Finnareiden aggressiivisuus muka estää pakon poistamisen

[Hansa]

" Pitkällä aikavälillä Ruotsin pääkielimalli kelpaisi minulle, kunhan aktiivisesti luodaan sinä aikana hyvä ja oikeudenmukainen ja oma suomalainen vähemmistökielijärjestelmä.

Pitkällä aikavälillä pitäisi myös olla seurannassa miten uusi järjestelmä vaikuttaa ruotsinkielisiin palveluihin ja olla valmis tukemaan kehitystä siellä esim. kielikylvyillä, varhaistetulla valinnaisella ruotsin kielen opetuksella tai viranomasten aikuiskoulutuksilla."

En ymmärrä, mitä Andelin tarkoittaa.

Mikä on tuo "hyvä ja oikeudenmukainen ja oma suomalainen vähemmistökielijärjestelmä"? Miten seurattaisiin ja todettaisiin, toimiiko se vai ei? Kielipoliisiko vahtii?

Pitäisikö esim pääkaupunkiseudulla kaikkien lasten mennä ruotsi-suomi-kileikylpyyn, aloittaa ruotsin opiskelu jo ekaluokalla ja viranomaisten aikuisena kerrata ja parantaa ruotsintaitojaan?

[Indigo]

Helsinkiläisenä minua luonnollisesti kiinnostaa mitä mieltä meidän ruotsinkielinen kielivapaustaistelijamme on Helsingin kaksikielisyydestä, ja mitä palveluja täkäläiset ruotsinkieliset tarvitsisivat omalla kielellään?

[NRR]

Helsinkiläisenä minua luonnollisesti kiinnostaa mitä mieltä meidän ruotsinkielinen kielivapaustaistelijamme on Helsingin kaksikielisyydestä, ja mitä palveluja täkäläiset ruotsinkieliset tarvitsisivat omalla kielellään?

JEA varmaan vastaa aikanaan, mutta näistä olemme kyllä vääntäneet.

Esimerkiksi

--- HYKSistä kaksi hoitajaa sai potkut, kun ruotsi oli suorittamatta ---

Sieltä sietääkin saada potkut, jos ei osaa ruotsia. HYKS:issä potilas on erikoissairaanhoitoa saadessaan poikkeuksellisen vaikeassa elämäntilanteessa, ja on oiketettu kommunikointiin omalla kielellään. Joka 11. potilas HYKS:issä on ruotsinkielinen. Tässähän nimenomaan on silloin toimittava tämän vapaa kielivalinta-innovaation mukaan, että viranomaista koulutetaan tarpeeseen. Joten hoitajalle 2 vuotta aikaa käydä kielikursseilla työaikana, ja jos ei tämän jälkeen ole suoritusta, niin näkemiin. Mutta ei pakollista ruotsia sitten muualla maassa.

[NRR]

Meillä oli JEA:n kanssa myös erimielisyyttä siitä, onko pakkoruotsista haittaa vai onko puhe haitoista pelkkää VKV:n propagandaa:

Jos väität, että pakollisen ruotsin ongelmat ovat minulle evvk-ta niin tämä ei pidä paikkaansa. Näiden keskustelujen myötä minulle on kyllä tullut entistä selvemmäksi, että kouluruotsi on massiivinen ja osalla ilmeisen hyödytön. Mutta, en siinäkään valitettavasti voi lähteä liputtamaan sen puolesta, että pakollinen ruotsi pitäisi poistaa kouluista juuri sen takia että tämä, terveysopin jälkeen suppein peruskoulun kouluaine olisi juuri se, joka katkaisee nuorten koulunkäynnin ja elämän. Koulunkäynnin katkeaminen on, niin kuin aina kuulemme myös lento-onnettomuuksista, moninaisten tapahtumien ketju. Yksittäisten eritysoppilaiden ja maahanmuuttajien kohdalla kannatan laajempaa vapautuskäytäntöä. Mutta yhden kouluaineen syyttäminen siitä, että koulunkäynnit ja ammattiurat yleisesti tämän takia katkeavat, on propagandaa.

Mikä ongelma sinun mielestäsi pakkoruotsiin liittyy, olethan juuri verrannut sitä seksivalistukseen [oleellinen osa terveystietoa]?

Kouluruotsin ongelma on, että sitä opitaan tyhjiössä, ja että opittua kieltä pääsee harvoin käyttämään. Mutta sillä periaatteella kyllä siinä tapauksessa opiskellaan saksaa ja ranskaakin. Toiseksi kouluruotsin ongelma voi olla vanhempien sukupolvien ja vanhempien kielteinen asenne. johon saattaa olla myös perustellut syytkin maamme historiasta. Tämä heijastuu helposti nuoren oppimiseen. Myös venäjän kielen opiskelussa saattaa päteä sama ongelma, että lähihistoria vielä arvelluttaa.

Kieltenopiskelu vaatii useimmilta oppilailta paljon työtä. Siksi kielen on oltava sellainen, että tuo työmäärä tuntuu mielekkäältä. Sellainen, että haluaa tehdä sen ylimääräisen työn, mikä kielen oppimiseksi vaaditaan koulun ulkopuolella (elokuvia, lehtiä, nettiyhteisöjä, matkoja, tuttuja,...). Pakkoruotsi on tähtitieteellisen kaukana tästä. Tämä vääristää koko kieltenopiskeluamme. --- Opettajalehdessä erityisopettajan, erityispsykologin ja kielten lehtorin kannanotossa todettiin, että "opetuksen ja oppimisen ammattilaisina tuntuu vääryydeltä sisällyttää ruotsin opiskelu väkisin opinto-ohjelmaan, kun näille tunneille olisi hyödyllisempääkin käyttöä. --- Mikä pahinta: nähdä nuoren kamppailevan mahdottoman edessä ja lopulta lyövän hanskat tiskiin koko koulun suhteen." Arveletko heidän tuottavan propagandaa? --- Satakunta-lehdessä 8.5.2012 oli kuvattu paikallisen ammattikorkean tilannetta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri." Näin vastaa siis ammattikorkean henkilökunta, joten en epäile heidän asiantuntemustaan, mutta mitään virallista tietoa ei näistä ole. --- Propagandaa. Olisikin. Aika hurjaa, että näet vaietut ongelmat, jotka vihdoin on nostettu esiin, propagandana---

Minua nyt oikeasti hämmentää tämä puhe siitä, että hyvä elämä kaatuu vain ja ainoastaan mahdottomaan ruotsiin. Yritän miettiä vastaavaa tilannetta, että tunnenko ruotsinkielisiä, joiden toiveet ja elämänkaaret olisivat katkenneet juuri koulusuomeen. Vastaus: ei niin eksplisiittisesti, ei edes vaikka heillä kaikilla on ollut se kaksi- ja puolikertaisesti laajempi oppimäärä toista kotimaista läpikahlattavanaan. Joku on tietty hakeutunut oman kotialueensa omankieliseen matalapalkkatyöhön, jossa suomea ei tarvita, mutta usein niin, että ymmärretään ettei muukaan koulupohja olisi riittänyt kovin pitkälle. Onkohan tässä sitten joku kulttuuriero, että epäonnistumisia suomen kielessä hävetään meillä päin, eikä niistä puhuta? että suomenkielisten epäonnistumisella koulussa pitää olla joku yksilöity syy, ja se on sitten se huonoin arvosana koko todistuksessa? En tiedä, enkä oikein ymmärrä. Ammattiopetuksesta minulla on tuttavapiiristä kokemuksia, että varsinkin aikuisopiskelijoilla on vaikeuksia ruotsin - mutta vielä enemmän matematiikan - kanssa palatessaan aikuisiällä koulunpenkille.

Haluaisin tietää, ketkä tässä puhuvat propagandaa? Minä? Maahanmuuttajavaltaisen koulun erityisopettaja, erityispsykologi ja kielten lehtori? Ammattikorkean haastateltu henkilöstö?

ketjusta http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... %A4%C3%A4k*

En ehkä tee oikeutta JEA:lle näillä katkelmilla, mutta ne nyt nousivat tuolta arkistoista. Aika paljon aikaa ja ajatuksia käytettiin puolin ja toisin.

[Jan-Erik Andelin]

En ehkä tee oikeutta JEA:lle näillä katkelmilla

Omaan ajansäästööni nähden teet kyllä kiitettävästi oikeutta ajatuksilleni. Kiitos!

[Jan-Erik Andelin]

...kielikylvyillä, varhaistetulla valinnaisella ruotsin kielen opetuksella tai viranomasten aikuiskoulutuksilla." En ymmärrä, mitä Andelin tarkoittaa. Mikä on tuo "hyvä ja oikeudenmukainen ja oma suomalainen vähemmistökielijärjestelmä"? Miten seurattaisiin ja todettaisiin, toimiiko se vai ei? Kielipoliisiko vahtii?

Kielivarantoa voi kasvattaa eri tavoin. Näistä laaja pakollinen kouluruotsi on ilmeisen huonotehoinen. Voitaisiin arvioida luoko joku muu näistä keinoista paremmin tätä varantoa yhteiskunnan tarpeisiin. Nuo mainituthan ovat lähes aina vapaaehtoisia opetusmuotoja, viranomaisilla kielitaitoa voidaan asettaa osaksi pätevyysvaatimuksia eri tehtäviä varten. Kielikylpykouluja käyneet ovat nyt tulossa työmarkkinoille (usein lukio/toinen aste käydään äidinkielellä), ja voitaisiin nyt arvioida minkälainen heidän kielitaitonsa on "pakkoruotsalaisiin" verrattuna.

[Jan-Erik Andelin]

Helsinkiläisenä minua luonnollisesti kiinnostaa mitä mieltä meidän ruotsinkielinen kielivapaustaistelijamme on Helsingin kaksikielisyydestä, ja mitä palveluja täkäläiset ruotsinkieliset tarvitsisivat omalla kielellään?

Helsinki on nyt lain mukaan pysyvästi kaksikielinen, kieliprosenteista riippumatta. Maan pääkaupunkina valtakunnallisine virastoineen sillä sietääkin olla jonkintyyppinen erityisasema muihin kuntiin verrattuna. Helsinki on tyypillinen esimerkki siitä, miten laaja kaksikielisyys on johtanut siihen, ettei julkisia palveluja omalla kielellään tarvita niin kuin ennen. Kaupungin 25:n (?) terveysaseman kesken vain kolme enää sitoutuu antamaan palvelua ruotsiksi, ja ruotsinkielisiä asiakkaita ohjataan sinne. Kouluja, ja erityyppistä erikoishoitoa (teho/dementia/mielenterveys), vanhustenhuoltoa sekä oikeuspalveluja on mielestäni tärkeätä saada omalla kielellään.

[Hansa]

"Helsinki on nyt lain mukaan pysyvästi kaksikielinen, kieliprosenteista riippumatta"

Tuo toteamus on hyvin ylimielinen, herrakansan asennetta kuvaava. Mistään realiteeteista ei tarvitse välittää, kaupunkilaisten muuttuneista kielisuhteista ei tarvitse piitata. Yhtä kieliryhmää on palveltava, kaikkien muiden velvollisuus on nörtyä ja uhrata omat etunsa.

Jan-Erik, ei se noin voi mennä! Muillakin kieliryhmillä on oikeutensa! Ei meillä ole vain velvollisuuksia, maksaa ja uhrautua. Se loukkaa kansalaisten tasavertaisuutta, se jopa loukkaa ihmisoikeuksia.


Muuten, missä ihmeen laissa määrätään/todetaan, että Suomi tai Helsinki ovat kaksikielisiä?

Kansalliskielet ja vähemmistökielet mainitaan perustuslaissa, mutta missä laissa käytetään termiä "kaksikielisyys" ?

Käsite "toinen kotimainen kieli" on myös kummallinen. Löytyykö sitä perustuslaista tai kielilaista? Tiedän, että sitä käytetään mm koulujen opetussuunnitelmissa, mutta ihmettelen, mihin lakiin se perustuu.

[jänkäkoira]

Muuten, missä ihmeen laissa määrätään/todetaan, että Suomi tai Helsinki ovat kaksikielisiä?

No Helsingin kaksikielisyys on kyllä kielilaissa määrätty:
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/ ... ilaki#L1P5

Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen.
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.

[Indigo]

Mikään laki ei ole pysyvä, ei edes perustuslaki - onneksi. Mutta asiaan, eli kai nyt sentään helsinkiläisiltäkin poistettaisiin kuitenkin pakollinen ruotsi? Meinaan, että tulisi varmaan aikamoinen älämölö, jos pääkaupungin lapset joutuisivat ruotsia opiskelemaan, kun yksikielisten kuntien asukit saisivat vapaasti kielensä valita. Ei toimi. Varmaankin sitten jonkinlainen palvelujen keskittäminen olisi yksi keino, kuten tuossa esimerkissä terveyskeskuksista. Tosin en sitten tiedä miten muille - alati kasvaville - kielivähemmistöillemme turvataan eläminen, sairastaminen ja kuoleminen omalla äidinkielellään? Valtakielen oppiminen olisi lääke aika moneen ongelmaan. Noh, en tiedä haluanko edes miettiä miten palvelut järjestetään kaikille, miettiköön sitä viisaammat, mutta pääasia on, ettei niitä järjestetä pakkoruotsin kaltaisella systeemillä.

[NRR]

kai nyt sentään helsinkiläisiltäkin poistettaisiin kuitenkin pakollinen ruotsi? Meinaan, että tulisi varmaan aikamoinen älämölö, jos pääkaupungin lapset joutuisivat ruotsia opiskelemaan

Varmasti. Jo kaikki vapautukset ovat äärimmäisen harvinaisia siksi, että ne herättäisivät muut kyseenalaistamaan oman pakkonsa.

--- realiteeteista ei tarvitse välittää, kaupunkilaisten muuttuneista kielisuhteista ei tarvitse piitata. Yhtä kieliryhmää on palveltava, ---

Saukkosen mallissa koko Uusimaa, Turunseutu ja Pohjanmaa jne. lukisivat kovennettua pakkoruotsia. Olen ajatellut, että hän on tehnyt ehdotuksensa nimenomaan voidakseen laukoa vapaasti näitä
- vahvin peruste pakkoruotsin poistamiselle on se, ettei suurin osa suomalaisista saa ruotsinopinnoistaan mitään hyötyä
- ruotsi asema ei ole sama kuin ennen
- muualla ei ole ratkaistu kaksikielisyyttä Suomen tapaan koko maan tasolla
- ...
ilman, että häntä haukutaan ruotsinsyöjäksi.

JEA on käsittääkseni puhunut lähinnä kaksikielisten alueiden rankennetusta virkapakkoruotsista (Sori jos meni väärin), siis palvelujen on onnistuttava ruotsiksi ja tämä perustuu yksilöitä sitovaan taitovaatimukseen, ei tiettyä organisaatiota koskevaan vaatimukseen.

Tässä on kolme oleellista kysymystä:
- Mikä on kaksikielinen alue?
- Keitä ovat ne, joiden voidaan olettaa osaavan palveluruotsia näillä alueilla?
- Onko tälle palveluruotsivaatimukselle perusteet myös työn arkisen suorittamisen tasolla ja ylläpitääkö työ itse ruotsintaitoa?

Ovatko kaksikieliset alueet todella kaksikielisiä, entä monikielisyys?

Jos kaksikielinen alue määritellään Jaskan mallin mukaan (prosenttiosuus selkeä, esim. yli 20% tai 30%), voidaan ajatella, että kaikki kohtaavat viikottain ruotsinkielisiä asiakkaita ja siksi ehkä säilyttäisivät otteen kielestä kurssien välilläkin. Jos taas nykyinen kaksikielisyys rulaisi, suurin osa työntekijöistä ei lainkaan kohtaisi ruotsia työssään, mutta osaamisvelvoite rankkenisi. Tämä tilanteessa, jossa monissa noista ammateista ei ole työvoiman ylitarjontaa.

Keitä nyt olisivat siis ne, joita virkaruotsivaatimus koskisi?

Poliisin kohdalla erityisesti ongelma on se, että ruotsintaito olisi passiivista ja vain jatkuvalla kurssituksella ylläpidettävää, kun arjessa kohdattavat ihmiset puhuisivat suomea tai maahanmuuttajakieliä - ja näihinkin pitäisi jonkun erikoistua. Nyt siis puhutaan poliiseista, jotka päivystävät monikulttuuri-Häslingin arjessa. Pitääkö jokaisen pystyä ottamaan vastaan ruotsinkielinen rikosilmoitus vai olisiko mahdollista, että ruotsinkielinen voisi sanoa muutaman sanan suomeksi/englanniksi, ennen kuin hänelle etsitään se ruotsia puhuva poliisi jostain päivystyksestä. Hätätiedotteiden antaminen ruotsiksi on enemmän rutiinikuulutusten kuin todellisen kielitaidon takana. Eikä poliisikaan ole ammatti, johon hakeudutaan kielipään takia.

Lähihoitajat, päihdetyöntekijät, nuorisotyöntekijät ja kodinhoitajat olisi siis suorittavan työn tekijöinä vapautettu? Silti juuri heidän työtään täytyy organisoida siten, että ruotsinkielistäkin palvelua löytyy.

Sairaanhoitajat? Lääkärit? Psykologit? Terveydenhoitajat? Kätilöt? Toimintaterapeutit? Naisvaltainen sairaanhoitajakunta voidaan kenties kouluttaa työssä osaamaan perusruotsia, mutta käytännössä on heilläkin on paljon työpaikkoja, joissa ruotsia ei oikeasti ikinä tarvitse.

Ylläpitääkö työ itse ruotsintaitoa?

Sitten ovat nämä vaativaan asiakaspalveluun joutuvat lääkärit, psykologit, neuvolantädit, kätilöt. Nytkin neuvoloissa ollaan tarkkoja siitä, että palvelua antavat vain ne, jotka oikeasti osaavat ruotsia. Muiden kieliryhmien neuvolapalvelut tulevat yhtä tärkeämmiksi. Lääkäreiden kohdalla ollaan jo vaikeuksissa suomenkielisenkin palvelun kanssa. Toisaalta ei ole oletettavaa, että monipuolista jatkokoulutusta ja yhä uusia maahanmuuttajaryhmiä työssään kohtaava lääkäri voisi ylläpitää vahvaa ruotsia, kun todellisuudessa ne ruotsinkielisetkin potilaat ovat harvinaisia ja heidän palvelujaan yritetään hoitaa keskitetysti. Kukaan ei oleta psykologin palvelevan ei-äidinkielentasoisella kielellä paitsi maahanmuuttajia, joiden pyskologipalvelut lienevätkin pahimmin rempallaan. Kätilöt ovat samoin tekemisissä enemmän maahanmuuttajien kuin ruotsinkielisten synnyttäjien kanssa, ruotsinkielisiä synnytyksiä yritetään keskittää kuten muutakin hoitoa. Jos esim. pääkaupungissa mennään neljän terveyskeskuksen malliin, ei olisi mitenkään kohtuutonta, että niistä vain yhdessä annettaisiin ruotsinkielistä palvelua, sillä kaikki joutuvat liikkumaan pääkaupungin sisällä pitkiä matkoja hoitoon.

Juristit? Sosiaalihoitajat? Sosiaalivirkailijat? Kuinka mones asiakas keskimäärin on ruotsinkielinen? Eikö ruotsin kielen osaajan saaminen paikalle tarvittaessa riittäisi?

En oikeasti usko, että virkaruotsia kiristämällä saadaan nykyistä parempaa palvelua, koska eivät ihmiset nytkään pahantahtoisuuttaan jää ilman ruotsintaitoa vaan siksi, että oma oppimiskyky kielissä on heikohko tai että ruotsia ei tarvita riittävän usein, jotta siitä tulisi toimiva kielitaito. Jatkuvat kertauskurssit ruotsissa saatetaan pian kokea turhiksi, varsinkin kun arki tuo vastaanotolle ja palvelutiskille ja Maijan takakonttiin aina vain uusia kieliryhmiä.

Taustalla ruotsinopintojen tekeminen melkein pakolliseksi?

Epäilen, että kovennettu virkaruotsivaatimus ei olisikaan välttämätön palvelun vuoksi, vaan sillä pyrittäisiin takaamaan se, että keskiasteella ruotsia valitaan runsaasti, jottei menetettäisi mahdollisuutta hakeutua hoiva- ja palvelualoille:
- Ruotsista tulisi pakollinen esim. hoito- ja vartiointialan ammattikoulututkintoihin ns. kaksikielisillä alueilla.
- Lukioissa olisi opiskeltava ruotsia, mikäli haluaisi pitää palvelutalat avoinna. Käytännössä tämä asettaisi kolme pakollista kieltä kaikille niille, jotka eivät valitse peruskoulussa ruotsia. - Ja tässä joukossa on kyllä tosi paljon niitä, joille kielet eivät ole helppoja.
- Myös "yksikielisesti suomenkielisillä alueilla" palvelualoille suuntaavat joutuisivat pistämään ruotsinopinnot päällimmäisiksi, sillä moni jossain vaiheessa päätyy nykyisin kaksikieliselle alueelle.

Massiivinen virkakielijärjestelmä muovaa siis oleellisesti opintoja ja aiheuttaa monille ongelmia - mutta se ei mielestäni ole saman veroinen tae ruotsinkieliselle palvelulle kuin järkevä keskittäminen.

[Jan-Erik Andelin]

tulisi varmaan aikamoinen älämölö, jos pääkaupungin lapset joutuisivat ruotsia opiskelemaan, kun yksikielisten kuntien asukit saisivat vapaasti kielensä valita.

Kai se nyt aikanaan poistetaan koko maasta kerralla, mutta olettaisin, että valtakunnanhallinto on Helsingissä ja myös se tosiasia, että ruotsinkielisiä on lukumääräisesti paljon, joskin prosentuaalisesti vähän, juuri pk-seudulla puoltaa sitä, että ruotsinkielistä kielivarantoa jollain tapaa pyritään ylläpitämään. Mutta onhan se mahdollista, ettei Helsingissä juuri ole 50 vuoden kuluttua natiiviruotsinkielisiä.

[Indigo]

En nyt tiedä kuolevatko suomenruotsalaiset ihan Helsingistä sukupuuttoon vielä 50 vuodessa, vaikka ruotsinkielisten väestöosuus pienentynyt tässä jo käsittääkseni 200 vuotta. Sehän tässä kaksikielisessä Suomessamme tökkii, että toisen kansalliskielen puhujia löytyy vain murto-osa verrattuna toiseen. Toki tällä pienemmällä kielellä on puhujiensa määrää suurempi painoarvo yhteiskunnassa. Olihan se joskus muinoin myös ainoa kieli, jolla saattoi sivistyä ja päästä yhteiskunnassa eteenpäin. Ja samalla se muistuttaa ehkä myös jollain tavalla yhteisestä historiastamme läntisen naapurimme kanssa. Itseasiassa en ole ihan jokaisesta suomenruotsalaisesta varma ovatko enemmän ruotsalaisia kuin suomalaisia. Erityisesti ahvenanmaalaiset ovat epäilyttävää porukkaa, varsinainen viides kolonna . Ottaisivatkohan ruotsalaiset heidät vielä hoiviinsa...Mantereella asuvat taas yleensä korostetusti haluavat tehdä selvän pesäeron ruotsalaisiin. Jopa koomisuuteen asti vältellen kaikenlaista ruotsalaisuutta, kieltä lukuunottamatta.

[Jan-Erik Andelin]

Itseasiassa en ole ihan jokaisesta suomenruotsalaisesta varma ovatko enemmän ruotsalaisia kuin suomalaisia.

Missä asioissa epäilet suomenruotsalaisten olevan enemmän ruotsalaisia kuin suomalaisia?

Erityisesti ahvenanmaalaiset ovat epäilyttävää porukkaa

Ahvenanmaalaisethan ovat siitä erikoisia, että he kyllä kansallisidentiteetiltään ovat suomalaisia esim. urheilua fanittaessa, mutta sitten lähtevät paljon herkemmin Ruotsiin opiskelemaan ja töihin kuin Suomeen.

[Indigo]

Noh, lähinnä joillain tuntemillani suomenruotsalaisilla on tapana ihannoida Ruotsia tai ylipäänsä mitä tahansa skandinaavista. Päiväunissakin vajotaan varmaan jonnekin ruotsinvallan aikaiseen onnelaan. Toisaalta, suurinosa taas tuntuu välttävän kuin ruttoa kaikkea mikä voisi heidät vähänkään yhdistää suomalaisten silmissä länsinaapuriin.

Ahvenanmaa on taas silmissäni aina ollut outo kummajainen. Kuuluu kyllä tavallaan Suomeen, mutta väestö on valtaosaltaan ruotsinkielistä, joilla suomi tuntuisi olevan yhtä heikoissa kantimissa kuin ruotsi keskiverrolla suomenkielisellä. Ja opiskelut ja työt tosiaan suuntautuvat Ruotsiin, varmaankin juuri siksi, että suomen kieli ei oikein luonnistu. Sata vuotta sitten olisi myös ollut hinkua liittyä Ruotsiin, ja ilmeisesti myös itsenäisyyttä ovat jotkut siellä toivoneet. Kielellisesti siellä ei taida suomi myöskään millään muotoa kuulua keskivertoasukkaan identiteettiin, eikä sitä mielestäni heille pitäisi pakolla syöttääkään.