Pakon perusteita ja hyötyjiä ei tulla nimeämään

[NRR]

On olemassa rakenteita, joita suojellaan kaiken muun hinnalla. On olemassa vallan verkostoja, joissa uusinnetaan ikivanhoja asetelmia. Logiikka poliittisen päätöksenteon takan noudattaa lakeja, jotka ovat minulle täysin tuntemattomia. Kaiken lisäksi pakkoa on puoltamassa kokonainen leegio korkeasti koulutettuja virkamiehiä ja muita ammattilaisia aina professoreihin asti. Siis he tekevät pakkoruotsin lobbausta täyspäiväisesti kovalla rahalla. Vapaata kielivalintaa puolletaan työn ja perheen ohessa virtuaaliverkostoissa ilman palkkioita.

JVL esitti blogissaan hyvän kysymyksen: Kuka hyötyy pakkoruotsista.
Ei vastausta!
Jaska etsii perusteluja pakkoruotsille.
Ei vastausta!

--- on hyvä olla tietoinen realiteeteista. Ei tule pahoja pettymyksia.

Realiteetti lienee se, että pakkoruotsin perusteita ja sitä, kuka on pakosta hyötytynyt, ei tulla vuosikymmeniin käsittelemään julkisesti.

Lähtökohtana julkisessa keskustelussa on vain "Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen turvaaminen". Ei tarkennuksia, ei selityksiä eikä perusteluita.

[NRR]

"Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen turvaaminen"

Tällä perusteella hallitusohjelmassamme on nyt Ahtisaariryhmän esitys, joka sitoo hallitusta. Lähes kaikki Ahtisaaripaperin vaatimukset on nyt toteutettu. Tämä vielä puuttuu:

"16. Kokemus osoittaa, ettei valinnaisuus ole edistänyt kielten oppimista Suomessa. Ylioppilastutkintoa tulee uudistaa kielitaidon parantamiseksi niin, että pakollisiksi tulevat äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä."

Lukion uutta opetussuunnitelmaa sorvataan juuri NYT täysin suljettujen ovien takana ja vain muutamia ääniä on kuultu, joissa valinnanvapautta on arvosteltu.

Tuo yllä mainittu "kokemus", ettei valinnaisuus ole edistänyt kielten oppimista, tarkoittaa tulkintaa, että
- kun kielten pakollisia tunteja aikanaan peruskoulun opetussuunnitelmassa vähennettiin kahdella, oppilaiden olisi pitänyt näillä säästyneillä tunneilla valita lisää kieliä,
- kun ruotsinkokeen pakollisuudesta ylioppilaskokeissa luovuttiin, lukiolaisten olisi pitänyt lukea lisää kieliä, vaikka pakollinen ruotsi säilyi entisellään.

Nyt saadaan odottaa sydän kylmänä pakollisten kielikokeiden palautusta yo-kirjoituksiin, jolloin jokainen tavis joutuisi kirjoittamaan äidinkielen ohella englannin ja ruotsin. Erityisen kielilahjakkailla olisi sitten muitakin vaihtoehtoja.

Tuota pakollisuutta vastusteettiin hallituksessa ja lukion rehtoreiden joukossa edellisen uudistuksen aikaan näillä perusteilla:
- lukion kielipainotteisuus vahvistuisi entisestään,
- pakolliset kielikokeet lisäisivät reppuja ja pidentäisivät lukion suoritusaikoja,
- ne ohjaisivat opiskelijoiden voimavaroja pois matemaattisista ja luonnontieteellisistä opinnoista,
- ne vaarantaisivat täysin ammattikoulureittiä ylioppilaskokeisiin tulijoiden mahdollisuudet.

Nämä folktinget-johtoiset paperit ovat niin tarkoitushakuisia, päätelmät perustuvat vääristeltyihin tulkintoihin - eikä mikään virallinen taho ota niitä kriittiseen tarkasteluun, vaan niistä tulee sellaisenaan ohjenuoria uudistuksille.

[JV Lehtonen]

Realiteetti lienee se, että pakkoruotsin perusteita ja sitä, kuka on pakosta hyötytynyt, ei tulla vuosikymmeniin käsittelemään julkisesti.

Lähtökohtana julkisessa keskustelussa on vain "Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen turvaaminen". Ei tarkennuksia, ei selityksiä eikä perusteluita. [/quote]

Huomasin asian konkreettisesti, kun ryhdyin twitter-väittelyyn Marko Hietikko-nimisen svenska YLEn toimittajan kanssa:

Ensin hän aloitti minua halveksivalla linjalla:

Marko Hietikko @MarkoHietikko
Follow Seuraa


@jvleht voi pientä... niin kovin katkera. Jäikö huono arvosana noin kaivelemaan?


Vastaukseni:
@MarkoHietikko @tiinamila Onko totuuden kuuleminen ja illuusion murtuminen noin kova pala ? - 16. lokakuuta

Marko Hietikko @MarkoHietikko
Follow Seuraa


@jvleht ystäväni, tuolle on nimi. Ulkoistat oman kaunasi. Ei yhden kielen oppiminen estä muiden kielten oppimista. @tiinamila

17. lokakuuta 2013 5.02


Marko Hietikko @MarkoHietikko
Follow Seuraa


@jvleht sitäpaitsi et valitettavasti murra illuusiota. Olen tiedostanut kaltaistesi kiihkoilijoiden olemassaolon jo pitkään. @tiinamila

Kysymykseeni, mitä Marko Hietikko hyötyy pakkoruotsista, vastausta ei enää tullut!

Minun twiittini näet seuraamalla minua twitterissä..

https://twitter.com/jvleht

Uusi kielipolitiikka

[Hillevi Henanen]

Realiteetti lienee se, että pakkoruotsin perusteita ja sitä, kuka on pakosta hyötytynyt, ei tulla vuosikymmeniin käsittelemään julkisesti.

Lähtökohtana julkisessa keskustelussa on vain "Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen turvaaminen". Ei tarkennuksia, ei selityksiä eikä perusteluita.

Huomasin asian konkreettisesti, kun ryhdyin twitter-väittelyyn Marko Hietikko-nimisen svenska YLEn toimittajan kanssa:

Ensin hän aloitti minua halveksivalla linjalla:

Marko Hietikko @MarkoHietikko
Follow Seuraa


@jvleht voi pientä... niin kovin katkera. Jäikö huono arvosana noin kaivelemaan?


Vastaukseni:
@MarkoHietikko @tiinamila Onko totuuden kuuleminen ja illuusion murtuminen noin kova pala ? - 16. lokakuuta

Marko Hietikko @MarkoHietikko
Follow Seuraa


@jvleht ystäväni, tuolle on nimi. Ulkoistat oman kaunasi. Ei yhden kielen oppiminen estä muiden kielten oppimista. @tiinamila

17. lokakuuta 2013 5.02


Marko Hietikko @MarkoHietikko
Follow Seuraa


@jvleht sitäpaitsi et valitettavasti murra illuusiota. Olen tiedostanut kaltaistesi kiihkoilijoiden olemassaolon jo pitkään. @tiinamila

Kysymykseeni, mitä Marko Hietikko hyötyy pakkoruotsista, vastausta ei enää tullut!

Minun twiittini näet seuraamalla minua twitterissä..

https://twitter.com/jvleht

Uusi kielipolitiikka

Tuo kysymys lopettaa keskustelun kuin keskustelun.

[NRR]

Vähättely ja leimaaminen ovat ainoita tapoja, joilla pakkoruotsin ystävä pärjää keskustelussa.
Voiko sellaista tilannetta kutsua keskusteluksi, on sitten toinen asia.

Huomautus:
Nyt jostain syystä monista viesteistä on jäänyt html-tunnisteet pois ja se sotkee lainauksia niin, että viestistä on vaikea saada selvää.
Jos lainaus ei toimi, kokeilkaapa muokkaa-nappia ja lisätkää puuttuvat

Koodi: Valitse kaikki

[quote] --- [/quote]

-tunnisteet.

[NRR]

Tuo kysymys lopettaa keskustelun kuin keskustelun.

On todella hyvä, että näitä kysymyksiä kysytään, vaikkei toivoa vastauksista ole.
Nimittäin näin pakkoruotsin ystävät joutuvat ehkä ensi kertaa elämässään kohtaamaan sen ajatuksen, ettei heillä oikeasti ole mitään, millä puolustaa pakkoa. Sellainen nakertaa alitajunnassa ja saa kenties miettimään hiukan tarkemmin.

On olemassa sanonta, että "opettajat muuttavat maailmaa - yksi lapsi kerrallaan".
Tässä kielikeskustelussa on vyötettävä itsensä samanlaisella kärsivällisyydellä: maailmaa muutetaan kohtaamalla aina yksi argumentaatiossaan eksynyt pakkoruotsin ystävä kerrallaan.

[NRR]

ryhdyin twitter-väittelyyn Marko Hietikko-nimisen svenska YLEn toimittajan kanssa:

--- voi pientä... niin kovin katkera. Jäikö huono arvosana noin kaivelemaan?
--- Ulkoistat oman kaunasi. Ei yhden kielen oppiminen estä muiden kielten oppimista.
--- sitäpaitsi et valitettavasti murra illuusiota. Olen tiedostanut kaltaistesi kiihkoilijoiden olemassaolon jo pitkään.

Siis vähättelyä, teettelyä ja leimaamista.

Nostan tuon ensimmäisen heiton nyt päällimmäiseksi: "Jäikö huono arvosana noin kaivelemaan?"

Ruotsistahan on tehty aine, joka nostaa monen kohdalla koulutien rasittavuutta oleellisesti, johtaa opintojen pitkittymiseen ja jopa katkeamiseen. Kukaan ei voi valmistua mihinkään ammattiin ilman mittavia ruotsinopintoja.

Keskusteluissa tämä ohitetaan pikkujuttuna ja käännetään vähättelyksi: "Jos ruotsi ei suju, se on oma vikasi. Olitko tyhmä vai laiska vai molempia?"

Puhun taas kerran erityisoppilaiden puolesta.

Tällä retoriikalla meille on tehty aine, jossa oppilailla ei voi olla oppimisvaikeuksia, on vain asenneongelmia.

Tällä retoriikalla erilaiset oppilaat leimataan ihan maan korkeinta johtoa myöten "mopopojiksi", joiden perheilläkin on asenneongelmia.

Ei tulisi kuuloonkaan, että liikuntarajoitteista tai heikkönäköistä voisi pilkata julkisesti näiden kiinnittäessä huomiota ongelmiin esteettömässä liikkumisessa ja opiskelussa. Erityisoppilaalle voi pakkoruotsia puolustettaessa aina heittää "eikö heikkolahjaisille ole omia oppilaitoksia"!

Pakkoruotsi lyö jo itsessään erilaisia oppijoita. Pakkoruotsikeskustelussa on luvallista vihjailla kelle tahansa, että tämä taitaa olla tyhmä ja lahjaton ja siksi katkera, jos kritisoi pakkoa.

Niin ala-arvoista. Ja tulee taatusti akateemisilta, itseään suvaitsevaisina pitäviltä ihmisiltä.

[NRR]

Minun twiittini näet seuraamalla minua twitterissä..

https://twitter.com/jvleht

Hyvää työtä!

[Eero Nevalainen]

Nuo tyypit eivät itsekään varmaan tajua sitä miten ulkoa opittua dogmaa he toistelevat. Nuo kaikki heitot mitä sieltä tulee on tavallaan hiottu käyttöön jo aiemmin muissa keskusteluissa...

[NRR]

Nuo tyypit eivät itsekään varmaan tajua sitä miten ulkoa opittua dogmaa he toistelevat. Nuo kaikki heitot mitä sieltä tulee on tavallaan hiottu käyttöön jo aiemmin muissa keskusteluissa...

Muistan elävästi nuoren itseni ajattelemassa "ni miksei sitä nyt yhtä ruotsia voi lukea, mikä siinä nyt muka on ongelma".

Kun oma kokemus kieltenopiskelusta on "helppoa ja hauskaa" eikä ympäristö tarjoa mitään malleja avarammalle päättelylle, niin sitten ollaan jumissa oman "opitun typeryyden" kanssa.

[JV Lehtonen]

Nuo tyypit eivät itsekään varmaan tajua sitä miten ulkoa opittua dogmaa he toistelevat. Nuo kaikki heitot mitä sieltä tulee on tavallaan hiottu käyttöön jo aiemmin muissa keskusteluissa...

Muistan elävästi nuoren itseni ajattelemassa "ni miksei sitä nyt yhtä ruotsia voi lukea, mikä siinä nyt muka on ongelma".

Kun oma kokemus kieltenopiskelusta on "helppoa ja hauskaa" eikä ympäristö tarjoa mitään malleja avarammalle päättelylle, niin sitten ollaan jumissa oman "opitun typeryyden" kanssa.

Mutta eikö olisi rehellistä ilmoittaa, että saa hyötyä pakkoruotsista, jos kerran saa hyötyä!
Ja jos ei saa hyötyä, mutta muille koituu haittaa, systeemiä pitää muuttaa!

uusi kielipolitiikka ‏@jvleht nyt

Saatko hyötyä #pakkoruotsi 'sta ? Teen tutkimusta,kuka hyötyy pakkoruotsista! Ilmoittaudu, jos hyödyt pakkoruotsista.http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... =13&t=1505 …
Laajenna

PS. Kyllä, suosikkitaidesuuntani on naivismi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Naivismi

[NRR]

eikö olisi rehellistä ilmoittaa, että saa hyötyä pakkoruotsista, jos kerran saa hyötyä!

Niin sellaista hyötyä, jonka kehtaa tunnustaa.

Nythän pakkoruotsiputki turhuudessaankin hyödyttää niitä, joilla kielet sujuvat.
He ovat aina muutaman pisteen paremmassa asemassa kuin ne muulla tavoin lahjakkaat, joilla kielet eivät suju.
Mutta ei tätä sanota ääneen eikä oikeastaan edes ajatella.

Nähdäkseni naisten "kritiikittömyys" pakkoruotsia kohtaan syntyy osin miellyttämisenhalusta ja osin häveliäästä opportunismista, jossa asiaa koskaan sanoittamatta ymmärretään, että oma ruotsinnumero ja helppous suorittaa virkaruotsi ja mukautua ruotsi-on-rikkautta -puheeseen parantaa jonkin verran omia mahdollisuuksia.

[JV Lehtonen]

Minulta kielet sujuivat, mutta olisin kuudenneksi kieleksi halunnut ottaa portugalin, en ruotsia.

Ketä järjestelmä hyödyttää ? Siihen etsin vastausta!

Ruotsinopettajia, oppikirjojen tekijöitä, kustantamoja..
Kaksikielisyysliturgiasta leipänsä saavia..
Hyötyjiä kyllä riittää! Mutta kukaan ei ilmoittaudu!

Mutta mehän voitaisiin "lainata tänne suomenruotsalainen"; hän varmaan kertoo, miten pakkoruotsi hyödyttää häntä!

Palvelumme, lainaa suomenruotsalainen, on tarkoitettu ensisijaisesti asiakaspalvelutehtävissä toimiville henkilöille Kokkolan seudun yrityksissä, laitoksissa ja organisaatioissa. Ideana on, että ”lainausaineistomme” osallistuu kahvi- tai lounastaukoihin, henkilökuntakokouksiin tai muuten vaan järjestettyihin tilaisuuksiin ja jututtaa henkilökuntaa, kahden kesken tai ryhmässä. Puheenaihe voi olla mitä vaan maan ja taivaan väliltä, yritys tai henkilökunta voi esittää toivomuksia tai ”lainattu henkilö” alustaa jostain omasta mielenkiinnon tai pätevyyden aiheesta. Lainaa suomenruotsalainen-tilaisuus ei ole esitelmä tai yksinpuhelu, vaan nimenomaan vapaata keskustelua ja vuoropuhelua osallistujien kesken. Haluamme myös tähdentää, että ”lainaustilaisuus” ei ole ruotsin kielen oppitunti, vaan vapaa keskustelu erilaisista, osallistujien kesken valitsemista aiheista.

http://www.kosek.fi/Uutinen.aspx?news=7106

[TK]

Lainaa suomenruotsalainen http://www.kosek.fi/Uutinen.aspx?news=7106
Onko tämä totta? Vai pilailua?

Vähän kuin kirjastotoimintaa. Tällainen idea surun lainaamisesta, jos mikä, osoittaa hyvin selvästi, että Suomessa on vain yksi elävä kansalliskieli - suomen kieli.

[Eero Nevalainen]

Tämä on tämä "elävä kirja"-idea. Tässä taas oletetaan että olemme ihan idiootteja jotka emme osaa muodostaa mielipiteitä; kunhan vain keskustelisimme hetken ruotsinkielisen kanssa niin kaikki olisi päivänselvää... menee samaan kategoriaan näiden "osoitetaan teille tietämättömille että surut ovat kulttuurillisesti hienoja joten siitä pitää seurata pakkoruotsia"-argumenttien kanssa.