[Hansa]

Jan-Erik

" Vaasassa .... otettiin 80 opiskelijaa, jotka saavat opettajakoulutuksen ohella valmiudet toimia myös kielikylpykouluissa?"

Voi hemmetti, 80 opiskelijaa aloitti ruotsikylpyopettaja -koulutuksen!

Ja ensi syksystä aloitetaan kaksikielisten opettajien koulutus Helsingissä/Turussa. Aloituspaikkojen määrää en tiedä.

Samaan aikaan itketään, että ei ole tarpeeksi ruotsinkielisiä lähihoitajia, huolehtimaan ruotsinkielisten vanhusten tarpeista, kun he "dementoituvat ja unohtavat äidinkielensä"
Miksi ei lisätty ruotsinkielistä lähihoitajakoulutusta, esim 80 lisäpaikkaa? Eikö sinne olisi riittänyt hakijoita?

[Jan-Erik Andelin]

Voi hemmetti, 80 opiskelijaa aloitti ruotsikylpyopettaja -koulutuksen!

No, niin arvasinkin, että se olisi sinulle liikaa. Kurssille otettiin 20 opiskelijaa.

[Hannu Jussi]

Gustafssonnin aloittaessa opetusministerinä ei mennyt aikaakaan, jolloin hän kertoi, että 2000 (joka sitten muuttui 1700) toisen asteen suomenkielistä koulutuspaikkaa tullaan vähentämään. Ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja ei vähennetä.

Niinpä tänään ruotsinkieliset kävelevät seuraavaan opintopaikkaan; voihan siellä pitää nimeksi jotkut haastattelut yms. mutta kun on saatu ne 3 kpl ruotsinkielistä koulutukseen, johon tarvitaan 12 oppilasta, täytyykin ruveta rekrytoimaan suomenkielisiä. Täysin ruotsinkieliseen koulutukseen on otettu täysin yksikielisiä suomenkielisiä oppilaita. Opetus kuitenkin ruotsiksi. Mitähän tuohon sanoisi. Surut saavat kuitenkin valtiolta tukisumman/oppilas.
Nyt ollaan siinä tilanteessa, kuin viime syksynä Raaseporissa, jossa oli 1 siis yksi hortonomioppilas, jolle sitten ruvettiin etsimään opettajia.........

Samaan aikaan suomenkielisellä puolella koululapset miettivät sitä, pääsevätkö esim. seuraavana vuonna haluamaansa koulutukseen, kun nyt eivät päässeet. Toiset jäävät vielä vuodeksi kahdeksi äidin helmoihin miettimään mikä heistä tulee isona, kun koulutuspaikkaa ei tahdo löytyä.

Nåååå, en nyt menisi ihan suoralta kädeltä sanomaan että suruilla tuo koulutus onnistuu (ilman kirjoja) paremmin, mutta suomenkielisille vain lisätään kapuloita rattaisiin.

Niin, mitä tuo Gustafsson sanoikaan kun häntä arvosteltiin koulutuspaikkojen lopettamisesta suomenkielisille. ... "Voivat mennä hoitoalalle." .. . . suoraan kuin Henrikssonin suusta ...