Vieraskielisten määrä ohittaa ruotsinkielisten määrän

[Hillevi Henanen]

http://yle.fi/uutiset/vieraskielisten_m ... an/7148454
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/2 ... m-svenskan

Svenska ylellä annetaan mahdollisuus kommentointiin, suomenkielisellä puolella ei.
Ruotsinkieliset ovat ainoa ryhmä, joiden määrä on sekä absoluuttisesti että tietenkin prosentuaalisesti pienentynyt.

Svenska yleltä löytyi tilasto Suomen väkimäärän kehityksestä. Se kertoo omaa selvää kieltään.
http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaer ... 01_sv.html

Sekin ihmetyttää, että pakkoruotsista ei ole tehty minkäänlaista gallupia aikoihin, vaikka voisi väittää, että aihe on mitä ajankohtaisin.

[Hillevi Henanen]

Samma på finska
http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaer ... 01_fi.html
Eli viime vuoden kasvu suomi/ruotsi/saame-ryhmän osalta oli suomen- ja saamenkielisten varassa.

[NRR]

Kiitos tilastoista, nämä tiedot ovat tärkeitä.

Kun jokin vuosi sitten syntyneiden määrissä ruotsinkieliset vauvat (joilla on usein suomenkielinen toinen vanhempi) hävisivät määrässä ns. muunkielisille vauvoille (joihin taas aniharvoin rekisteröidään niitä, joilla toinen vanhempi puhuu suomea), ilmoitettiin, ettei kyseistä tilastoa enää julkaista.

Vähemmistövaltuutettumme Biaudet totesi hesarissa kielitilanteen muuttumattomuuden väkimäärien muutoksesta huolimatta: "Musta Suomessa on kaksi kansalliskieltä. On outoa ajatella, että maahanmuuttajien kieli olisi vaihtoehtona niille. Ei siinä ole lukumäärästä kyse."

Kielikeskusteluun on tuotava maahanmuuttajien näkökulma.

Ruotsiksi kotouttamista vastaan on ottanut kantaa mm. Kari Rajamäki SDP 2011:

"Kotouttamisen kannalta on pidetty keskeisenä, että maahanmuuttaja oppii suomen kielen ja sen pitäisi olla myös onnistuneen kotouttamisen edellytys. Edesvastuutonta on, että kotouttamisen katsotaan olevan kunnossa jos hakija osoittaa hallitsevansa suomen tai ruotsin kielen. Ollaan nyt rehellisiä: pelkkä ruotsin kielen osaaminen Suomessa tarkoittaa sitä, että ihminen sidotaan tietyille asuinalueille ja parhaiten se onnistuu Ahvenanmaalla. Toimimista eri ammateissa pelkkä ruotsin kielen taito rajaan merkittävästi."
http://karirajamaki.puheenvuoro.uusisuo ... -kotouteta

ja tätä blogimerkintää kommentoi mm. Husein Muhammed:

"Sekä pakkoruotsista että virkamiesruotsista tulisikin luopua. Syy siihen, ettei maahanmuuttajataustaisia virkamiehiä ole, johtuu muodollisesta ruotsin kielen vaatimuksesta viran saamisessa. Vaikka enemmistö suomenkielisistä virkamiehistä ei tosipaikan tullen oikeasti osaa palvella ruotsiksi, he ovat kuitenkin etulyöntiasemassa maahanmuuttajiin verrattuna, koska nämä eivät ole opiskelleet ruotsia, eikä heillä ole kielitodistusta. Tehokas ratkaisu tähän ongelmaan olisi varmistaa, että jokaisessa viranomaisessa on ruotsia osaavia virkamiehiä palvelemaan ruotsiksi ruotsinkielisiä, mutta samalla luopua yleisestä, kaikilta työntekijöiltä vaatittavasta "tyydyttävän ruotsin taidosta", joka ei käytännössä palvele ruotsinkielisiä, ja toisaalta estää tehokkaasti maahanmuuttajia pääsemästä julkisiin virkoihin."

Keskustelusta puuttuu vielä näkökulma siihen, miten raskasta maahanmuuttajalasten kotoutuminen on, kun he yrittävät opiskella katoavan kotikielen pohjalta yhtä aikaa suomea, englantia - ja ruotsia.

Tuoreessa kolumnissa maailmankuvalehdessä Husein Muhammed uskoo kaksikielisistä tulevan suurin vähemmistömme. Hän toivoo myös, että kaksikielisyyttä erilaisin komponentein alettaisiin rekisteröidä muiden maiden tapaan.
http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/13992

[JV Lehtonen]

https://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vae ... 01_fi.html

Tilastoissa on mukana Ahvenanmaa, joten ruotsi-suomi-kaksikielisyysvelvollisuuden piirissä olevista
suurempi osuus on vieraskielisiä kuin ruotsinkielisiä jo nyt!

[Hillevi Henanen]

Huomasin kyllä, koska mantereella ruotsinkielisiä on aikaisemminkin ollut alle 5%, ja nyt on vielä enemmän alle kun heidän absoluuttinen määränsäkin on hiukan laskenut kun taas muiden on noussut. Tämän muutoksen kokoluokkaan ei Ahvenanmaan 100-300 henkilön lisäyksellä ole juuri vaikutusta puoleen eikä toiseen.

[TK]

Tämä on ollut todellisuutta jo kauan isoimmissa kunnissa, ja myös pienissä Itä-Suomen kunnissa, joissa venäjänkielisiä on enemmän kuin ruotsinkielisiä.
Esim. Vantaa http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta

[Hillevi Henanen]

Keskustelu on taas virinnyt svenska ylellä. Meidän kannattaa myös mahdollisimman paljon pitää esillä maahanmuuttajien tilannetta omissa kommenteissamme, koska pakkoruotsittajat väittävät meidän olevan maahanmuuttajavastaisia, vaikka tilanne on juuri päinvastainen.
Vaikka pakkoruotsi haittaa suomenkielisiä kuin kivi kengässä, on se maahanmuuttajille haitta-asteeltaan kuin kivi molemmissa kengissä.

[Hillevi Henanen]

Eilen illalla pääsi taas aamu yllättämään kun eksyin Tilastokeskuksen sivuille.
Rupesin tutkimaan tuota ruotsinkielisten vuoden 2013 -67 henkilöä väestötilastossa, jossa mukana Ahvenanmaa +164.
Vuonna 2012 samat luvut -242 (Ahvenanmaa +147)
Vuonna 2011 +66 (koska Ahvenanmaa +348)

Sen olen tiennyt, että niin suomen- kuin ruotsinkielisten prosenttiosuus hupenee, mutta se tuli yllätyksenä, että mantereella myös ruotsinkielisten absoluuttinen määrä laskee.
Excelini väitti, että ruotsinkielisten määrä mantereella olisi vähentynyt tällä vuosikymmenellä noin 800 henkilöllä. (Oletusarvona on, että Ahvenanmaan lisäyksessä ruotsinkielisiä samassa suhteessa kuin väestössä muutenkin)
Korjattu arvio 800--->500 henkilöksi. Ruotsinkielisten määrä-kerroin Ahvenanmaalla putoaa nopeasti.

Tähän hätään en löytänyt syntyvyystilastoja kieliryhmittäin, mutta vanha mielikuvani (voi siis olla väärä) on, että eivät ruotsinkieliset siinä puuhassa ainakaan huonompia ole kuin suomenkieliset.

Mistä siis on kysymys?

[Hillevi Henanen]

Tilaston jälkeen tulee sitten tapa millä sitä käytetään.
Tässä ote folktingin sivulta viime syksyltä

År 1900 utgjorde den svenskspråkiga befolkningen i Finland 12,9 % av hela befolkningen, medan andelen år 2012 är 5,4 %. Antalet svenskspråkiga personer har emellertid ökat med 1381 personer sedan år 2007, då det hittills lägsta antalet svenskspråkiga redovisats, och uppgick i slutet av år 2012 till 290 977 personer. Under de senaste åren har alltså trenden svängt och framtidsutsikterna för den svenskspråkiga befolkningen är positiva.

Elikkä koska sattuneesta syystä ei vertailua ei ole haluttu tehdä vuoteen 2011 (291 219 ruotsinkielistä), johon verrattuna kokonaismäärämuutos oli -242 henkilöä (vaikka Ahvenanmaalla oli nousua +147), niin on valittu vertailuksi vuosi 2007.
Tällä vuosikymmenellä kokonaismuutos ruotsinkielisten määrässä -243, jossa mukana Ahvenanmaan noin +600. (Luku arvio, koska koko Ahvenanmaan nousu ei ole ruotsinkielisiä)

[NRR]

Excelini väitti, että ruotsinkielisten määrä mantereella olisi vähentynyt tällä vuosikymmenellä noin 800 henkilöllä. (Oletusarvona on, että Ahvenanmaan lisäyksessä ruotsinkielisiä samassa suhteessa kuin väestössä muutenkin)

Tähän hätään en löytänyt syntyvyystilastoja kieliryhmittäin, mutta vanha mielikuvani (voi siis olla väärä) on, että eivät ruotsinkieliset siinä puuhassa ainakaan huonompia ole kuin suomenkieliset.

Mistä siis on kysymys?

Jaska selvitti taannoin näitä demografisia tekijöitä:

Suomenruotsalaisraportissa on mielenkiintoisia tietoja aikavälin 1955–2005 sosiologisesta ja demografisesta kehityksestä.
http://issuu.com/folktinget/docs/folkti ... erapp_2009

– Ruotsinkielisistä miehet ottavat selvästi useammin suomenkielisen vaimon (45 %) kuin naiset miehen (37 %). Kummallakin sukupuolella osuus on lähes tuplaantunut 50 vuoden aikana.
– Ruotsinkielisiksi rekisteröityjen lasten osuus on aikavälillä tasaisesti kasvanut sekaliitoissa, tosin viime aikoina osuus on laskenut suomenkielisten äitien kohdalla (46 %). Ruotsinkielisten äitien luku on peräti 85 %, siis sekaliitoissa.

Trendi lienee tosiaan laskeva, koska yhä useampi ruotsinkielinen mies ottaa suomenkielisen vaimon, ja tässä tilanteessa aiempaa harvempi rekisteröi lapsensa ruotsinkieliseksi.

[NRR]

Ruotsinkieliset nostavat usein esiin sen, että autonomian lopulla vuonna 1900 heitä oli 12,89 % ja nyt 5,4% (tai siis mannermaalla jo alle 5%, mitä yleensä ei mainita). Määrällisesti ollaan nyt 1800-luvun lopun lukemissa, noin 50 000 vähemmän kuin huippuvuonna 1940.

Tosin prosentuaalinen lasku saattaisi johtua kielenvaihdon sijaan erityisesti muutosta Ruotsiin erityisesti sotien jälkeen (Uudenmaan ja Vaasan läänin väkiluvut erityisesti pienenivät) sekä koulutettujen ruotsinkielisten perheiden pienuudesta jo silloin, kun suomalaiset vielä pirttiviljelivät köyhän rahvaan tapaan isoja perheitä. Tässä väkimäärän kehitys wikipediassa:
http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... 0-2009.JPG

Onnistuneeksi vähemmistöratkaisuksi nostetaan usein Sveitsin italiankieliset, joiden määrä on pysynyt vakiona. Tähän saattaa erityisesti katolilasuus vaikuttaa. Mitään maanlaajuista pakkoitaliaa Sveitsissä ei ole ja italiankieliset alueet ovat vahvasti sidoksissa Välimeren kulttuurialueeseen, ei niinkään muualle Sveistiin. Sveitsi nyt kertakaikkiaan on hyvin erilainen valtio kuin Suomi tai Ruotsi tai valtiot ylipäätään.

[Hillevi Henanen]

År 1900 utgjorde den svenskspråkiga befolkningen i Finland 12,9 % av hela befolkningen, medan andelen år 2012 är 5,4 %. Antalet svenskspråkiga personer har emellertid ökat med 1381 personer sedan år 2007, då det hittills lägsta antalet svenskspråkiga redovisats, och uppgick i slutet av år 2012 till 290 977 personer. Under de senaste åren har alltså trenden svängt och framtidsutsikterna för den svenskspråkiga befolkningen är positiva.

Jos tuo folktingin luku pitää paikkansa, niin jotain on tapahtumassa. Jos ruotsinkielisten määrä on seitsemässä vuodessa 2007-2013 noussut 1381 henkilöllä kun kolmen viimeisen vuoden 2011-2013 saldo on -243 henkilöä, tarkoittaa se sitä, että 2007-2010 nousu on ollut keskimäärin 400 henkilöä vuodessa. Muutos on huomattava.
Svenska ylellä nimimerkki Knugen kirjoittaa:

Skulle vara intressant att veta hur många i Finland som räknar sig som tvåspråkiga. Den statistiken lär vi aldrig komma åt, eftersom våra myndigheter kategoriserar folk i antingen låda 1 eller låda 2. Skulle det vara möjligt att utveckla detta så att man även kan skriva sig som två- eller flerspråkig?

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni Suomessa laskee itsensä kaksikieliseksi. Sitä tilastoa emme koskaan tule näkemään, koska viranomaisemme luokittelevat ihmiset joko laatikkoon 1 tai laatikkoon 2. Olisiko mahdollista kehittää tätä niin, että myöskin kaksi- tai useampikieliseksi voisi kirjautua?

Kun näitä pakkoruotsin mannekiineja, kuten Lipposta, kuuntelee ja katselee, niin varmasti miettii tarkkaan ja useampaan kertaan, haluaako todella heidän kanssaan samaan "laatikkoon".

[TK]

Ruotsinkielisiksi rekisteröityneissä voi olla millaista porukkaa tahansa. Rekisteröityessä ei tarkisteta henkilön ruotsin kielen osaamista eikä etnistä taustaa. Tämä on sikäli aika kummallista, koska surut nimenomaan kutsuvat itseään suomenruotsalaisiksi - siis "ruotsalaisiksi" ja tämän rekisterin alkuperäinen, freudenthalilainen merkitys on ollut juuri näiden "ruotsalaisten" (suomalaisista erillisen kansan, "paremman" kansan) erottaminen omaksi ryhmäkseen suomalaisista.

Nykyään on kyse valtapolitiikasta ja surujen etuoikeuksien puolustamisesta ja ylläpitämisestä, joten ruotsinkielisten rekisteriin hyväksytään kuka tahansa. Ruotsinkielisten määrä ei enää ole kovin luotettava tilasto.

[JV Lehtonen]

Onnistuneeksi vähemmistöratkaisuksi nostetaan usein Sveitsin italiankieliset, joiden määrä on pysynyt vakiona. Tähän saattaa erityisesti katolilasuus vaikuttaa. Mitään maanlaajuista pakkoitaliaa Sveitsissä ei ole ja italiankieliset alueet ovat vahvasti sidoksissa Välimeren kulttuurialueeseen, ei niinkään muualle Sveistiin. Sveitsi nyt kertakaikkiaan on hyvin erilainen valtio kuin Suomi tai Ruotsi tai valtiot ylipäätään.[/quote]

Entä Italian saksankieliset ?
Italiassakaan ei ole maanlaajuista pakkosaksaa!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4-Tiroli

Jos lähdettäisiin liikkeelle siitä, että niissä kunnissa, missä enemmistö puhuu ruotsia,
ruotsin kielellä on lakisääteinen asema, muualla ei!

Valtion tasolla luovutaan kaikesta virallisesta ruotsista eli
Suomen virallinen kieli on suomi eikä mikään muu!

Kysyn eurooppalaisena:
Miksi suomenruotsalaisella Suomessa pitäisi olla jotenkin korkea-arvoisempi status
kuin italiansaksalaisella Italiassa ?

Muuten, oletteko tulleet ajatelleeksi, miksi suomenruotsalaiset pitävät niin kauheaa meteliä
muutoksen edetessä ?

Minun selitykseni on psykologinen:
Suomenruotsalaiset eivät ole koskaan kokeneet syrjintää ja sortoa tässä maassa.
Siksi he tulkitsevat privilegioiden poistamisvaatimukset syrjintänä!

Suomenkieliset ja saamelaiset ovat kautta aikojen kokeneet sortoa ja syrjintää, samoin maahanmuuttajat,
mutta suomenruotsalaisilta puuttuu aito kokemus sorrosta ja syrjinnästä.

Myös suomenruotsalaisiksi maahanmuuttonsa jälkeen muuttuneet ovat omaksuneet saman identiteetin,
jossa syrjityksi tuleminen on tuntematon ilmiö: Hehän ovat 1800-luvulla integroituneet Helsingin
eliittiin ja omaksuneet suomenruotsalaisen mentaliteetin. Siis nämä ulkomaalaiset kauppias- ym. suvut,
joilla ei ole ruotsalaisia juuria, mutta jotka identifioivat itsensä suomenruotsalaisiksi.

Syrjintäkokemus siis puuttuu ja siksi puuttuu suhteellisuudentaju!

[Hillevi Henanen]

Tämä suunnanmuutos on siis tapahtunut ihan viime vuosina, jos 2007-2010 väki on lisääntynyt n. 1600 henkilöllä, ja 2011-2013 vähentynyt 243 henkilöllä.

Jos itse olisin tällaisen ruksiruutuun-päätöksen äärellä, ja tietäisin, että sillä on iso vaikutus perheeni koko tulevaisuuteen, niin tottakai punnitsisin vaihtoehtoja eri lähteistä hyvin tarkkaan.

Uskon, että tässä prosessissa on teillä tämänkin palstan ahkerilla, vuosikausia puurtaneilla aktiiveilla tärkeä osuutenne. Kun tuolla keskusteluissa toinen osapuoli yrittää asiallisesti selittää tilannetta, ja toinen puoli suoltaa käsittämätöntä liturgiaa ja/tai natsi- ja fasistikortit viuhuvat, on signaali selvä ihmiselle, jonka tosissaan on ratkaistava kumpaan laatikkoon sijoittua. Tärkeätä on myös, että olette olleet oikomassa näitä mukamas-perusteluja. Ensi kuulemalta ne saattavat kuulostaa ihan kelvollisilta – kunnes ajatustoiminta kännistyy.

Suurimmalle osalle päätös on itsestään selvä, eikä sitä tarvitse pohtia, mutta jollekulle se voi olla hyvinkin tukala tilanne. Su-ru-kaksikielisyys ei liene kaikkien mielestä kovin korkealle arvostettua R-laatikon sisälläkään, joten sekin pistää varmaan miettimään.