Finnareiden aggressiivisuus muka estää pakon poistamisen

[TK]

Ensisijaisen tärkeää on päästä pakkoruotsista eroon. Jos ei halua valita pakkoruotsia ja muiden vaihtoehtoisten kielten opettajia ei heti ole tarjolla, niin voisi ottaa tilalle lisää englantia tai lisää suomea, englannin ja suomen opettajia pitäisi ainakin olla tarjolla joka puolella maata.

Tässäkin asiassa Andelin yrittää tehdä kärpäsestä härkästä ja inttää olemattomia surujen tapaan. Kaikilla kieltenopettajilla on pätevyys vähintään kahteen kieleen, usein kolmeenkin kieleen.

Ensisijaisen tärkeää on päästä pakkoruotsista eroon. http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

[TMK]

Näistä kahdesta kommenteistahan se vastaus saadaankin (+ TMK:n kommenteista joka tuli tuossa juuri). Vantaalla lapsi pääsee kiinni eksoottisiin kieliin jos halua (jo senkin takia, että siellä on näitä kieliä puhuvia natiiveja opettajaksi asti rekrytoitaviksi) - Savukoskella ei.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Suomeen saataisiin uusi monikielistrategia, jossa ruotsilla olisi vähemmän näkyvä sija - jos tämä on mitä halutaan. Se tietysti vaatisi, että aitoa kielivalinnan mahdollisuutta olisi koko Suomessa, ja että huomattavasti nykyistä pienempiä opetusryhmiä sallittaisiin ja rahoitettaisiin. Oppilaalla täytyy olla todella suuri motivaatio oppia jotakin kieltä vaihtaakseen keskellä koulupäivää (tai lopullisesti) esim. toiseen kouluun. Kokemusta on. Vaimon saksankielen tunneille täällä ruuhka-Suomessa tulee korkeintaan yksittäisiä oppilaita jostakin naapurikoulusta, jossa samaa opetusta ei tarjota - mites sitten hajaseutu-Suomessa, jossa matkaa on kymmeniä kilometrejä?

Edelleen, mikä tässä nyt on ongelma? Varmaan melkein kaikilla yläkouluilla on saksan ja (tai vähintään tai) ranskan opettaja, joka opettaa muutamille oppilaille kolmatta kieltä. Ei tietenkään saksanlukijoita ole kovin paljoa, koska KAIKKIEN PITÄÄ JO LUKEA KAHTA KIELTÄ, kolmas on vapaaehtoinen. Miksi on niin paljon kalliimpaa tarjota kaikille mahdollisuus valita kolmesta kielestä seiskalla, kuin opettaa kaikille turhaa ruotsia ja muutamille pienissä ryhmissä tarpeellisempaa vapaaehtoista kieltä. Jos saisi edes valita ruotsin, saksan ja/tai ranskan välillä seiskalta lähtien (kai nyt useimmissa yläkouluissa on enemmän kuin 40 oppilasta vuositasolla?), niin miten se voisi olla kalliimpaa tai vaikeampaa? Tosin voi olla, että ruotsia ei valitsisi kukaan, joten toivotaan, että ruotsinopettajat osaavat muitakin kieliä.

[Hillevi Henanen]

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Suomeen saataisiin uusi monikielistrategia, jossa ruotsilla olisi vähemmän näkyvä sija - jos tämä on mitä halutaan. Se tietysti vaatisi, että aitoa kielivalinnan mahdollisuutta olisi koko Suomessa, ja että huomattavasti nykyistä pienempiä opetusryhmiä sallittaisiin ja rahoitettaisiin.

Miksi se sitä vaatisi? Jo pelkkä pakkoruotsin poistaminen parantaisi tilannetta myös pikkukylillä. Ne, jotka eivät vapaaehtoista ruotsia ottaisi, voisivat vaikka panostaa yli jääneet tunnit englantiin, jota on taatusti joka koulussa, ja siitä olisi myös hyötyä, mitä pakkoruotsista ei valtaosalle ole.
Miksi pitää rakentaa tällaisia härveleitä ehdoksi pakkoruotsin poistolle, kun ei ole olemassa huonompaa vaihtoehtoa kuin tämä nykyinen?

Kun julkisia menoja nyt pyritään pitämään aisoissa, kouluissa on oltava tietty määrä pakollisia aineita. Siksi voisi retorisesti kysyä: jos jonkun muun aineen olisi oltava pakollinen ruotsin sijasta - mikä se olisi? Pakkoenglanti, pakkovenäjä, pakko-ohjelmointi? Kun tähän pakkojen retoriikkaan on kerran juututtu, niin kaikkea ns. poliittisen eliitin säätämää asiaa voidaan pitää vääryytenä ja pakkona, jos haluaa.

Ymmärränkö nyt oikein, että säästösyistä pitäisi sementoida kaikki opiskelun kehittäminen tälle tasolle? Ei ole vielä rahasta pulaa sillä sektorilla päätellen pakkoruotsin aikaistamisesta. Ohjelmoinnin kohdalla ollaan prikulleen samassa tilanteessa kuin kielten opiskelun kohdallakin, osalle sopii ja osalle ei.
Miten niin pakkoenglanti? Pakkoruotsittajien mielestä sitä luetaan liikaa jo vapaaehtoisenakin.

[NRR]

Vantaalla lapsi pääsee kiinni eksoottisiin kieliin jos halua (jo senkin takia, että siellä on näitä kieliä puhuvia natiiveja opettajaksi asti rekrytoitaviksi) - Savukoskella ei.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Suomeen saataisiin uusi monikielistrategia, jossa ruotsilla olisi vähemmän näkyvä sija - jos tämä on mitä halutaan. Se tietysti vaatisi, että aitoa kielivalinnan mahdollisuutta olisi koko Suomessa, ja että huomattavasti nykyistä pienempiä opetusryhmiä sallittaisiin ja rahoitettaisiin.

Katsohan JEA, mikäli meillä ei olisi pakkoruotsia, kieltenopettajien opetuskielten jakauma perustuisi todelliseen tarpeeseen. Nyt opettajien kielivalikoiman laajentamiseen tarvitaan siirtymäaikaa, kiitos pakkoruotsin, johon on koulutettu ylenmäärin opettajia. Nyt ollaan noidankehässä, jossa pakkoruotsin vuoksi koulutetaan valtavasti ruotsinopettajia ja sitten pakon jatkamista puolustetaan sillä, ettei ole riittänyt resursseja kouluttaa tai palkata opettajia muihin kieliin. Eihän tämä järkevöidy kuin katkaisemalla pakon aiheuttama kierre.

Savukoskelta puuttuu myös Vantaan tarjonta musiikkiluokista, montessoritoiminnasta, taidekasvatuksesta, liikuntapainotuksista, luonnontiedeluokista jne. Emme voi karsia isojen kuntien mahdollisuuksia vain siksi, ettei niitä löydy maan jokaisesta kunnasta. Sellainen olisi aivan järjetöntä. Annetaan valinnanvaran kukoistaa siellä, missä se luontevasti toteutuu ja lisätään mahdollisuuksia pikkuhiljaa sinne, missä niitä nyt ei ole.

Ohitit muuten kohdan jossa muistutettiin, että pakkoruotsin pitkittäjät väittävät, että vain laiskuus estää monipuoliset kieliopinnot, joten oppilaat olisi tavalla tai toisella kuitenkin saatava lukemaan myös saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja vähän eksoottisempiakin kieliä. Miten ihmeessä laajan kielivarannon vaatima kielten opiskelu on muka edullisempi ja helpompi toteuttaa silloin, kun kaikilla on lisäksi pakollinen ruotsi?

[jänkäkoira]

Heh, nyt kun rupesin kattomaan niin näköjään näyttäisi Savukosken lukiossa jo nyt pystyvän ruotsin ja englannin lisäki opiskelemaan venäjää ja saksaa:
http://peda.net/veraja/savukoski/lukio/oppiaineet
Eli ei luulisi olevan ongelmaa tarjota kieliä ruotsin vapaaehtoisuuden jälkeenkään. Ja varmasti kasvaisi ryhmäkoot, kun ei kaikkien tarvitsisi valita ruotsia.

Eli jos kunnassa, jossa asuu ainoastaan 1 121 ihmistä pystytään nuo tarjoamaan, niin eipä luulisi suuremmissakaan kunnissa olevan vaikeuksia.

[TMK]

Heh, nyt kun rupesin kattomaan niin näköjään näyttäisi Savukosken lukiossa jo nyt pystyvän ruotsin ja englannin lisäki opiskelemaan venäjää ja saksaa:
http://peda.net/veraja/savukoski/lukio/oppiaineet
Eli ei luulisi olevan ongelmaa tarjota kieliä ruotsin vapaaehtoisuuden jälkeenkään. Ja varmasti kasvaisi ryhmäkoot, kun ei kaikkien tarvitsisi valita ruotsia.

Eli jos kunnassa, jossa asuu 1 121 ihmistä pystytään nuo tarjoamaan, niin eipä luulisi suuremmissakaan kunnissa olevan vaikeuksia.

Ja jotenkinhan tämä on ratkaistu jo Ahvenanmaalla, ei sielläkään kovin montaa asukasta asu.

[masa]

Toinen muutos aivan viime aikoina on tietysti muuttunut eurooppalainen turvallisuuspoliittinen tilanne, jossa niin hallitus kuin oppositio pitää lähentymistä Ruotsiin ensisijaisen toivottavana - mikä taas tietysti saattaa sementoida ruotsin kielen asemaa Suomessa pitkäksikin aikaa

Epätoivoista lähentelevä perustelu kaikille pakollisille ruotsin opinnoille, sanoisin

Ajatus, että Suomesta ei löytyisi olisi varoja vaihtoehtoisten kielten opintojen järjestämiseen ruotsin muututtua valinnaiseksi kieleksi, on samaa tasoa. Miten jonkun kielen opettaminen olisi kallimpaa kuin jonkin toisen kielen opettaminen. Ylipäätään valinnaisten kielten opetuksen järjestäminen on positiivinen ongelma, joka on ratkaistavissa tarvittaessa vaikka verkko-opinnoilla - opiskelevathan vantaalaiset peruskoululaisetkin venäjää yhteistyössä virolaisen koulun kanssa, yhteydet hoidetaan Spypellä. Kyse on löytyykö ratkaisemiseen riittävästi tahtoa, Opetusministeriö kun on tukevasti miehitetty ja naisitettu ruotsin ehdottomuuden kannattajilla. Suomalaisten kielitaito tulee ruotsin valinnaisuuden myötä kuitenkin olemaan nykyistä laajempi.

Koulujen kieliopintojen järjestäminen uuden vapaamman, nykyaikaisemman vaihtoehdon mukaisesti voi ja saa kestää jonkin aikaa, onhan pakkoruotsia luettu jo lähes 45 vuotta, ja yliopistoissa virkamiesruotsi on ollut pakollinen osa tutkintoja lähes 35 vuotta.

[NRR]

Koulujen kieliopintojen järjestäminen uuden vapaamman, nykyaikaisemman vaihtoehdon mukaisesti voi ja saa kestää jonkin aikaa, onhan pakkoruotsia luettu jo lähes 45 vuotta, ja yliopistoissa virkamiesruotsi on ollut pakollinen osa tutkintoja lähes 35 vuotta.

Yliopistojen virkaruotsi saa kyllä mennä kerralla. Mitään tämänkaltaistakaan ei ole muiden maiden yliopistoissa ja korkeakoulussa. Ylipäätään akateemisille ei ole yleensä pakollisia kieliopintoja, kieliopinnot perustuvat todelliseen alakohtaiseen tarpeeseen.

Lukion pakkoruotsi vaihtuu myös hetkessä. Koriajattelun periaatteella tietty määrä opintoja otetaan "kielikorista", osa näistä syventäviä.

Peruskoulussa joudutaan käymään pieni siirtymäaika, mutta useimmat kaupunkikoulut ovat valmiita saman tien aloittamaan useamman kielen opinnot. Sovittelua vaatii se, miten oppilaiden siirtyminen toiseen kuntaan ja toiseen kouluun hoidetaan. Niin kauan kuin englanti kuuluu kaikkien opintoihin ja uusi kieli alkaa parin vuoden välein, jokainen ehtii kyllä saada kieliopinnot kokoon. Lähinnä lukujärjestykseen voi tulla tällaisen kielipudokkaan kohdalle joitakin aukkoja, joita paikataan sitten vaikka koulun kirjastossa erityisopetuksen osana. Ohjeet ja käytännöt hioutuvat muutaman vuoden aikana. Maahanmuuttajien kotikielten maanlaajuinen tietokoneavusteinen opetus tulee saada käyntiin. Lähivuosina oppilaat muutenkin oppivat opiskelemaan etäryhmässä, tämä opiskelu voi tapahtua myös kotona.

[Jan-Erik Andelin]

Ohitit muuten kohdan jossa muistutettiin, että pakkoruotsin pitkittäjät väittävät, että vain laiskuus estää monipuoliset kieliopinnot, joten oppilaat olisi tavalla tai toisella kuitenkin saatava lukemaan myös saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja vähän eksoottisempiakin kieliä.

Ajattelin nyt lähinnä vastata vain omista mielipiteistäni.

[NRR]

Ohitit muuten kohdan jossa muistutettiin, että pakkoruotsin pitkittäjät väittävät, että vain laiskuus estää monipuoliset kieliopinnot, joten oppilaat olisi tavalla tai toisella kuitenkin saatava lukemaan myös saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja vähän eksoottisempiakin kieliä.

Ajattelin nyt lähinnä vastata vain omista mielipiteistäni.

Vastasit kysymykseen "Mikä on se keskeinen ongelma, joka syntyy siitä, että peruskoulussa voisi valita englannin jälkeen toiseksi kieleksi yhden esimerkiksi ryhmästä ruotsi, ranska, saksa ja venäjä?"

Käsittääkseni yksikään pakkoruotsia pitkittävä ryhmittymä ei ole julistanut, että englanti+ruotsi on riittävä kielitaito suomalaiselle, ja että siksi tämä yhdistelmä on halvin ratkaisu. Kyllä pakon pitkittäjät nimenomaan väittävät, että vain laiskuus estää monipuoliset kieliopinnot, joten oppilaat olisi tavalla tai toisella kuitenkin saatava lukemaan myös saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja vähän eksoottisempiakin kieliä.

Siksi ajatuksesi, että pakon pitkittäjät ajattelevat saavansa pakkoruotsista halvan ratkaisun, ei minusta ole uskottava. Miten ihmeessä laajan kielivarannon vaatima kielten opiskelu on muka edullisempi ja helpompi toteuttaa silloin, kun kaikilla on lisäksi pakollinen ruotsi?

[Jan-Erik Andelin]

Minä en väitä mitään laiskuudesta. Kysy heiltä, jotka näin väittävät. Enkä toivo, että yhteiskunta olisi kielitarjonnan suhteen pihi resurssien suhteen.

Mutta uskon, että status quon puoltajat näkevät, että kielipaletin muuttaminen on kalliimpaa, ellei pakollisten aineiden määrä pysy ennallaan. Vastaisit nyt itse tähän retoriseen kysymyksen, mikä kouluaine voisi olla pakollinen, jos ruotsi ei ole. Niin saadaan jotain käsitystä mihin suuntaan asioiden pitäisi muuttua nolla- tai säästöskenariossa.

[Hansa]

Mnulta et kysynyt, mutta vastaan silti. että mitään kouluainetta ei tarvitse tehdä pakolliseksi, korvaamaan pakollisen ruotsin kursseja, kun ne muutetaan valinnaisiksi.

Kansainvälistyminen vaatii monien eri kielten opiskelun lisäämistä. Toisaalta maamme kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii, että osa opiskelijoista voisi ruotsin sijasta suorittaa lisäkursseja luonnontieteistä ja matematiikasta. Osa opiskelijoista voisi keskittyä enemmän taito- ja taideaineisiin.
Jopa autokoulukurssin suorittaminen (keskiasteella) on monille tärkeämpää kuin pakollisen ruotsin opiskelu; olemattomien julkisten liikenneyhteyksien maassa ajokortti on hyvin monille välttämättömyys, jotta voisi työllistyä.
Ohjelmoinnin opiskelu on yksi vaihtoehto, jne jne

Joten, Andelin, älä ole huolissasi, ettei muka löydy kiinnostavia ja tarpeellisia kursseja pakollisen ruotsin vaihtoehdoksi.

[Jan-Erik Andelin]

No, eikö tämä valinnaisuus sitten tuo kustannuksia? Jaat vuosiluokan niin, että osa jatkaa vapaaehtoisesti ruotsin kielen opiskeluja, viereisessä huoneessa toiset ottavat ajokorttia. Eli kaksi opettajaa, kaksi työskentelytilaa. En minä puolla "pakon pitkittämistä", yritän selittää miksi uskon että päättäjät eivät halua lisää laajoja valinnaisuuksia kouluun jos haluavat samalla pitää kustannukset kurissa.

[Hillevi Henanen]

Pakkoruotsittajat haluavat kumminkin ruotsin alkamaan ala-asteella, eikä siinä kysytä kustannuksia. Kaikki muu tuntuu sitten jo olevankin rahasta kiinni?

[Hansa]

Ajattelen asiaa hyvin pitkälti kustannusten kannalta, Suomella ei ole varaa törsätä rahaa mihinkään hyödyttömään. Niukkuuden aikana on pakko harkita, mikä on tarpeellista, mikä ei.

Nyt menee hirveästi velkarahaa siihen, että 5 milj suomenkielistä joutuu opiskelemaan pakolliset ruotsin kurssit peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeassa, yliopistossa ja vielä virkaruotsin tutkinto lopuksi.

Kun tuota pakkoa höllennetään, siitä vapautuu valtava määrä resursseja valinnaisiin opintoihin. Ja on helppoa nimetä monia monia muita taitoja, joiden osaamista kipeästi tarvitaan ja jotka tuottavat todellista tuntuvaa hyötyä kaikille suomalaisille.