Hesari: Lukioon voi tulla lisää valinnaisuutta

[masa]

Olisi mieletöntä jos korkeakouluissa pitäisi opettaa ruotsia alkeista jotta opiskelijat saavat virkaruotsin suoritettua.

Thomas kirjoitti. Mieletöntä on vaatia kaikilta korkeakouluopiskelijoilta virkaruotsin suorittamista. Kyse on todellisesta opiskelijoiden ajan sekä yliopistojen ja korkeakoulujen resurssien väärinkäytöstä. Eli sanalla sanoen: perusRKPläistä opiskelijoiden kiusaamisesta. Käsittämätöntä.

Opiskeluaikojen lyhentämisen voisi aloittaa luopumalla tarpeettomasta virkaruotsin kokeesta. Jätettäköön virkaruotsi alkuun niille, jotka suunnittelevat virkamiehen uraa valtion leivissä. Myöhemmin virkaruotsia tulee vaatia vain virkamiehiltä jotka, aikuisen oikeasti, tarvitsevat ruotsia työtehtävissään - eli aika vähäinen todellinen tarve taitaa olla

Suomalaiset osaavat englantia paremmin kuin koskaan aiemmin, ja englanti on kielenä tärkeämpi kuin koskaan aiemmin. Englanti on kansainvälinen linqua franca ja busineksen kieli.

(Ajoittain näkee kirjoituksia, joissa irvaillaan suomalaisten englannin taidoilla. Kyseiset väittämät kertovat lähinnä kirjoittajista itsestään. Kyse täytyy olla joistain maanviljelijä - kalastajista tai kotimaisista virkamiehistä, tai ainakaan heillä ei mitään tekemistä kansaivälisen liike-elämän kanssa, eivätkä he näin ole tekemisissä kielitaitoisten suomalaisten kanssa, joita -siis kielitaitoisia suomalaisia -riittää)

Englannin merkityksen korostuminen täytyy huomioida lukioiden kielivalikoimmassa: kaksi valinnaista vierasta kieltä on riittävä määrä. Suomalaisten täytyy oppia osaamansa vieraat kielet tasolle, jolla he pystyvät sujuvasti työskentelemään vieraalla kielellä. Lukiossa hankitaan perusta tällaiselle kielitaidolle. Turistikielten osaaminen on hauskaa, muttei riittävää, kun oma aidinkieli on harvinainen, pieni kieli

[NRR]

Englannin merkityksen korostuminen täytyy huomioida lukioiden kielivalikoimmassa: kaksi valinnaista vierasta kieltä on riittävä määrä. Suomalaisten täytyy oppia osaamansa vieraat kielet tasolle, jolla he pystyvät sujuvasti työskentelemään vieraalla kielellä. Lukiossa hankitaan perusta tällaiselle kielitaidolle. Turistikielten osaaminen on hauskaa, muttei riittävää, kun oma aidinkieli on harvinainen, pieni kieli

Tuo hyvä taso hankitaan lukiossa englannissa mutta muissa kielissä vasta myöhemmin. Ei Ruotsinkaan kouluissa, joissa siis äidinkielenä ja koulukielenä on tuo porttikielien äiti ruotsi, opita useimmiten loistavasti sitä toista vierasta kieltä. Sen kielitaidon hankkiminen jää seuraavalle tasolle. Toisinaan tuo lukiossa luettu kieli ei olekaan se vieras kieli, jolla sitten tehdään töitä. Siksi yliopistossa on voitava aloittaa kieliä nollatasolta. Kielikeskukset on vapautettava ruotsitehtailusta ja annettava niille todellinen tehtävä, tarjota tarpeellista kielikoulutusta ehkä hyvinkin intensiivisesti eri alojen ammattilaisille.

[JV Lehtonen]

Englannin merkityksen korostuminen täytyy huomioida lukioiden kielivalikoimmassa: kaksi valinnaista vierasta kieltä on riittävä määrä. Suomalaisten täytyy oppia osaamansa vieraat kielet tasolle, jolla he pystyvät sujuvasti työskentelemään vieraalla kielellä. Lukiossa hankitaan perusta tällaiselle kielitaidolle. Turistikielten osaaminen on hauskaa, muttei riittävää, kun oma aidinkieli on harvinainen, pieni kieli

Tuo hyvä taso hankitaan lukiossa englannissa mutta muissa kielissä vasta myöhemmin. Ei Ruotsinkaan kouluissa, joissa siis äidinkielenä ja koulukielenä on tuo porttikielien äiti ruotsi, opita useimmiten loistavasti sitä toista vierasta kieltä. Sen kielitaidon hankkiminen jää seuraavalle tasolle. Toisinaan tuo lukiossa luettu kieli ei olekaan se vieras kieli, jolla sitten tehdään töitä. Siksi yliopistossa on voitava aloittaa kieliä nollatasolta. Kielikeskukset on vapautettava ruotsitehtailusta ja annettava niille todellinen tehtävä, tarjota tarpeellista kielikoulutusta ehkä hyvinkin intensiivisesti eri alojen ammattilaisille.

Mutta juuri ruotsitehtailu on jopa tutkintotodistuksessa havaittavissa; Muu kielitaito kuin ruotsi on merkityksetön!


Tää touhu on oikeasti yhtä absurdia kuin marxismi-leninismi kommunistimaissa! Harva tuntee tätä todellisuutta!
Liite 1
. (Lainsäädäntö)
Todistusmerkinnät
Ammattikorkeakoulu käyttää todistuksessaan
merkintää asetuksenmukaisen kielitaidon sa
a-
vuttamisesta.
Lisämerkinnästä käyvät ilmi:
1) koulusivistyskieli
2) kypsyysnäytteen kieli ja
3) ammattikorkeakoulun kieliopintojen
vastaavuus kielitaidosta annetun lain 424/2003,
6 § kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaan toisen kielen taitoon, eli
merkintä siitä
,
onko toisen kotimaisen kielen osaamisen taso
hyvä vai tyydyttävä

http://www.puv.fi/fi/study/tutkintosaanto/arene2006.pdf

Kielikeskukset on valjastettu kaksikielisyysideologian viimeiseksi lukoksi, niiden tärkein tehtävä on tuottaa noita tutkintotodistusmerkintöjä!

[TMK]

Ihan hyvä lähtökohta monelle alalle. Ainakin on saatu yleissivistystä, harjaannuttu kirjoittamaan (peruskoulun jäljiltä monella on todella heikko kirjoitustaito) ja vahvistettu englantia. Ammattikoulussa nämä eivät olisi olleet niin vahvasti esillä. Sitä paitsi ammattikouluunkin on vaikea päästä. Ylioppilaspohjalta lähihoitajan tutkinto on kaksivuotinen. Ihan mielelläni ottaisin vanhana hoitajakseni yo-pohjaisen lähihoitajan kuin jonkun liikakoulutukselta varjellun yksilön - olisi ehkä enemmän puhuttavaakin ja geriatriaan voisi tulla enemmän kehitysmyönteisyyttä.

Turhaa kouluttaa kaikista maistereita, mutta yo-koulutus ei ole mielestäni mikään turhake, vaikkei todistus olisikaan paras mahdollinen. Muuten huonolla yo-todistuksella ei ole enää asiaa hoiva- tai sosiaalialoille.

Tarkoitan juuri ammattikoulujen kieliopetuksen ym. tehostamista ja ehkä yhteistyötä lukioiden kanssa. Monihan kirjoittaa tosiaan sieltäkin ylioppilaaksi. Mutta muistan tosiaan parin kaverini sanoneen, että heille lukiosta ei ollut hyötyä, vaan he kävivät sitten toisen toisen asteen koulutuksen vielä sen jälkeen ja toinen jatkoi sen todistuksella eteenpäin. Varmasti tilanne ei ole harvinainen.

Ammattikorkean matikanopettajia vartenko tarvitaan lisää pakkoa lukioon? Sinne tullaan myös ammattikoulutietä - kyllä siellä joudutaan kuitenkin oleelliset asiat kertaamaan.

Puhuin tekuista eli teknillisistä yliopistoista, minkä nimisiä ne nyt sitten ovatkaan, eli en ammattikorkeista. Myös yliopiston puolella on aloja, joihin pitkästä matikasta olisi hyötyä.

Siis kuinka paljon pois ja ammattikouluunko? Nimittäin ammattikouluun eivät kaikki hakijat pääse. Jos lukio-opiskelut vaikka puolitetaan, niin ammattikouluopinnot pitäisi moninkertaistaa. Ja ammattiopinnot ovat jopa kalliimpia kuin lukio-opinnot - useimmilla aloilla koneet, ohjelmat, pienet ryhmät maksavat.

Miksi lukio pitäisi rajata vain huippulahjakkaille?

Onko pelkän ammattikoulun varassa jatkaville muka töitä tarjolla riittävästi - ei ole. Sitten käydään ammattikoulu kahteen kertaan (moni ottaa ammatit kahdelta linjalta nytkin) tai luetaan yo-tutkinto siinä sivussa. Ei tässä mitään säästetä.

Onko lääkäriksi ja juristiksi muka liian helppo päästä, suomenkielisen?

Lukio ei ole mielestäni oikea paikka niille, joiden lukuaineiden keskiarvo pyörii jossain seiskan tienoilla. Tämänhän takia kaupungeissa on hyviä ja huonoja kouluja, hyvin pärjäävät haluavat muiden samanlaisten seuraan. Jos tosissaan haluaa lukioon, eikä numerot riitä, niin kymppiluokalle voi niitä mennä korottamaan. Kuten sanoin, monesti on kysymys enimmäkseen motivaatiosta, nykykoulusta saa kyllä kaseja ihan normaaliälyllä, jos tekee asian eteen jotain. Tuskin kukaan näistä alle seiskan keskiarvolla olevista myöskään pääsee (tai edes haluaa) oikeustieteelliseenkaan, vaikka lukion kävisikin.

[NRR]

Lukio on riittävän vaativa. Haluatte siis kiristää lukiota ja tehdä sen osana kielivapauden vaatimusta? Miksi?

Jos ylioppilaaksi pääsee kirjoittamalla terveystiedon ja pari muuta helppoa ainetta, niin ei sillä lakilla sitten enää mitään arvoa ole. (Tosin ei taida olla enää nykyäänkään.)

Ylioppilaaksi pääsee lukemalla vähintään 75 kurssia, joista suurin osa on pakollisia. On kirjoitettava äidinkieli (uusimuotoinen kaksipäiväinen koe) sekä vähintään kolme muuta ainetta, joista yhden on oltava ns. pitkä - pitkä matikka tai pitkä kieli. Reaaliaineet voi valita. Helpoin on terveystieto, jossa pakollisia kursseja on vain yksi ja valtakunnallisia syventäviä kaksi, näillä voi jo kirjoittaa. Helpoin lisäaine on ehkä elämänkatsomustieto kolmella pakollisella ja kahdella syventävällä kurssilla.

Ihan hyvä lähtökohta monelle alalle. Ainakin on saatu yleissivistystä, harjaannuttu kirjoittamaan (peruskoulun jäljiltä monella on todella heikko kirjoitustaito) ja vahvistettu englantia. Ammattikoulussa nämä eivät olisi olleet niin vahvasti esillä. Sitä paitsi ammattikouluunkin on vaikea päästä. Ylioppilaspohjalta lähihoitajan tutkinto on kaksivuotinen. Ihan mielelläni ottaisin vanhana hoitajakseni yo-pohjaisen lähihoitajan kuin jonkun liikakoulutukselta varjellun yksilön - olisi ehkä enemmän puhuttavaakin ja geriatriaan voisi tulla enemmän kehitysmyönteisyyttä.

Turhaa kouluttaa kaikista maistereita, mutta yo-koulutus ei ole mielestäni mikään turhake, vaikkei todistus olisikaan paras mahdollinen. Muuten huonolla yo-todistuksella ei ole enää asiaa hoiva- tai sosiaalialoille.

Tarkoitan juuri ammattikoulujen kieliopetuksen ym. tehostamista ja ehkä yhteistyötä lukioiden kanssa. Monihan kirjoittaa tosiaan sieltäkin ylioppilaaksi. Mutta muistan tosiaan parin kaverini sanoneen, että heille lukiosta ei ollut hyötyä, vaan he kävivät sitten toisen toisen asteen koulutuksen vielä sen jälkeen ja toinen jatkoi sen todistuksella eteenpäin. Varmasti tilanne ei ole harvinainen.

Moni huomaa menneensä väärään ammattiin, väärään kouluun. Näitä ei virhevalintoja ei voi estää. Ne, jotka menevät lukioon, saavat sieltä kuitenkin sen, minkä menivät hakemaan: yleissivistävän koulutuksen, ammattikoulua rauhallisemman työympäristön ja valmiuksia tulevaisuuden kansalaisuuteen - ja aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaisi tehdä.

Tässä ei ole perusteita kiristää lukiota.

[NRR]

Yo-kokeiden valinnaisuuden yhteydessä oli nimenomaan tavoitteena lukioaikojen lyhentäminen ja reppujen vähentäminen. Nytkö pitäisi taas mennä toiseen suuntaan? Kuka hyötyy?

En tiedä, kuinka yleisiä reput olivat, mutta toisaalta nykyisin moni kirjoittaa kolmella kerralla tai käyttää sitten lukioon neljä vuotta. Minusta se riittää helpotukseksi. Taitaa yliopistoonkin päästä pelkällä lukiotodistuksella, jos ei pääsisikään ylioppilaaksi... Luulisi ainakin. Itse kirjoituttaisin mielelläni kokelailla äidinkielen lisäksi matematiikan ja (pitkän) kielen ja jonkin "pitkän" reaalin, josta olisi ollut tarpeeksi kursseja.

Lisäksi yliopisto-opettajat ovat tainneet valitella myös sitä, että entistä harvempi on lukenut pitkää matikkaa, jota tarvittaisiin monella alalla, ja tekussakin taitaa kulua resursseja lukiomatikan opettamiseen. Näin muistelen lukeneeni. Tämä "pakollinen kolmas kieli" saisi ehkä harkitsemaan sen lukemista, jos on yhtään matikkapäätä. Itsekin sitä harkitsin, mutta halusin lukea neljä kieltä, eikä niitä saanut mitenkään lukujärjestykseen sopimaan.

Et vastannut kysymykseen.

Ammattikorkean matikanopettajia vartenko tarvitaan lisää pakkoa lukioon? Sinne tullaan myös ammattikoulutietä - kyllä siellä joudutaan kuitenkin oleelliset asiat kertaamaan.

Puhuin tekuista eli teknillisistä yliopistoista, minkä nimisiä ne nyt sitten ovatkaan, eli en ammattikorkeista. Myös yliopiston puolella on aloja, joihin pitkästä matikasta olisi hyötyä.

Aalto-yliopiston tekniseen korkeakouluun tai muihin teknisiin yliopistoihin on vaativat kokeet, joissa vain matematiikan osaajat pääsevät sisään. Yleensäkin vaativilla aloilla on todella vaativa karsinta, lottolapuilla ei mennä sisään.

Ei tämä ole syy kiristää lukio-opintoja.

[NRR]

Kuinka suuren osan nykyisistä lukiolaisista haluatte pois lukioista ja minne heidän tulisi mennä?

Omaan lukiooni ei ilmeisesti päässyt kovin huonolla keskiarvolla, mutta näitäkin lukioita on. Niissä on oppilaita, joille jokin toinen oppilaitos olisi parempi.

Siis kuinka paljon pois ja ammattikouluunko? Nimittäin ammattikouluun eivät kaikki hakijat pääse. Jos lukio-opiskelut vaikka puolitetaan, niin ammattikouluopinnot pitäisi moninkertaistaa. Ja ammattiopinnot ovat jopa kalliimpia kuin lukio-opinnot - useimmilla aloilla koneet, ohjelmat, pienet ryhmät maksavat.

Kaiken lisäksi ammattiopinnot vanhenevat nopeammin kuin lukio-opintojen tuoma ote pohtia ja analysoida kirjoja, ohjelmia, yhteiskuntaa... Ammattikoulusta pitää päästä töihin, jotta ammattitaito pääsee kehittymään.

Miksi lukio pitäisi rajata vain huippulahjakkaille?

Onko pelkän ammattikoulun varassa jatkaville muka töitä tarjolla riittävästi - ei ole. Sitten käydään ammattikoulu kahteen kertaan (moni ottaa ammatit kahdelta linjalta nytkin) tai luetaan yo-tutkinto siinä sivussa. Ei tässä mitään säästetä.

Onko lääkäriksi ja juristiksi muka liian helppo päästä, suomenkielisen?

Lukio ei ole mielestäni oikea paikka niille, joiden lukuaineiden keskiarvo pyörii jossain seiskan tienoilla. Tämänhän takia kaupungeissa on hyviä ja huonoja kouluja, hyvin pärjäävät haluavat muiden samanlaisten seuraan. Jos tosissaan haluaa lukioon, eikä numerot riitä, niin kymppiluokalle voi niitä mennä korottamaan. Kuten sanoin, monesti on kysymys enimmäkseen motivaatiosta, nykykoulusta saa kyllä kaseja ihan normaaliälyllä, jos tekee asian eteen jotain. Tuskin kukaan näistä alle seiskan keskiarvolla olevista myöskään pääsee (tai edes haluaa) oikeustieteelliseenkaan, vaikka lukion kävisikin.

Pääkaupunkiseudulla ei pääse edes ammattikouluun seiskan keskiarvolla, ei myöskään lukioon.

Pääkaupunkiseudun lukioiden keskiarvot ovat todella kovat: ydinkeskustassa täytyy olla ysin keskiarvo, kasipuolen keskiarvolla pääsee vanhojen lähiöiden (alle 5 km keskustasta) lukioihin, kasilla on jo vaikeuksia, sen alle pitää mennä pitkälle itään tai pohjoiseen ja naapurikuntiin. Ja siis seiskapuolella tuskin pääsee mihinkään. Muutama maahanmuuttajapainotteinen lukio idässä ottaa sellaisella keskiarvolla - toisaalta on myös tasa-arvokysymys, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat pääsevät jatkoon, vaikka heikko kielitaito rokottaakin heidän keskiarvoaan. Tietysti aina on aikuislukiot, mutta ne vaativat kovin itseohjautuvaa opiskelutapaa, mikä ei nuorille ole yleinen.

Kymppiluokka voi sopia jollekulle, mutta useimmat sinne päätyvät hyötyisivät enemmän esim. pajatoiminnasta. Heillä voi arvosanat hiukan nousta, mutta seuraavana vuonna ovat sitten nousseet myös pääsyrajat. Kovaa jäädä kaksikin kertaa rannalle. Toki heille yritetään rakennella jotain joustavan opetuksen väyliä.

Kun siis peruskoulusta saadaan esimerkiksi 8.5 - 9.5 keskiarvot saanutta porukkaa lukioon, he jakaantuvat uudestaan gaussin käyrän mukaan. Osa heistä on niitä, jotka keräävät myös kuutosia ja jopa reppuja osaksi todistustaan. Moni vanhempi on ihmeissään, kun hyvän keskiarvon saanut nuori ei menestykään hirmuisen hyvin lukiossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nämä nuoret olisivat käytännönläheisiä ja lahjakkaampia ammattikoulujen lajeissa.

Maaseudulla lukioihin pääsee helpommin, mutta siellä tilanne onkin toinen. Lukiokoulutus voi olla myös hyvä kasvuympäristö nuorille, jotka joutuvat sitten lähtemään kauaskin kotiseudultaan, kun todellinen ammatinvalinta tulee eteen. Oma lukio on myös koko yhteisölle tärkeä.

Kysyin, kuinka suuren osan nykyisistä lukiolaisista haluatte pois lukioista ja minne heidän tulisi mennä? Nyt kuulostaa siltä, että pääkaupunkiseudulla kaikki lukiolaiset täyttävät lukiokriteerinne. Noiden syrjäseutujen lukiolaisparoistako pitää karsinta aloittaa? Paljonko lopetetaan samalla lukioita? Minne tehdään ne uudet koulutuspaikat kuljetuksineen? Voitetaanko siinä jotain.

Kun keskustellaan koulutuksesta pitää olla tietoa siitä, mistä puhutaan, mihin vaikutetaan. Toivon, että täällä keskitytään kieliopintoihin ja kohtuullisen hyvin perustein.

[masa]

he jakaantuvat uudestaan gaussin käyrän mukaan. Osa heistä on niitä, jotka keräävät myös kuutosia ja jopa reppuja osaksi todistustaan. Moni vanhempi on ihmeissään, kun hyvän keskiarvon saanut nuori ei menestykään hirmuisen hyvin lukiossa

NRR, tämä ei suoranaisesti kuulu kielipolitiikkaan, mutta kun tunnut tietävän. Olen jostain lukenut, että lukiouudistuksen myötä lukioissa oltaisiin luopumasta gaussin käyrän käytöstä arvostelussa samoin kuin ylioppilaskirjoituksista? Arvosteltaisiin siis absoluuttista osaamista. Onko näin? Onko nykyinen gaussin käyrä koulukohtainen vain jaetaanko koko maan ikäluokka samalle "käyrälle". Onko ruotsalaisissa kouluissa oma gaussin käyränsä vai käytetäänkö niissä samaa "käyrää" kuin suomenkielisissä koulussa?

[NRR]

he jakaantuvat uudestaan gaussin käyrän mukaan. Osa heistä on niitä, jotka keräävät myös kuutosia ja jopa reppuja osaksi todistustaan. Moni vanhempi on ihmeissään, kun hyvän keskiarvon saanut nuori ei menestykään hirmuisen hyvin lukiossa

NRR, tämä ei suoranaisesti kuulu kielipolitiikkaan, mutta kun tunnut tietävän. Olen jostain lukenut, että lukiouudistuksen myötä lukioissa oltaisiin luopumasta gaussin käyrän käytöstä arvostelussa samoin kuin ylioppilaskirjoituksista? Arvosteltaisiin siis absoluuttista osaamista. Onko näin? Onko nykyinen gaussin käyrä koulukohtainen vain jaetaanko koko maan ikäluokka samalle "käyrälle". Onko ruotsalaisissa kouluissa oma gaussin käyränsä vai käytetäänkö niissä samaa "käyrää" kuin suomenkielisissä koulussa?

Huomaan tarjonneeni väärää käsitystä. Yhtä luokkaa ei toki väännetä väkisin Gaussin käyrälle, tällaisesta pitäisi olla jo aikaa. Opettajan omassa mielessä kuitenkin Gauss toimii kaikilla kouluasteilla. Jos opettaa vuosia "tietyntasoista" oppilasjoukkoa (ja lukiothan on esim. pääkaupunkiseudulla sellaisia, että oppilaiden keskiarvot osuvat noin puolen numeron sisään), muodostuu oma käsitys osaamisjakaumasta tämän pohjalta.

En opeta nyt lukiossa ja siksi voin antaa virheellistä tietoa. Esimerkiksi yläasteen arvosanojen ja valtakunnallisten kokeiden kohdalla näkyy, että ryhmän todistusarvosanojen keskiarvo voi heittää parikin numeroa ryhmän valtakunnallisen testin tuloksesta. Tämä voi johtuu osin ehkä siitä, että yksittäinen opettaja voi painottaa asioita toisin kuin niitä painotetaan valtakunnallisessa testissä, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että oma oppilasjoukko on jaettu intuitiiviselle Gaussin käyrälle, vaikka se kenties on selkeästi heikommin/paremmin pärjäävää kuin oppilaat muualla.

Lukioissa Gaussin käyrä on käsittääkseni näkynyt selvimmin yo-kokeissa ja siellä siitä ollaan luopumassa (ilmeisesti erityisesti Scheinin on sitä arvostellut). Kun nyt valmiiksi "hyvät" oppilaat kirjoittavat esimerkiksi pitkän fysiikan tai harvinaisen kielen, on jotenkin kohtuutonta, että heidät venytetään sitten Gaussin käyrälle:
http://yle.fi/uutiset/laudaturin_nappaa ... na/6834083

Ruotsinkielisten koulujen tilannetta en tunne. Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista". Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opetti sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero kieliryhmien välillä opiskelijoina on suuri:
- Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.
- Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.
- Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.
- Professori itse puhui alisuoriutumisesta. Hän ei halunnut puhua laiskuudesta vaan toivoi sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnisti itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.

[NRR]

Keskustelua tuon hesarin artikkelin kohdalla taidetaan ohjailla aika tarkoin, sillä pakkoruotsi nousee yllättävän vähän esiin ja pakkoruotsin kritiikki saa miinusääniä.

Tasaäänet 6-6 saa ensimmäinen viesti:
"Joko meillä on ensimmäinen "täysipäinen" opetusministeri? Kyllä jos tuo merkitsee, että pakkoruotsi muuttuu valinnaiseksi."

Sen sijaan äänin 2-6 on äänestetty nurin kolmas viesti:
"Olisiko nyt aika vihdoin muuttaa ruotsinkieli valinnaiseksi."

Eivätkö pakkoruotsin kriitikot enää viitsi käydä edes lukemassa näitä ketjuja?

[TK]

Suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulutusjärjestelmät muodostavat omat kokonaisuutensa. On virheellistä puhua niistä ikään kuin ne olisivat samaa sarjaa.

Suomenkielisiltä vaaditaan kouluissaan enemmän ja jatkopaikoista käydään kovaa taistelua varsinkin suosituimmilla aloilla. Ruotsinkielisellä puolella tulokset ovat paljon suomenkielisiä huonommat lähtien huonoista pisatuloksista, ruotsinkielisiin lukioihin pääsee sisälle suomenkielisiä lukioita heikommilla todistuksilla, alhaisemmilla keskiarvoilla, ruotsinkielisillä on väestömäärään nähden ylimitoitusta jatkopaikoissa, joten sisään pääsee helposti ja vielä lisänä ovat kiintiöpaikat suomenkielisissä korkeakouluissa ja yliopistoissa, joihin "tyhmemmät" ruotsinkieliset pääsevät sisään pienemmillä pisteillä kuin suomenkieliset.

Lukion ja korkeakoulutuksen alkuperäinen idea käsittääkseni on ollut yleissivistyksen antaminen ja itsenäiseen ajatteluun kasvattaminen. Yleissivistykseen kuuluu pitkälti valinnanvapaus. Sivistyneet ihmiset tekevät erilaisia kysymyksiä, joihin löytyy vastauksia eri suunnista. Tällöin tarvitaan paneutumista erilaisiin aineisiin. Valinnanvapaus on keskeisessä asemassa.

On hyvä, että lukioiden valinnanvapautta pyritään lisäämään. Valinnavapautta olisi tosin lisättävä myös peruskoulussa. Ei ole niin oleellista, kuinka montaa kieltä haluaa opetella, vaan oleellisempaa on se, että on itse saanut valita kielet (jo peruskoulusta lähtien), joita haluaa opetella.

Pakkoruotsin kaltaisesta, suomenkielisille varsin turhasta ja hyödyttömästä kielestä luonnollisesti pitäisi päästä eroon, nopeasti. Ruotsista olisi tehtävä valinnaiskieli.

[Uolevi]

Uolevi kirjoitti:50-60-luvulla luettiin matematiikkalinjallakin kolmea kieltä.

NRR kirjoitti: Tuon täytyy olla koulukohtainen valinta. Tuolloin tuntimäärätkin eri aineissa päätettiin koulun tasolla ja saatettiin tehdä omaleimaisia ja vaativia ratkaisuja.

Puhun tilanteesta 50-luvun lopulla Kemissä. Sama naapurikaupungeissa Oulussa ja Torniossa. Eihän muuten olisi voitu näissä kouluissa kirjoittaa kuutta ainetta. Oli vain yksi reaali.

Uolevi kirjoitti:Biologia ja psykologia olivat lukioaikanani valinnaisia keskenään. Parempi olisi ollut saada perustiedot molemmista huuhaadogmatiikan asemesta.

NRR kirjoitti: Psykologia ei ole ollut kauaa pakollinen (yksi kurssi), biologiaa on kaksi pakollista kurssia ja katsomusainetta (uskonto tai ET) on kolme kurssia.

Samoin tässä 50-luvun lopun tilanne kuten kerroin saattoi valita biologian tai psykologian (jota kyllä kutsuttiin hauskasti sielutieteeksi Lehtovaaran kirjan mukaisesti) mutta ei molempia. Dogamatiikka oli pakollinen.
Tiesin tilanteen Torniosta, jossa olivat lukiossa kaikki muut entiset koulutoverit Pellosta ja Oulun tilanteen tiesin setäni Oulun yhteislyseon entisen rehtorin kautta.

[NRR]

Uolevi kirjoitti:50-60-luvulla luettiin matematiikkalinjallakin kolmea kieltä.
NRR kirjoitti: Tuon täytyy olla koulukohtainen valinta. Tuolloin tuntimäärätkin eri aineissa päätettiin koulun tasolla ja saatettiin tehdä omaleimaisia ja vaativia ratkaisuja.
Puhun tilanteesta 50-luvun lopulla Kemissä. Sama naapurikaupungeissa Oulussa ja Torniossa. Eihän muuten olisi voitu näissä kouluissa kirjoittaa kuutta ainetta. Oli vain yksi reaali.

Aivan. Pakollisia kirjoitettavia oli tuohon aikaan vain neljä: suomi, ruotsi, pitkä kieli ja matematiikka/reaali. Sodan jälkeen matematiikka ja reaali tulivat vaihtoehtoisiksi.

Mutta missä määriteltiin kielten pakollisuus kun ainakin erikoispitkän matematiikan lukijat olivat toisesta vieraasta kielestä vapaita, heillä oli pakollisina vain pitkä kieli ja ruotsi? Hakiko koulu itse mukautusta?

Mielenkiintoinen on myös lukion kävijöiden lukumäärä:
1850-luvulla ylioppilaita tuli vuodessa noin 70, vuonna 1920 noin 1000, vuonna 1950 noin 4000 (ei näy prosentteina ikäluokasta, olisiko 5%?).
1960 n. 20% ikäluokasta suoritti lukion.
2000-luvun alussa tutkinnon suorittaa noin 35000 kokelasta vuodessa eli yli puolet ikäluokasta.
lähde: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/yli ... kinto/150/

Mielestäni lukion tuleekin olla nyt varsin erilainen koulu kuin 1960-luvulla, jolloin vedettiin vielä 1800-luvun perinteitä perässä.

[Ohramies]

Pääkaupunkiseudulla ei pääse edes ammattikouluun seiskan keskiarvolla, ei myöskään lukioon.

"Edes" ammattikouluun. Aika sitkeässä tämä eliittikoululeima lukiolla tuntuu olevan. Asiaan ei juuri tunnu vaikuttavan että sinne amikseen suositummille linjoille on yksinkertaisesti kovemmat pääsyvaatimukset kuin useimpiin lukioihin. Tai se että yli puolet ikäluokasta menee lukioon. Joku tsadin keskustan ysin lukio on sitten asia erikseen.

Kääntäen taas kasipuolen keskiarvoja vaativa sähkölinja tms tarjoilee aivan naurettavan helppoa opetusta verrattuna siihen miten vaikeaa sisäänpääsy on. Sillä lähinnä opetetaan että koulussa ei tarvitse tehdä "yhtään mitään ylimääräistä" ja arvosanat pyörivät silti 3-4 linjalla. AMK:n jatkavilla on sitten karu herätys kun kurssien läpipääsyyn tarvitseekin oikeasti opiskella. AMK:ssa on muuten erikseen matikkakurssit amis- ja lukiopohjalta.

Joten ammattilukio ei ole huonokaan yhdistelmä.

[NRR]

Pääkaupunkiseudulla ei pääse edes ammattikouluun seiskan keskiarvolla, ei myöskään lukioon.

"Edes" ammattikouluun. Aika sitkeässä tämä eliittikoululeima lukiolla tuntuu olevan. Asiaan ei juuri tunnu vaikuttavan että sinne amikseen suositummille linjoille on yksinkertaisesti kovemmat pääsyvaatimukset kuin useimpiin lukioihin. Tai se että yli puolet ikäluokasta menee lukioon. Joku tsadin keskustan ysin lukio on sitten asia erikseen.

Kääntäen taas kasipuolen keskiarvoja vaativa sähkölinja tms tarjoilee aivan naurettavan helppoa opetusta verrattuna siihen miten vaikeaa sisäänpääsy on. Sillä lähinnä opetetaan että koulussa ei tarvitse tehdä "yhtään mitään ylimääräistä" ja arvosanat pyörivät silti 3-4 linjalla. AMK:n jatkavilla on sitten karu herätys kun kurssien läpipääsyyn tarvitseekin oikeasti opiskella. AMK:ssa on muuten erikseen matikkakurssit amis- ja lukiopohjalta.

Joten ammattilukio ei ole huonokaan yhdistelmä.

Oikein hyvä, että ärähdit typerälle sanavalinnalleni.

Ammattilukioiden kehittäminen olisi kaikkien etu ja se, että hyvät oppilaat jatkossa pitävät ammattilukiota aivan kilpailukelpoisena perinteiselle lukiolle.

Samalla kun suosin sitä, että ns. koululahjakkaat menevät ammattilukioon, suosittelen myös ns. vähemmän-koululahjakkaiden kohdalla lukiota, jos oma kiinnostuksen kohde ei ole selkeästi käytännönläheinen työ. Juuri kielellisesti hitaasti kehittyvä voi hyötyä merkittävästi lukiotyöskentelystä ja saavuttaa kohtalaiset taidot sekä analyyttisessä/kriittisessä ajattelussa että kirjoittamisessa/vaikuttamisessa.

Lukio pitäisi voida räätälöidä sekä keveämmäksi että haastavammaksi - ja näinhän valinnaisuuden avulla voi tehdä, osin jo nyt.

Lukiota pitäisi voida räätälöidä myös kielivalinnoilla, koska ihmisillä on sekä erilaisten kyvyt kieltenoppijana että erilaisia taustoja, kiinnostuksen kohteita ja toiveita silloista toisiin kulttuureihin.