Pääkaupunkiseudulla vain 65 000 surua!

[TK]

Kysymys on noin miljoonan asukkaan pääkaupunkialueesta, jossa siellä täällä asuu noin 65 000 henkilöä, jotka on rekisteröity ruotsinkielisiksi (luku on otettu Hesarissa 2.11. julkaistusta jutusta). Jos pitäisi etsiä tästä 65 000:n ihmisen joukosta niitä, jotka eivät osaa suomea kohtalaisen hyvin, niin määrä olisi todennäköisesti olemattoman pieni tai nolla.

Hesarissa (HS 2.11./A 27) on kartta, johon on merkitty "ruotsalaisalueita" Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelta. Ruotsalaisalueet ovat todella harvassa ja ruotsinkieliseltä väestömäärältään pieniä. Kauniainen on selvimmin ruotsinkielinen alue, mutta sielläkin ruotsinkielisten osuus on vain 38%.

Vantaa on selvästi jo kauan ollut suomenkielinen ja monikielinen kaupunki, mutta vanhoillisten kielilakien pakottamana edelleen "kaksikielisenä" kuntana pidetty kaupunki http://www.vantaa.fi/fi/tietoa_vantaasta .

[NRR]

Ennusteet kertovat, että muutaman vuoden kulutta pääkapunkiseudun kouluissa on noin 20% maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Ja heillä kaikilla pakkoruotsi!

[Jaska]

Tänne yritin jo aikoinaan saada toista kuvaa, jossa oli absoluuttiset määrät, mutta häiriö esti jostain syystä toisen kuvan lisäämisen sinä päivänä - nyt siellä on absoluuttiset määrät:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-pohjalta

[TMK]

Olisikohan olemassa vastaavanlaista karttaa kuin Jaskan uusin, mutta jossa olisi merkitty ruotsinkielisten määrä kunnissa prosenttien mukaan, eli 1-5 prosenttia, yli viisi, yli kymmenen jne.? Nythän pääkaupunkiseutu näyttäytyy punaisena, vaikka todellisuudessa Helsingissäkin on vain jotain kuutisen prosenttia, koska siellä on niin paljon ihmisiäkin.

Itse laskeskelin huvikseni prosentteja vastikään ja tulin siihen tulokseen, että korkeintaan noin 400 000 suomenkielisen voi sanoa asuvan kaksikielisillä alueilla. Tosin jos vielä kiristin ehtoja, niin sain tulokseksi noin 260 000. Kovin montaa, sanotaanko yli 10 000 asukkaan kuntaa, ei siihen otokseen jäänyt.

[jlo]

Olisikohan olemassa vastaavanlaista karttaa kuin Jaskan uusin, mutta jossa olisi merkitty ruotsinkielisten määrä kunnissa prosenttien mukaan, eli 1-5 prosenttia, yli viisi, yli kymmenen jne.? Nythän pääkaupunkiseutu näyttäytyy punaisena, vaikka todellisuudessa Helsingissäkin on vain jotain kuutisen prosenttia, koska siellä on niin paljon ihmisiäkin.

Itse laskeskelin huvikseni prosentteja vastikään ja tulin siihen tulokseen, että korkeintaan noin 400 000 suomenkielisen voi sanoa asuvan kaksikielisillä alueilla. Tosin jos vielä kiristin ehtoja, niin sain tulokseksi noin 260 000. Kovin montaa, sanotaanko yli 10 000 asukkaan kuntaa, ei siihen otokseen jäänyt.

Tuolla on jotain tilastoja mutta valitettavasti en pääse itse tarkistamaan, löytyykö sitä haluamaasi:

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/ti ... fault.aspx#

[TMK]

Tuolla on jotain tilastoja mutta valitettavasti en pääse itse tarkistamaan, löytyykö sitä haluamaasi:

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/ti ... fault.aspx#

Kiitos, mutta ei ainakaan nopealla selailulla tullut eteen mitään kielistä kertovaa karttaa tai sivustoa.

[TK]

Mielestäni 10% olisi minimiraja, joka olisi ylitettävä ennen kuin kuntaa voisi pitää virallisten kielten osalta kaksikielisenä. Vielä parempi raja voisi olla 20%.

Ei taida olla saatavilla valmista taulukkoa, vaan olisi käytävä kunnat läpi ja tarvittaessa laskettava kieliryhmien prosenttiosuudet, jos lukuja ei löydy kuntien nettisivuilta.

[TMK]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_S ... 4_kunnista

Tuolta minä kopioin tiedot exceliin, ja muokkailin ja laskeskelin niitä. Minun mutu-tuntumani nimittäin oli, että Suomessa ei ole suurempia kaksikielisiä kaupunkeja Vaasaa lukuunottamatta ja ruotsinkieliset paikkakunnat ovat hyvin pieniä. Tästä syystä esimerkiksi Helsingin (pääkaupunkiseudun) ja Turun kaksikielisyys vääristää tilastoja, ja oikeasti kaksikielisissä kunnissa asuu vain vähän suomenkielisiä (mutta suhteessa paljon ruotsinkielisiä) koko maahan nähden. Itse ajattelin selvittää asiaa siltä kantilta, että kuinka monella suomalaisella on käytännössä mahdollisuus oppia ruotsia luonnollisesti. Taisin käyttää juuri noita 10 ja 20 prosenttia, tosin ei sillä tainnut olla suurempaa merkitystä, vain kaksi keskikokoista kaupunkia. Seuraavaksi olisikin jo tulossa Vaasa reilulla 22 prosentilla.

[TK]

Suuria kaupunkeja pidetään keinotekoisesti kaksikielisinä. Kaksikielisyydestä puhumisen tekee entistä oudommaksi se, että suurimmissa kaupungeissa yleensä muunkielisten osuus on tuntuvasti ruotsinkielisten osuutta suurempi.

Jos kaksikielisyyden rajaksi otettaisiin 10%, niin Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ryppäässä vain Kauniainen olisi kaksikielinen kunta. Kauniainen on asukasmäärältään pieni kaupunki noin 8900 asukkaan määrällään.

Vantaa - ruotsinkielisiä 2,8%. Helsinki - ruotsinkielisiä 5,9%. Espoo - ruotsinkielisiä 8%.

[NRR]

Mikä merkitys tällä "kaksikielinen" adjektiivilla on, kun ruotsinkielisten määrä on riittävä päiväkotien, koulujen ja erilaisten palvelujen järjestämiseen ruotsiksi. RKP:n riveistä noussut maan ensimmäinen kieliasiainneuvos Corinne Tammenmaa lausui HBL:ssä, että ruotsinkielistä palvelua voidaan paljon parantaa pelkästään logistiikkaratkaisuilla.

[TMK]

Suuria kaupunkeja pidetään keinotekoisesti kaksikielisinä. Kaksikielisyydestä puhumisen tekee entistä oudommaksi se, että suurimmissa kaupungeissa yleensä muunkielisten osuus on tuntuvasti ruotsinkielisten osuutta suurempi.

Jos kaksikielisyyden rajaksi otettaisiin 10%, niin Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ryppäässä vain Kauniainen olisi kaksikielinen kunta. Kauniainen on asukasmäärältään pieni kaupunki noin 8900 asukkaan määrällään.

Vantaa - ruotsinkielisiä 2,8%. Helsinki - ruotsinkielisiä 5,9%. Espoo - ruotsinkielisiä 8%.

Ja eikös vasta lakia muutettu niin, että ruotsinkielisten prosenttiosuuden vähetessä riittää 3000 puhujaa pitämään kaupungin kaksikielisenä. Näin muistelen lukeneeni. Muutenhan Turusta olisi tullut yksikielinen, ja näköjään jo Helsingistäkin, jos se prosenttimäärä oli 6 % kuten muistelen puhutun. Ja kohtahan tietenkin Kotkasta olisi tulossa mahdollisen kuntaliitoksen mukana kaksikielinen, tosin ei kai kukaan selväjärkinen siihen lähtisi mukaan. Ja tosiaan, jos alle 10 prosentilla kaksikieliset kaupungit siivottaisiin pois, jäisi enää vain reilut 400 000 suomalaista muihin kuntiin. Närpiössäkin on melkein 15 prosenttia suomenkielisiä, mutta se ei silti ole kaksikielinen. (Öö, olikohan tähän jokin syy? Noiden prosenttien mukaanhan ei Suomessa voisi olla pelkästään ruotsinkielisiä kuntia... Jos siis katsottaisiin asioita tasa-arvoisesti.) Ahvenanmaata en tässä laske.

Itsehän toivottavasti tulen työskentelemään tulevaisuudessa omalla alallani, joka sattumoisin liittyy erilaisiin asiakirjoihin. Siksi tämä virallinen kaksikielisyys, tosin ehkä erityisesti valtion puolella, kiinnostaa minua erityisesti. Olen nimittäin sattunut näkemään sitä paperimäärää, mitä eri ministeriöissä tuotetaan. Näiden kaikkien käännättäminen ja arkistoiminen tuntuu niin uskomattomalta tuhlaukselta. (Ja eihän niitä, hyvänen aika, kovin moni lue edes suomeksi!)

[Jaska]

Suuria kaupunkeja pidetään keinotekoisesti kaksikielisinä. Kaksikielisyydestä puhumisen tekee entistä oudommaksi se, että suurimmissa kaupungeissa yleensä muunkielisten osuus on tuntuvasti ruotsinkielisten osuutta suurempi.

Jos kaksikielisyyden rajaksi otettaisiin 10%, niin Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ryppäässä vain Kauniainen olisi kaksikielinen kunta. Kauniainen on asukasmäärältään pieni kaupunki noin 8900 asukkaan määrällään.

Vantaa - ruotsinkielisiä 2,8%. Helsinki - ruotsinkielisiä 5,9%. Espoo - ruotsinkielisiä 8%.

Ja eikös vasta lakia muutettu niin, että ruotsinkielisten prosenttiosuuden vähetessä riittää 3000 puhujaa pitämään kaupungin kaksikielisenä. Näin muistelen lukeneeni. Muutenhan Turusta olisi tullut yksikielinen, ja näköjään jo Helsingistäkin, jos se prosenttimäärä oli 6 % kuten muistelen puhutun. Ja kohtahan tietenkin Kotkasta olisi tulossa mahdollisen kuntaliitoksen mukana kaksikielinen, tosin ei kai kukaan selväjärkinen siihen lähtisi mukaan. Ja tosiaan, jos alle 10 prosentilla kaksikieliset kaupungit siivottaisiin pois, jäisi enää vain reilut 400 000 suomalaista muihin kuntiin. Närpiössäkin on melkein 15 prosenttia suomenkielisiä, mutta se ei silti ole kaksikielinen. (Öö, olikohan tähän jokin syy? Noiden prosenttien mukaanhan ei Suomessa voisi olla pelkästään ruotsinkielisiä kuntia... Jos siis katsottaisiin asioita tasa-arvoisesti.) Ahvenanmaata en tässä laske.

Närpiössä näyttää tälläkin hetkellä olevan vain 5,8 % suomenkielisiä, joten siksi se on edelleen yksikielinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4rpi%C3%B6

Kyllä ruotsinkielisten kuntien raja on ihan sama kuin suomenkielistenkin.

[TMK]

Närpiössä näyttää tälläkin hetkellä olevan vain 5,8 % suomenkielisiä, joten siksi se on edelleen yksikielinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4rpi%C3%B6

Kyllä ruotsinkielisten kuntien raja on ihan sama kuin suomenkielistenkin.

Aah, kiitos. En jaksanut sitten näköjään klikata eteenpäin. Muunkielisiä on siis sen verran enemmän kuin suomenkielisiä. Olisi muuten hauska tietää, että keitä he sitten ovat ja mitä kieltä käyttävät arjessaan. Mutta ei taida olla kovin kaukana sekään aika, kun suomenkielisiäkin on tarpeeksi. Itsekin olen tuollaiselta vastaavankokoiselta pieneltä kylältä kotoisin, mutta ei siellä todellakaan ole noin suurta muunkielisten joukkoa.

[Jaska]

Närpiössä näyttää tälläkin hetkellä olevan vain 5,8 % suomenkielisiä, joten siksi se on edelleen yksikielinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4rpi%C3%B6

Kyllä ruotsinkielisten kuntien raja on ihan sama kuin suomenkielistenkin.

Aah, kiitos. En jaksanut sitten näköjään klikata eteenpäin. Muunkielisiä on siis sen verran enemmän kuin suomenkielisiä. Olisi muuten hauska tietää, että keitä he sitten ovat ja mitä kieltä käyttävät arjessaan. Mutta ei taida olla kovin kaukana sekään aika, kun suomenkielisiäkin on tarpeeksi. Itsekin olen tuollaiselta vastaavankokoiselta pieneltä kylältä kotoisin, mutta ei siellä todellakaan ole noin suurta muunkielisten joukkoa.

Närpiössä on yllättävän paljon ulkomaalaisia tomaattitöissä; tällainen juttu löytyi:

"Lähes joka kymmenes Närpiön 9 380 asukkaasta on ulkomaalaistaustainen. Eniten maahanmuuttajia on tullut Bosnia-Hertsegovinasta ja Vietnamista.
Vietnamista neljä vuotta sitten Pohjanmaan Närpiöön muuttanut nuori nainen Le Ngoe Tot liikkuu näppärästi sähkötoimisen kuljettimen avulla suuressa kasvihuoneessa. Lämpötila on läpi vuoden noin +25 astetta.
Närpiön tomaatit ja kurkut jäisivät poimimatta ja toimittamatta kauppoihin, jos ulkomaalaiset muuttaisivat paikkakunnalta."
http://www.hs.fi/kotimaa/a1368242900680

[jlo]

Tuolla niitä kuntatietoja pääsee selaamaan ja vertaamaan:

http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/

Eli "vertaile kuntia" ja vertailukriteeriksi "ruotsinkielisten osuus". Siellä on myös karttasovellus, johon voi asettaa eri kriteereitä.

Varoitus: Sovellus voi loukata kaksikieliseen Suomeen uskovia.