Mikä muka muuttuisi, jos...

[jänkäkoira]

...ruotsin kieli muuttuisi suomenkielisillä lapsilla vapaavalintaiseksi kieleksi?
Sehän ei poistaisi/muuttaisi näitä asioita, joilla pakkoa perustellaan, yhtään mitenkään:

- Yhä olisi kaksi kansalliskieltä
- Yhä puhuttaisiin ruotsia äidinkielenä Suomessa
- Kaksikielisyys olisi edelleenkin (subjektiivinen) rikkaus
- Ruotsinkielisillä olisi edelleen perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
- Kielitaidon tarve ei poistuisi mihinkään, jotkut lapsista vain oppisivat eri kieliä
- Lapset eivät opiskelisi yhtään vähempää oppiaineita, ainoastaan mahdollisesti eri aineita
- Ruotsi ja ruotsin kieli olisivat yhä osa Suomen historiaa
- Suomi olisi maantieteellisesti ja yhteistyön/kaupankäynnin jne. suhteen edelleenkin tiiviisti kiinni Pohjolassa
- Ruotsin kieli säilyisi osana suomenruotsalaisten identiteettiä
- Mahdollisuus opiskella ruotsia säilyisi, eli kukaan ei ole poistamassa ruotsin kieltä kouluista
- Ja ne, jotka ruotsin kokevat yleissivistäväksi/hyödylliseksi/kivaksi/helpoksi jne. kieleksi, varmaan myöskin sitä vapaaehtoisesti opiskelisivat

Tuleeko jollain vielä mieleen muita asioita, joilla pakkoa perustellaan, jotka eivät muuttuisi/poistuisi?

[NRR]

Periaatteessa, jänkäkoira, mikään ei tosiaankaan muuttuisi.

Mutta alkaahan tässä hahmottua, mitä ruotsinkieliset pelkäävät.

Parin vuoden takaa löytyy tilannetta hyvin kuvaava episodi:

3.10.2011 HS

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) väläyttää mahdollisuutta, että ministeriö voisi puuttua yliopistojen opiskelijavalintoihin tulosneuvottelujen kautta.

Ylen mukaan ruotsinkieliset nuoret pääsevät kiintiöiden kautta helpommin sisään yliopistoihin kuin suomenkieliset. Ilmiö on havaittu ainakin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

"Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia. Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi ruotsinkielisten kiintiöitä Ylelle. Yliopistojen on täytettävä vuosittain tietyt tulosvaatimukset, jos ne mielivät saada budjettirahoitusta.

Ylen saamien tietojen mukaan opetusministeriö olisi lisäämässä ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta. Tavoitteena on turvata ruotsinkieliset palvelut tulevaisuudessa.

Ja seuraavana päivänä:

4.10.2011 HS

Eilen Gusftafsson sanoi Yleisradiolle, että opetusministeriö saattaa puuttua ruotsinkielisiin opiskelupaikkoihin.

Tänään opetusministeriö lähetti tiedotteen, jonka mukaan ruotsin asemaa koulutuksessa ei olla heikentämässä.

"Olen korostanut, että kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä eri ryhmillä voi olla etuoikeuksia. Ruotsinkielisen koulutuksen kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan kuitenkin ruotsinkielisten palveluita ja kaksikielisyyttä. Yliopistojen koulutuspaikat ovat koko väestön käytettävissä. Mahdolliset kiintiöt koskevat ainoastaan opinnoissa käytettävää kieltä, eivät opiskelijan äidinkieltä. Se ei ole suomenkielisten syrjintää, eikä asiaan ole tarvetta puuttua", Gustafsson sanoo ministeriön välittämässä tiedotteessa.

Pakkoruotsin ansiosta siis kuka vain voi ruotsinsa lukemalla siirtyä opiskelemaan ruotsiksi eikä mitään tasa-arvo-ongelmaa voi olla siinä, että ruotsiksi pääsee etenemään alemmin pisterajoin tai pätevyyksin. - Vaan entä jos pakko poistuisi?

Sama pakkoruotsin pönkittämä näennäistasa-arvo toimii virkojen kohtuuttomien ja ajastaan jälkeen jääneiden kielitaitovaatimusten suhteen.

Sama tilanne ruotsinkielisen median resurssoinnilla ja osuudella.

Sama tilanne ruotsinkielisen kulttuurin resurssoinnilla ja osuudella.

...

Lisäksi pakon poistuessa hajoaisivat unelmat siitä, että ruotsi kuuluu suomalaisuuteen, ilman ruotsia ei suomalainen voi olla yleissivistynyt, ilman ruotsia ei suomalainen voi olla aito pohjoismaalainen...

Ja lopuksi suomenkieliset alkaisivat elää kielellisesti täysin omaa elämäänsä, rakentaa omaa suomalaisuuttaan.

Miten käy ruotsinkielisen koulutuksen, median, kulttuurin, virkamiesten osuuden, mikäli monikielistyvä Suomi ryhtyy pohtimaan järjestelyjä erilaisten yksilöiden oikeuksien näkökulmasta pakkoruotsille rakennetun kaksikielisyysliturgian sijaan?

Ruotsinkieliset uskovat, että tulevaisuus on täynnä uhkia, mikäli pakkoruotsi poistuu. Näin englanniksi haastatellut eräässä opinnäytetyössä:

- Many Swedish-speakers in Finland fear that a new law will make life much more difficult for them in the future.

- Alexandra Rosenberg is a Swedish-speaking Finn studying to become a teacher. She thinks the gap between Finnish-speakers and Swedish-speakers would grow if the mandatory Swedish was removed. “I think prejudices would spread. I fear that my children and grandchildren will be growing up in a hostile environment where Swedish is considered to be an unnecessary language. The gap between Finnish-speaking and Swedish-speaking areas would widen, and I also fear that the violence between different language groups would grow.”

Kylmää se, että tässä nuori opettaja puhuu lastenlapsistaan, joista hän on huolissaan, mikäli pakkoruotsi ei ole kasvattamassa näiden suomenkielisistä aikalaisista suvaitsevaista porukkaa.

He todella haluavat nähdä pakkoruotsin jatkuvan vielä lastenlapsillemmekin!

[JV Lehtonen]

Tuleeko jollain vielä mieleen muita asioita, joilla pakkoa perustellaan, jotka eivät muuttuisi/poistuisi?"

Jänkäkoira on nyt hieman "väärillä jäljillä"..

Esiin pitää saada
PIILOTETUT, KÄTKETYT MOTIIVIT eli piilopagenda.

Mikä on kielivapauden vastustajien piiloagenda, jota pohditaan vain suomenruotsalaisten kabineteissa ?
Siis asiat, jotka ratkaisevat, mutta joita ei kerrota julkisuuteen!

Paljonko suomenruotsalaisten valta vähenee, kun viiden miljoonan lampaan lauman kontrolli menetetään ?

Pakkoruotsin mekanismi on yksinkertainen: Olivatpa syyt mitä tahansa, RKP:n kanta ratkaisee.
RKP ei lakkaa vaatimasta pakkoruotsia, ja vanhat puolueet tottelevat RKP:tä ja suomenruotsalaisia.

Pakkoruotsi on viimeinen ruotsalaisen kontrollin väline Suomessa.
Kun se poistuu, kontrolli menetetään.

Kyse on vallasta:

Pakkoruotsin poistaminen vähentää suomenruotsalaisten valtaa-
se on painavin ja ainoa relevantti seuraus suomenkielisten näkökulman huomioonottamisesta!

Hehän käyttävät jo nyt valtaansa sitouttamalla Rinteen (sdp) ja Vapaavuoren (kok)-
ja hyvin tuntuu toimivan!

Valtasuhteet muuttuvat, vuosisatainen valta poistuu - siinä se seuraus-
mutta kuka poliitikko sen uskaltaa sanoa ääneen ? Ei edes RKP-läinen!

[NRR]

Mikä on kielivapauden vastustajien piiloagenda, jota pohditaan vain suomenruotsalaisten kabineteissa ?
Siis asiat, jotka ratkaisevat, mutta joita ei kerrota julkisuuteen!

Paljonko suomenruotsalaisten valta vähenee, kun viiden miljoonan lampaan lauman kontrolli menetetään ?

Pakkoruotsin mekanismi on yksinkertainen: Olivatpa syyt mitä tahansa, RKP:n kanta ratkaisee.
RKP ei lakkaa vaatimasta pakkoruotsia, ja vanhat puolueet tottelevat RKP:tä ja suomenruotsalaisia.

Pakkoruotsi on viimeinen ruotsalaisen kontrollin väline Suomessa.
Kun se poistuu, kontrolli menetetään.

Kyse on vallasta:

Pakkoruotsin poistaminen vähentää suomenruotsalaisten valtaa-
se on painavin ja ainoa relevantti seuraus suomenkielisten näkökulman huomioonottamisesta!

Hehän käyttävät jo nyt valtaansa sitouttamalla Rinteen (sdp) ja Vapaavuoren (kok)-
ja hyvin tuntuu toimivan!

Valtasuhteet muuttuvat, vuosisatainen valta poistuu - siinä se seuraus-
mutta kuka poliitikko sen uskaltaa sanoa ääneen ? Ei edes RKP-läinen!

Niin. Kun käy keskustelua pakkoruotsista jonkun vuoden, on pakko tunnustaa tämä - lähti alkujaan mukaan kuinka sinisilmäisenä tahansa ja vain kieltenopetukseen keskittyen.

Ja tämän sanominen ääneen onkin sitten jo "vihaa", jolla perustellaan lisää pakkoruotsia lapsillemme.

[TK]

Tärkein seikka, minkä vuoksi surut haluvat kynsin hampain pitää kiinni suomenkielisten pakkoruotsittamisesta on pelko "ruotsin kielen aseman heikkenemisestä". "Ruotsin kielen asema" pitää sisällään ylimitoitettuja etuja ja valtaa, joista ei haluta vapaaehtoisesti luopua.

[jänkäkoira]

Jänkäkoira on nyt hieman "väärillä jäljillä"..

Esiin pitää saada
PIILOTETUT, KÄTKETYT MOTIIVIT eli piilopagenda.

Mikä on kielivapauden vastustajien piiloagenda, jota pohditaan vain suomenruotsalaisten kabineteissa ?
Siis asiat, jotka ratkaisevat, mutta joita ei kerrota julkisuuteen!

Joo, no lähin pohtimaan asiaa lähinnä noiden tavallisten pakkoruotsia kannattavien kansalaisten näkökulmasta, siis mitä perusteluja nämä ihmiset heittävät pakkoa puolustaessaan. Tottakai tuo valta-asia siellä on perimmäisenä taustalla, mutta lähinnä se, että miten nämä tavalliset ihmiset, joilla en usko olevan kytköksiä rkp:hen tai muuhun "eliittiin" eivätkä sinällään saa mitään etuja/hyödy pakkoruotsista, perustelevat itselleen tätä pakkoa.

[JV Lehtonen]

Järkevästi ajatellen ainoa muutos todellakin on suomenruotsalaisten vallan väheneminen..
Kun ottaa sen lähtökohdaksi, kaikki palaset loksahtavat paikoilleen ja muu pohdiskelu on turhaa.

Juuri siksi meidän pitää kovertaa sisältäpäin tätä valtarakennetta mahdollisimman ontoksi, jotta
se kaatuu lopulta kevyestä tönäisystä..

Su-rut valitettavasti käyttävät valheita, "portaikkolobbausta", kabinetteja ja salaista vaikuttamista-
joista viimeaikaisina loistoesimerkkeinä case Rinne ja Vapaavuori!

RKP kontrolloi poliitikkoja ja poliitikot taas kontrolloivat virkamiehiä ja virkamiehet kansaa..

Siksi vastareaktio pitää tulla suoraan kansalta RKP:lle - ja niinhän se 22.4. tulikin!
Jos mennään ketjua takaisinpäin, viesti hukkuu matkalla.. se vaiennetaan.

[NRR]

Joo, no lähin pohtimaan asiaa lähinnä noiden tavallisten pakkoruotsia kannattavien kansalaisten näkökulmasta, siis mitä perusteluja nämä ihmiset heittävät pakkoa puolustaessaan.

Tämä on oleellista ja tähän oma aloituksesi antaa erinomaiset vastaukset:

...ruotsin kieli muuttuisi suomenkielisillä lapsilla vapaavalintaiseksi kieleksi?
Sehän ei poistaisi/muuttaisi näitä asioita, joilla pakkoa perustellaan, yhtään mitenkään:

- Yhä olisi kaksi kansalliskieltä
- Yhä puhuttaisiin ruotsia äidinkielenä Suomessa
- Kaksikielisyys olisi edelleenkin (subjektiivinen) rikkaus
- Ruotsinkielisillä olisi edelleen perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
- Kielitaidon tarve ei poistuisi mihinkään, jotkut lapsista vain oppisivat eri kieliä
- Lapset eivät opiskelisi yhtään vähempää oppiaineita, ainoastaan mahdollisesti eri aineita
- Ruotsi ja ruotsin kieli olisivat yhä osa Suomen historiaa
- Suomi olisi maantieteellisesti ja yhteistyön/kaupankäynnin jne. suhteen edelleenkin tiiviisti kiinni Pohjolassa
- Ruotsin kieli säilyisi osana suomenruotsalaisten identiteettiä
- Mahdollisuus opiskella ruotsia säilyisi, eli kukaan ei ole poistamassa ruotsin kieltä kouluista
- Ja ne, jotka ruotsin kokevat yleissivistäväksi/hyödylliseksi/kivaksi/helpoksi jne. kieleksi, varmaan myöskin sitä vapaaehtoisesti opiskelisivat

Arempi asia on se, että tietysti pakon kannattajilla on hiukan omaa lehmää ojassa silloinkin, kun he ovat täysin suomenkielisiä. Muistan kyllä lukioajoilta, että tajusin ruotsin oppimisen helppouden tuovan itselleni hiukan enemmän mahdollisuuksia: olisin saattanut pyrkiä opiskelemaan ruotsiksi ja tuolloin jopa muuttuminen kolmikieliseksi (suomi-englanti-ruotsi) tuntui hienolta, ihan eri tavalla hienolta kuin jokin muu kolminaisuus (esim. suomi-englanti-saksa).

Moni aikuinen nainen, ehkä jokunen mieskin, vielä haikailee nuorena pakkoruotsiliturgisessa koulussa omaksumansa maailmankuvan perään, missä ne ruotsinopinnot jotenkin kohottivat illusorisella sivistysmittarilla mitattuna omaa sivistystasoa ja arvoa.

Tällaisesta on vaikea luopua ellei satu kohdalle jotain avartavaa kokemusta kuten osallisuus maahanmuuttajien, monikielisten tai erityislasten elämään.

Sitkeä tiedottaminen vapaasta kielivalinnasta ei kuitenkaan voi olla tuottamatta tulosta. Näillä mennään.

[JV Lehtonen]

Joo, no lähin pohtimaan asiaa lähinnä noiden tavallisten pakkoruotsia kannattavien kansalaisten näkökulmasta, siis mitä perusteluja nämä ihmiset heittävät pakkoa puolustaessaan. Tottakai tuo valta-asia siellä on perimmäisenä taustalla, mutta lähinnä se, että miten nämä tavalliset ihmiset, joilla en usko olevan kytköksiä rkp:hen tai muuhun "eliittiin" eivätkä sinällään saa mitään etuja/hyödy pakkoruotsista, perustelevat itselleen tätä pakkoa.[/quote]

Tavallisen ihmisen saa varsin nopeasti käännytettyä vapauden kannalle..

Mutta kuinka suuri enemmistö pitää saada vapauden kannalle, jotta sillä on merkitystä.
Kun muissa asioissa 2/3 on vahva näyttö, tässä asiassa se on merkityksetön..

4/5 ? 5/6 ? Mikä riittää ? 9/10 ?

Teen jatkuvasti käännytystyötä kentällä, ja juuri noita aloituksesi kysymyksiä nostan esiin.

Yleisin harhaluulo muuten on, että perustuslaki vaatii pakkoruotsia.

Kun pakottaja sanoo "perustuslaki", suuri osa lopettaa ajattelemisen..
Ai jaa, jos perustuslaki sitä vaatii, sittenhän se on pakko."

[jänkäkoira]

Sitkeä tiedottaminen vapaasta kielivalinnasta ei kuitenkaan voi olla tuottamatta tulosta. Näillä mennään.

Näillä mennään. Mutta... mitä keinoja meillä on jos (ja kun?) kansalaisaloite ei mene läpi? Seuraavissa eduskuntavaaleissa tietysti äänestämällä ehdokkaita, jotka ovat vapaan kielivalinnan puolesta, mutta miten muuten? Onko uutta aloitetta mahdollista tehdä samasta asiasta? Vai katsotaanko se jo kertaalleen käsitellyksi?

[JV Lehtonen]

Tässä vastapuolen propagandaa tavalliselle kansalle seurauksista:
Åsa Palviainen

Yhteenveto seurauksista
• On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruotsia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään.
• On olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen ja alueisiin liittyvien vinoutumien riski. Valinnaista ruotsia opiskelisivat todennäköisesti enemmän lukioon ja korkeakouluopintoihin kuin ammatillisiin opintoihin suuntautuvat oppilaat. On myös todennäköistä, että tytöt opiskelisivat ruotsia enemmän kuin pojat, ja että ruotsin opiskelussa syntyisi alueellisia eroja.
• Ruotsin muuttaminen peruskoulussa valinnaiseksi aiheuttaisi dominoreaktion, joka suurella todennäköisyydellä johtaisi siihen, että ruotsin olisi oltava valinnainen oppiaine myös myöhemmillä koulutusasteilla, korkeakoulut mukaan lukien.
• On todennäköistä, että vain harvat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa opiskelisivat valinnaista ruotsia. Tämä johtaisi vaikeuksiin monissa julkisen sektorin palveluammateissa. Se voisi myös merkitä sitä, että ammatillisen tutkinnon jälkeen opintojaan esim. sairaanhoitajaksi tai poliisiksi jatkavat opis-kelijat osaisivat ruotsia heikosti tai eivät lainkaan.
• Asuinpaikka, poliittiset päätökset ja kuntien kielitarjonta tulisivat ratkaisevan tärkeiksi oppilaan jatkokoulutusmahdollisuuksien ja julkisella sektorilla työskentelymahdollisuuksien kannalta.
• Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.). Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.
• Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskou¬lutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, mutta ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa molempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitillä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä.
• Mahdollisuudet rekrytoida ruotsintaitoista henkilökuntaa yksityisellä sektorilla ja elinkeinoelämässä heikkenisivät, mikä voi hankaloittaa kaupankäyntiä sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla.

[JV Lehtonen]

Sitkeä tiedottaminen vapaasta kielivalinnasta ei kuitenkaan voi olla tuottamatta tulosta. Näillä mennään.

Näillä mennään. Mutta... mitä keinoja meillä on jos (ja kun?) kansalaisaloite ei mene läpi? Seuraavissa eduskuntavaaleissa tietysti äänestämällä ehdokkaita, jotka ovat vapaan kielivalinnan puolesta, mutta miten muuten? Onko uutta aloitetta mahdollista tehdä samasta asiasta? Vai katsotaanko se jo kertaalleen käsitellyksi?

Mikään ei estä tekemästä uutta aloitetta- ja sen jälkeen uutta aloitetta--ja taas uutta aloitetta.
Seuraavat aloitteet on vain suunniteltava ja markkinoitava paremmin,
131 oli liian pienen piirin projekti ja pidettiin liian kauan salassa eikä sitä käytännössä suunniteltu
ollenkaan, vaan se meni omalla painollaan. Seuraava aloite on valmisteltava ja markkinoitava paremmin.

Tämä ei pääty tähän!

[Ohramies]

Sitkeä tiedottaminen vapaasta kielivalinnasta ei kuitenkaan voi olla tuottamatta tulosta. Näillä mennään.

Näillä mennään. Mutta... mitä keinoja meillä on jos (ja kun?) kansalaisaloite ei mene läpi? Seuraavissa eduskuntavaaleissa tietysti äänestämällä ehdokkaita, jotka ovat vapaan kielivalinnan puolesta, mutta miten muuten? Onko uutta aloitetta mahdollista tehdä samasta asiasta? Vai katsotaanko se jo kertaalleen käsitellyksi?

Mielenosoitus eduskuntatalon portailla voisi olla toimiva juttu näkyvyyden saamiseksi.. Mielellään tietysti sellainen järjestettäisiin joka vuosi.

Mutta olet asian ytimessä. Eduskuntavaaleissakin ehdokkaat valehtelevat pakkoruotsikannastaan, takinkääntäjiä oli aika runsaasti kun asiaa hesari kartoitti. Eikä sillä ole merkitystä mitä riviedustajat tekevät, puoluekuri määrää. Puoluekurin lähtöpisteeseen taas voi vaikuttaa ainoastaan puoluekokous jonne ei vaalikarjalla ole asiaa. Ja kuten Katainen näytti niin puoluekokouksenkin päätöksille voi viitata kintaalla. Tosin puoluekokouksen päätöksien jyrääminen on poliitikolle pikkuisen eri kaliiberin juttu kuin vaalikarjan unohtaminen.

Nyt taas vaikuttaa ettei mikään helposti muutu, yksikään demarien tai kokkareiden ehdokkaista ei kannata kielivapautta. Jos pystyy jotain kautta vaikuttamaan kokoomuksen puoluekokoukseen osallistuviin niin se olisi se konkreettisin tapa "tehdä jotain".

[NRR]

Lukiolaisten liiton mukaan saaminen olisi oleellista! Hehän ovat kritisoineet ruotsin pakollisuutta aina tilaisuuden tullen.

[NRR]

Yleisin harhaluulo muuten on, että perustuslaki vaatii pakkoruotsia.
Kun pakottaja sanoo "perustuslaki", suuri osa lopettaa ajattelemisen..
Ai jaa, jos perustuslaki sitä vaatii, sittenhän se on pakko."

Totta. Jopa tuntemani nuori ruotsinopettaja väitti taannoin, että pakkoruotsi on perustuslaissa, niin heille oli opintojen aikana selitetty. Hän oli vilpittömän hämmästynyt ja epäuskoinen kuullessaan, ettei niin olekaan.

Jotta maamme olisi aito demokratia, tulisi ainakin perustuslain olla kaikkien tuntema.

Koska jo oikeusministeri Brax tunnusti, ettei perustuslaissa ole pakkoruotsia, RKP ryhtyi kyhäämään tulkintaa perustuslaista, josta pakko voitaisiin kuitenkin johtaa. Niinpä tuoreena oikeuministerinä Henriksson kutsui Åbo Akademista professori Suksen laatimaan tätä tulkintaa. Suksesta tehtiin oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön (mitä ironiaa nimessä!) kehityspäällikkö. Suksen mukaan

Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi, ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.

Tämä Suksen tulkinta on siis tällä hetkellä lähtökohtana. Tietenkään Kanadassa ei kaikkien tarvitse opiskella sekä englantia että ranskaa, tässä on taas tarkoitushakuisesti muunnettu totuutta, mutta mitä väliä sillä on, kun koko perustuslaki on vedetty pakkoruotsin takaajaksi pelkällä mutulla. Suksen mukaan Suomen perustuslaki muka velvoittaa kansalaisia
- osaamaan suomea ja ruotsia,
- ymmärtämään, miten nämä kielet ovat kansalliskieliä,
- näkemään Suomen pohjoismaisessa kontekstissa!

Tätä kritisoi mm. Rostila tuoreessa kirjassaan:

- Suomalaisen yleissivistyksen määrittely perustuslakia lukemalla niin, että yleissivistykseen kuuluu kummankin kansalliskielen osaaminen, on yksipuolista, suoraviivaista ja tarkoitushakuista. Peruslakiin sijoitetaan näin omia toiveita ja päämääriä, joita lain säätäjillä ei ollut, ja ohitetaan vaihtoehtoiset tulkinnat. Ainoana vaihtoehtona esitetty tulkinta rajoittaa tarpeettomasti suomenkielisten oikeuksia, kuten sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden tunnistamista.
- Perustuslaki käsittelee kansalaisten perusoikeuksia. Laki ei käsittele, eikä ole tarkoitettu käsittelemään, yleissivistyksen alaa tai määrittelyä.
- On kaukaa haettua johtaa perustuslaista yleissivistyksen määritelmää ja esittää se käytännössä suomenkielistä väestöä koskevaksi velvoitteeksi.

Mielestäni perustuslain tulkinnat olisi käytävä julkisella keskustelulla läpi.