Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvulla?
Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvulla?
Mikä on peruskoulun pakkoruotsin tarina?
Netissä kiertää tällainen taustatarina
Olen nähnyt tämän lainauksen nyt monella sivustolla, siirrän tännekin.
Opettaja Asseri Joutsimäki kirjoittaa OAJ:n ammattiosaston Opettaja-lehden numerossa 10/2004:
"Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta - varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi - -."
Olen tavannut tämän perustelun myös eräällä suomenruotsalaisella nettikeskustelijalla, joka muuten vaikutti ihan järkev'ltä. Ihan tuulesta temmattu ei tämäkään versio liene.
Opettaja Asseri Joutsimäki kirjoittaa OAJ:n ammattiosaston Opettaja-lehden numerossa 10/2004:
"Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta - varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi - -."
Olen tavannut tämän perustelun myös eräällä suomenruotsalaisella nettikeskustelijalla, joka muuten vaikutti ihan järkev'ltä. Ihan tuulesta temmattu ei tämäkään versio liene.
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Minä kuulin tämän perustelun Norjassa toukokuussa jossa minulle tultiin taas kertaalleen silmille kun en palvonut skandinaaveja riittävästi (siis norjalainen isäntäväki oli mukavaa kuten aina, oma suru oli ongelmatapaus)...
Siis koska rannikkoseudulla on pakko oppia suomea, niin sitten on ihan kohtuutonta jos kaikki suomalaiset eivät opiskele ruotsia. Asianosainen ei tykännyt kun sanoin ihan suoraan että en nyt ymmärrä miksi tässä pitää olla tämmöinen "vaihtokauppa"...
Siis koska rannikkoseudulla on pakko oppia suomea, niin sitten on ihan kohtuutonta jos kaikki suomalaiset eivät opiskele ruotsia. Asianosainen ei tykännyt kun sanoin ihan suoraan että en nyt ymmärrä miksi tässä pitää olla tämmöinen "vaihtokauppa"...
Eero Nevalainen: "Minä kuulin tämän perustelun Norjassa toukokuussa ..."
Niin. Uskon, että monen surun arkiajattelussa tämä näkökulma elää. Virallisesti sitä ei varmaan tunnusteta.
Mutta tämän taustasyyn lisäksi pakkoruotsin synnylle lienee muitakin syitä ja seppiä. Jos joku tietää ketkä ja miten vaikuttivat asiaan, kuulisin mielelläni, jotta ymmärtäisin sekä julkituotuja että piilossa olevia syitä tapahtuneelle.
Periaatteessa olen valmis hyväksymään näkökulman, että 70-luvulla kielten tarve oli tyystin toinen kuin nyt ja siksi näitä arpia ei tarvitse enää repiä auki eikä niillä ole merkitystä tämän päivän kielikeskustelussa.
Niin. Uskon, että monen surun arkiajattelussa tämä näkökulma elää. Virallisesti sitä ei varmaan tunnusteta.
Mutta tämän taustasyyn lisäksi pakkoruotsin synnylle lienee muitakin syitä ja seppiä. Jos joku tietää ketkä ja miten vaikuttivat asiaan, kuulisin mielelläni, jotta ymmärtäisin sekä julkituotuja että piilossa olevia syitä tapahtuneelle.
Periaatteessa olen valmis hyväksymään näkökulman, että 70-luvulla kielten tarve oli tyystin toinen kuin nyt ja siksi näitä arpia ei tarvitse enää repiä auki eikä niillä ole merkitystä tämän päivän kielikeskustelussa.
Lainaus sivustolta http://www.simplesite.com/Tala/13312254:
Vuonna 1968 säädettiin peruskoululaki, johon vastoin kaikkia opetusalan komiteoita ja asiantuntijoita runnottiin pakollinen ruotsinopetus eli pakkoruotsi. Pääministeri Johannes Virolainen tarvitsi Rkp:n hallitukseen ja ehdoksi ruotsinkieliset asettivat pakkoruotsin.
---
.
Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä kiistanalaiseksi nousi kysymys uuden kaikille samansisältöisen koulun kielenopetuksesta. Kaikissa uudistuksen lopullista ratkaisua koskevissa valmisteluasiakirjoissa lähdettiin siitä, että peruskouluun tulisi yksi pakollinen kieli, joka suomenkielisissä kouluissa olisi englanti ja ruotsinkielinen suomi. Suomenkielisellä yläasteella olisi ollut mahdollista valita vapaaehtoisena kielenä ruotsi, ja jo kahta kieltä opiskelevilla olisi ollut vielä mahdollisuus valita kolmas kieli - saksa, ranska tai venäjä.
Lukioon olisi kuitenkin vaadittu kahden kielen hallintaa. Tämä olisi käytännössä johtanut siihen, että alustava päätös peruskoulun jälkeisistä keskiasteen opinnoista olisi pitänyt tehdä jo yläasteen alkaessa. Vuonna 1968 Suomen sosialidemokraattisen puolueen, Keskustapuolueen, Suomen kansan demokraattisen liiton, Ruotsalainen kansanpuolueen sekä Työväen ja pienviljelijäin sosiaalidemokraattisen liiton hallitussopimuksessa kuitenkin sovittiin peruskoulun kieltenopetuksessa toisin kun lain valmistelutyössä oli ajateltu.
Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla toinen kotimainen kieli. Tämän lisäksi yläasteella voitiin opiskella vielä yhtä vapaaehtoista kieltä. Peruskoulu toteutettiin alueittain vuosina 1972–77. Suomen peruskoulun opetussuunnitelmasta muodostui kansainvälisesti poikkeuksellisen kielipainotteinen, ja päätös kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä aiheutti paljon arvostelua.
Vuonna 1968 säädettiin peruskoululaki, johon vastoin kaikkia opetusalan komiteoita ja asiantuntijoita runnottiin pakollinen ruotsinopetus eli pakkoruotsi. Pääministeri Johannes Virolainen tarvitsi Rkp:n hallitukseen ja ehdoksi ruotsinkieliset asettivat pakkoruotsin.
---
.
Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä kiistanalaiseksi nousi kysymys uuden kaikille samansisältöisen koulun kielenopetuksesta. Kaikissa uudistuksen lopullista ratkaisua koskevissa valmisteluasiakirjoissa lähdettiin siitä, että peruskouluun tulisi yksi pakollinen kieli, joka suomenkielisissä kouluissa olisi englanti ja ruotsinkielinen suomi. Suomenkielisellä yläasteella olisi ollut mahdollista valita vapaaehtoisena kielenä ruotsi, ja jo kahta kieltä opiskelevilla olisi ollut vielä mahdollisuus valita kolmas kieli - saksa, ranska tai venäjä.
Lukioon olisi kuitenkin vaadittu kahden kielen hallintaa. Tämä olisi käytännössä johtanut siihen, että alustava päätös peruskoulun jälkeisistä keskiasteen opinnoista olisi pitänyt tehdä jo yläasteen alkaessa. Vuonna 1968 Suomen sosialidemokraattisen puolueen, Keskustapuolueen, Suomen kansan demokraattisen liiton, Ruotsalainen kansanpuolueen sekä Työväen ja pienviljelijäin sosiaalidemokraattisen liiton hallitussopimuksessa kuitenkin sovittiin peruskoulun kieltenopetuksessa toisin kun lain valmistelutyössä oli ajateltu.
Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla toinen kotimainen kieli. Tämän lisäksi yläasteella voitiin opiskella vielä yhtä vapaaehtoista kieltä. Peruskoulu toteutettiin alueittain vuosina 1972–77. Suomen peruskoulun opetussuunnitelmasta muodostui kansainvälisesti poikkeuksellisen kielipainotteinen, ja päätös kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä aiheutti paljon arvostelua.
1972 Taistelut eläneen kouluhallinnon toimijan näkökulma
nimimerkki "Arijoutsi" 24.8.2009 0:31 Iltasanomien keskustelupalstalla
1. Pakkoruotsin vastustaminen ei merkitse ruotsin osaamisen vastustamista, vaan päinvastoin. Kun 25 vuotta sitten kirjoitin avoimesti pakkoruotsia vastaan, otsikoin sen: "Pelastakaa ruotsi kieli!"
2. Termi 'pakkoruotsi' ei ole herja, vaan tulee suoraan alkuperäisestä lakitekstistä, joka kuului: "Kaikille pakollisia aineita ovat äidinkieli, ... matematiikka, ruotsi ... j.n.e. Vasta vuosia myöhemmin haluttiin tuota *pakkoa* kaunistella ja lieventää ja kirjoitettiin uusi teksti: "Kaikille yhteisiä aineita ovat..." Pakkoruotsi oli jo kuitenkin alkanut elää omaa elämäänsä ja säilyi käsitteenä. Se ei siis ollut pakkoruotsin vastustajien provokaatio, kuten erityisesti RKP:n johtajat pyrkivät esittämään.
3. RKP:n kannalta pakkoruotsi nähtiin yhdenvertaisuuden kannalta tärkeäksi: Kun ruotsinkielinen oppilas joutuu *pakosta* valitsemaan suomen, jos haluaa aikuisena työskennellä muuallakin kuin omassa kylässään, on tämä 'rasite' (handicap) ulotettava tasapuolisuuden vuoksi myös suomenkielisiin lapsiin.
Tämä sanottiin ruotsinkielisten kouluviranomaisten suulla avoimesti ja ihmetellen, jos suomenkieliset keskustelukumppanit eivät sitä pitäneet itsestäänselvyytenä.
Lisäargumenttina oli tasa-arvon vaa'assa se, että suomenkieliset käyttävät säästyvän ajan hyödyllisempään opiskeluun (matematiikka, englanti), jolloin ruotsinkieliset joutuvat epäoikeutettuun asemaan. Käytäväkeskusteluissa uskallettiin vielä lisätä, että seurauksena olisi pian, että kaikkien suurten firmojen pääjohtajien sukunimi on suomalainen.
4. Kysymys oli siis valtapolitiikasta - ei ollenkaan kielipolitiikasta, kuten myöhemmin alettiin selittää.
5. Puoluepoliittisen "tarkoituksenmukaisuuden" vuoksi valittiin ns. perukoulun alueellinen toteuttaminen eli pohjoisesta 1972 alkanut ja pääkaupunkiseudun vasta 1977 saavuttanut malli.
Se puolestaan merkitsi, että 7 vuoden ajan lukiot saivat oppilaita sekä keskikoulusta että peruskoulusta, Yläasteesta oli pakko tehdä keskikoulun kopio kaksine vieraine kielineen ja pakkoruotseineen, vaikka kaikki asiaa käsitelleet komiteat, toimikunnat, työryhmät ja asiantuntijat olivat sitä mieltä, että pakollisena saa olla vain yksi kieli. Se ei tietenkään olisi voinut olla ruotsi.
6. On lähes aiheetta syytetty Johannes Virolaista suomenkielisten myymisestä RKP:lle rokkalautasesta eli hallituksen oikeiston apupuolueena olemisesta, koska alueellinen toteutus jo löi lukkoon esim. tuon pakkoruotsin. Muutenhan yksikään oppilas yläasteelta ei olisi päässyt lukioon tai olisi muodostunut lukioon menevien linja valinnaisen ruotsin avulla. Linjajako oli kuitenkin peruskouluperiaatteen vastainen.
Mutta lukion ohjelmaahan olisi voitu muuttaa, kuten nyt jo ylioppilaskirjotusten osalta on tapahtunutkin. Tässä se nykyhetken tilaisuus. Alueellinen toteutus päästi lukiot silloin 'pälkähästä'.
7. Lopuksi se kaikkein tärkein: Kaksi pakollista vierasta kieltä ja pakkoruotsi veivät kaiken tilan kanslaiskoulun hyvien kokemuksien hyödyntämiselle peruskoulussa ja aiheuttaa erityisesti poikien keskuudessa lisääntyvää syrjäytymistä.
8. Ja vielä alkuperäiseen teemaani: "Pelastakaa ruotsin kieli!" Ennusteeni mukaisesti 37 vuoden kokeilun jälkeen juuri kukaan suomenkielinen ei osaa ruotsia tai heitä on erittäin vähän ja osaamisen selitys on jokin muu kuin pakkoruotsi.
Onko laitaa, että 6 ällän ylioppilaat ja ruotsissa ällän kirjoittaneet eivät esim. Kauppakorkeakoulussa uskalla mennä ruotsinkielisille luennoille, suorittamatta ensin ruotsin kurssia!
nimimerkki "Arijoutsi" 24.8.2009 0:31 Iltasanomien keskustelupalstalla
1. Pakkoruotsin vastustaminen ei merkitse ruotsin osaamisen vastustamista, vaan päinvastoin. Kun 25 vuotta sitten kirjoitin avoimesti pakkoruotsia vastaan, otsikoin sen: "Pelastakaa ruotsi kieli!"
2. Termi 'pakkoruotsi' ei ole herja, vaan tulee suoraan alkuperäisestä lakitekstistä, joka kuului: "Kaikille pakollisia aineita ovat äidinkieli, ... matematiikka, ruotsi ... j.n.e. Vasta vuosia myöhemmin haluttiin tuota *pakkoa* kaunistella ja lieventää ja kirjoitettiin uusi teksti: "Kaikille yhteisiä aineita ovat..." Pakkoruotsi oli jo kuitenkin alkanut elää omaa elämäänsä ja säilyi käsitteenä. Se ei siis ollut pakkoruotsin vastustajien provokaatio, kuten erityisesti RKP:n johtajat pyrkivät esittämään.
3. RKP:n kannalta pakkoruotsi nähtiin yhdenvertaisuuden kannalta tärkeäksi: Kun ruotsinkielinen oppilas joutuu *pakosta* valitsemaan suomen, jos haluaa aikuisena työskennellä muuallakin kuin omassa kylässään, on tämä 'rasite' (handicap) ulotettava tasapuolisuuden vuoksi myös suomenkielisiin lapsiin.
Tämä sanottiin ruotsinkielisten kouluviranomaisten suulla avoimesti ja ihmetellen, jos suomenkieliset keskustelukumppanit eivät sitä pitäneet itsestäänselvyytenä.
Lisäargumenttina oli tasa-arvon vaa'assa se, että suomenkieliset käyttävät säästyvän ajan hyödyllisempään opiskeluun (matematiikka, englanti), jolloin ruotsinkieliset joutuvat epäoikeutettuun asemaan. Käytäväkeskusteluissa uskallettiin vielä lisätä, että seurauksena olisi pian, että kaikkien suurten firmojen pääjohtajien sukunimi on suomalainen.
4. Kysymys oli siis valtapolitiikasta - ei ollenkaan kielipolitiikasta, kuten myöhemmin alettiin selittää.
5. Puoluepoliittisen "tarkoituksenmukaisuuden" vuoksi valittiin ns. perukoulun alueellinen toteuttaminen eli pohjoisesta 1972 alkanut ja pääkaupunkiseudun vasta 1977 saavuttanut malli.
Se puolestaan merkitsi, että 7 vuoden ajan lukiot saivat oppilaita sekä keskikoulusta että peruskoulusta, Yläasteesta oli pakko tehdä keskikoulun kopio kaksine vieraine kielineen ja pakkoruotseineen, vaikka kaikki asiaa käsitelleet komiteat, toimikunnat, työryhmät ja asiantuntijat olivat sitä mieltä, että pakollisena saa olla vain yksi kieli. Se ei tietenkään olisi voinut olla ruotsi.
6. On lähes aiheetta syytetty Johannes Virolaista suomenkielisten myymisestä RKP:lle rokkalautasesta eli hallituksen oikeiston apupuolueena olemisesta, koska alueellinen toteutus jo löi lukkoon esim. tuon pakkoruotsin. Muutenhan yksikään oppilas yläasteelta ei olisi päässyt lukioon tai olisi muodostunut lukioon menevien linja valinnaisen ruotsin avulla. Linjajako oli kuitenkin peruskouluperiaatteen vastainen.
Mutta lukion ohjelmaahan olisi voitu muuttaa, kuten nyt jo ylioppilaskirjotusten osalta on tapahtunutkin. Tässä se nykyhetken tilaisuus. Alueellinen toteutus päästi lukiot silloin 'pälkähästä'.
7. Lopuksi se kaikkein tärkein: Kaksi pakollista vierasta kieltä ja pakkoruotsi veivät kaiken tilan kanslaiskoulun hyvien kokemuksien hyödyntämiselle peruskoulussa ja aiheuttaa erityisesti poikien keskuudessa lisääntyvää syrjäytymistä.
8. Ja vielä alkuperäiseen teemaani: "Pelastakaa ruotsin kieli!" Ennusteeni mukaisesti 37 vuoden kokeilun jälkeen juuri kukaan suomenkielinen ei osaa ruotsia tai heitä on erittäin vähän ja osaamisen selitys on jokin muu kuin pakkoruotsi.
Onko laitaa, että 6 ällän ylioppilaat ja ruotsissa ällän kirjoittaneet eivät esim. Kauppakorkeakoulussa uskalla mennä ruotsinkielisille luennoille, suorittamatta ensin ruotsin kurssia!
Re: Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvu
Nils Thorvalds kertoi Slaget efter Tolvissa 28.11.2011
http://areena.yle.fi/audio/1322477507808 kohdassa 8.50
pakollisen ruotsin tulosta:
Vasemmistohallitus kaipasi laajentumista oikealle, siis RKP:n tukea 1966
ja RKP:n Jan-Magnus Jansson veti silloin esiin pakollisen ruotsin osaksi työn alla olevaa peruskoulu-uudistusta.
Toki toimijoita oli myöhemmin muitakin, Virolainen ja Kekkonen sekä talouden vaikuttajat, mutta tässä olisi siis ollut pakon juuri.
http://areena.yle.fi/audio/1322477507808 kohdassa 8.50
pakollisen ruotsin tulosta:
Vasemmistohallitus kaipasi laajentumista oikealle, siis RKP:n tukea 1966
ja RKP:n Jan-Magnus Jansson veti silloin esiin pakollisen ruotsin osaksi työn alla olevaa peruskoulu-uudistusta.
Toki toimijoita oli myöhemmin muitakin, Virolainen ja Kekkonen sekä talouden vaikuttajat, mutta tässä olisi siis ollut pakon juuri.
Re: Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvu
Niinpä niin.
Kun peruskoulua kaavailtiin kouluneuvos Reino Oittisen johdolla, ei pakollinen ruotsi siihen kuulunut.
Toistakymmentä vuotta sitten Kari Rautiainen kirjoitti pro gradu -tutkielman lain poliittisista valmisteluvaiheista Tampereen yliopiston historian laitokselle, mutta tekstiä ei silloin sähköisesti arkistoitu, vaan se pitää lukea ao. kirjastossa.
Kun peruskoulua kaavailtiin kouluneuvos Reino Oittisen johdolla, ei pakollinen ruotsi siihen kuulunut.
Toistakymmentä vuotta sitten Kari Rautiainen kirjoitti pro gradu -tutkielman lain poliittisista valmisteluvaiheista Tampereen yliopiston historian laitokselle, mutta tekstiä ei silloin sähköisesti arkistoitu, vaan se pitää lukea ao. kirjastossa.
Re: Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvu
Hannu Jussi liitti toisaalla viestiinsä linkin blogiin
http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisu ... oruotsista
jossa käsiteltiin mm. pakon historiaa.
Siellä muutama mielenkiintoinen lainaus Asseri Joutsimäen alias Arijoutsin teksteihin:
”– –. Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.”
– Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004 (löytynee toisaalla meidänkin sivuiltamme)
ja
1. Arijoutsi (27.11.2006 13:50):
Perustelu oli entisen Kouluhallituksen ruotsinkielisen kouluneuvoksen mukaan seutaava: Koska ruotsinkielisten paikkakuntien lapset joutuvat oppimaan suomea, jos haluavat työpaikan oman kylänsä ulkopuolelta ja tämä on heille rasite, pitää samanlainen rasite olla myös suomenkielisillä lapsilla. Muussa tapauksessa suomenkieliset lapset opiskelisivat jotain suurta kieltä tai matematiikkaa tuona aikana. Ruotsinkieliset joutuisivat näin epäoikeutettuun asemaan ja suomenkieliset saisivat kohtuuttoman edun.
Olen kirjannut tämän sanasta sanaan hänen puheestaan Jyväskylässä vuonna 1977 "Peruskoulu 5 vuotta"-seminaarissa. Käytäväkeskustelussa hän minulle henkilökohtaisesti vielä lisäsi: Ellei näin olisi tehty, olisi johtavien suomalaisten yritysten johtajien nimi muutaman vuoden kuluttua suomenkielinen.
Taidatko sen selvemmin sanoa? Kysymyksessä oli siis ja on edelleen valtapolitiikka, ei kielipolitiikka. Tästä syystä peruskoulussa on pakkoruotsi. Pakkosuomi on siis näennäinen klisee. Sen oikea nimi on RKP:n siunaama ja vaatima vapaaehtoissuomi.
ja vielä
1.Arijoutsin tekstillä sanasta sanaan Ilta-Sanomien keskustelupalstalta vastineesta Justin Caselle/1170/1353.
"Tietosi ovat vääriä. Silloin, kun kouluhallitus oli vielä olemassa, olin minäkin mukana peruskoulun tekstejä kirjoittamassa. Kertaakaan ei missään tilaisuudessa tullut esille pakkoruotsi/-suomi kielipoliittisena tai perustuslaillisena kysymyksenä, vaan ainoa - siis *ainoa* perustelu oli yhdenvertaisuus.
Logiikka oli seuraava: Kun ruotsinkielisillä lapsilla on se handicap eli rasite, että heidän on pakko oppia suomea, jos haluavat aikuisena työskennellä oman kylänsä ulkopuolella, ovat suomenkieliset lapset heihin verrattuna etuoikeutetussa asemassa, kun tuollaista ruotsin oppimisen pakkoa ei heillä ole.
Tuo etuoikeutettu asema johtaa siihen, että suomenkieliset lapset voivat halutessaan opiskella hyödyllisempiä aineita, kuin ruotsinkieliset - esimerkiksi englantia tai jopa matematiikkaa. Näin he saavat etumatkaa elämälle ruotsinkielisiin ikätovereihin verrattuna.
Tästä syystä tuo *etuoikeus* on yhdenvertaisuuden vuoksi poistettava ja määrättävä lailla sama rasite keinotekoisesti myös suomenkielisille lapsille. Tämä on pakkoruotsin synnyn alkuperäinen syy, jonka voit lukea esimerkiksi Antti Lappalaisen väitöskirjasta HYO-85/28. ("Peruskoulun opetussuunnitelman syntyprosessi ja peruskouluopetuksen johtamisjärjestelmän muotoutuminen.") Väitöskirja kuvaa koko prosessin askel askeleelta.
Minulle tekstien laadinnasssa mukana olleelle ja pakkoruotsia vastustaneena väännettiin RKP:n ja kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustajien puolelta oikein rautalangasta tuo pakkoruotsin perustelu. "Kai sinäkin ymmäärrät, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä montakaan vuotta, kun kaikkien Suomen suurfirmojen pääjohtajan nimi on suomenkielinen." Ratkaisu oli valtapoliittinen, ei kielipoliittinen."
http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisu ... oruotsista
jossa käsiteltiin mm. pakon historiaa.
Siellä muutama mielenkiintoinen lainaus Asseri Joutsimäen alias Arijoutsin teksteihin:
”– –. Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta – varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi – –.”
– Asseri Joutsimäki, Opettaja-lehti (Keskustelua-palsta), 10/2004 (löytynee toisaalla meidänkin sivuiltamme)
ja
1. Arijoutsi (27.11.2006 13:50):
Perustelu oli entisen Kouluhallituksen ruotsinkielisen kouluneuvoksen mukaan seutaava: Koska ruotsinkielisten paikkakuntien lapset joutuvat oppimaan suomea, jos haluavat työpaikan oman kylänsä ulkopuolelta ja tämä on heille rasite, pitää samanlainen rasite olla myös suomenkielisillä lapsilla. Muussa tapauksessa suomenkieliset lapset opiskelisivat jotain suurta kieltä tai matematiikkaa tuona aikana. Ruotsinkieliset joutuisivat näin epäoikeutettuun asemaan ja suomenkieliset saisivat kohtuuttoman edun.
Olen kirjannut tämän sanasta sanaan hänen puheestaan Jyväskylässä vuonna 1977 "Peruskoulu 5 vuotta"-seminaarissa. Käytäväkeskustelussa hän minulle henkilökohtaisesti vielä lisäsi: Ellei näin olisi tehty, olisi johtavien suomalaisten yritysten johtajien nimi muutaman vuoden kuluttua suomenkielinen.
Taidatko sen selvemmin sanoa? Kysymyksessä oli siis ja on edelleen valtapolitiikka, ei kielipolitiikka. Tästä syystä peruskoulussa on pakkoruotsi. Pakkosuomi on siis näennäinen klisee. Sen oikea nimi on RKP:n siunaama ja vaatima vapaaehtoissuomi.
ja vielä
1.Arijoutsin tekstillä sanasta sanaan Ilta-Sanomien keskustelupalstalta vastineesta Justin Caselle/1170/1353.
"Tietosi ovat vääriä. Silloin, kun kouluhallitus oli vielä olemassa, olin minäkin mukana peruskoulun tekstejä kirjoittamassa. Kertaakaan ei missään tilaisuudessa tullut esille pakkoruotsi/-suomi kielipoliittisena tai perustuslaillisena kysymyksenä, vaan ainoa - siis *ainoa* perustelu oli yhdenvertaisuus.
Logiikka oli seuraava: Kun ruotsinkielisillä lapsilla on se handicap eli rasite, että heidän on pakko oppia suomea, jos haluavat aikuisena työskennellä oman kylänsä ulkopuolella, ovat suomenkieliset lapset heihin verrattuna etuoikeutetussa asemassa, kun tuollaista ruotsin oppimisen pakkoa ei heillä ole.
Tuo etuoikeutettu asema johtaa siihen, että suomenkieliset lapset voivat halutessaan opiskella hyödyllisempiä aineita, kuin ruotsinkieliset - esimerkiksi englantia tai jopa matematiikkaa. Näin he saavat etumatkaa elämälle ruotsinkielisiin ikätovereihin verrattuna.
Tästä syystä tuo *etuoikeus* on yhdenvertaisuuden vuoksi poistettava ja määrättävä lailla sama rasite keinotekoisesti myös suomenkielisille lapsille. Tämä on pakkoruotsin synnyn alkuperäinen syy, jonka voit lukea esimerkiksi Antti Lappalaisen väitöskirjasta HYO-85/28. ("Peruskoulun opetussuunnitelman syntyprosessi ja peruskouluopetuksen johtamisjärjestelmän muotoutuminen.") Väitöskirja kuvaa koko prosessin askel askeleelta.
Minulle tekstien laadinnasssa mukana olleelle ja pakkoruotsia vastustaneena väännettiin RKP:n ja kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustajien puolelta oikein rautalangasta tuo pakkoruotsin perustelu. "Kai sinäkin ymmäärrät, että jos pakkoruotsi poistetaan, ei kestä montakaan vuotta, kun kaikkien Suomen suurfirmojen pääjohtajan nimi on suomenkielinen." Ratkaisu oli valtapoliittinen, ei kielipoliittinen."
Re: Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvu
Sampo Terhon US-blogissa nimellä Olavi Salokangas kuvattiin pakkoruotsin syntyä 11.1.2013 16:24:
Vastaan lehmäkauppakuvion arvoitukseen. Asia eteni näin. 1966 demareille rökälevaalivoitto, 55 kansanedustajaa, Rafael Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin, englanti. Oitttinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.
1968 presidentinvaalit. Valittiin Kekkosen tilalle taas Kekkonen. Pidettyjä presidentinvaaleja käytettiin silti perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa itse asiassa ollut vaihtunutkaan. 1968 uusi hallitus, pääministeriksi Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen maalaisliitto-kepu. Jo silloin herätti suurta huomiota, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin painavaa salkkua, vaan "mitättömän" opetusministerin salkun. Jatkosta näkyy miksi näin kävi.
Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, sd, tpsl, skdl ja Virolainen oli maalaisliittoineen menossa hallitukseen oikeistoa edustamaan yksin. Kokoomushan ei niinä aikoina kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa RKP:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen RKP:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP saneli lehmäkaupalle ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäöllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä pyyhkäistiin ties mitä. Edelläolevan kertoi opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli itse mukana yhtenä asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.
Asialle vankan vahvistuksen kuulin itsensä entisen arvostetun kansanedustaja Jutta Zilliacuksen (RKP) suusta Radio Vegasssa 27.2.2012 noin kello 12. Zilliacus sanoi Jan-Magnus Janssonin *kiristäneen* pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus käytti nimenomaan sanoja Jan-Magnus Jansson kiristi. Zilliacus piti tehtyä temppua pahana virheenä.
Itse pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolittiikkaa pedagogiikkaan, kuten oltiinkin. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös. Virolaiselle mahdollinen Janssonin kiristys oli mieluinen kiristys.
Opetusneuvos Asseri Joutsimäki sanoo asiasta Ilta-Sanomissa vielä näin:
"Asian ydin. Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta "yleisen edun vuoksi"."
Eli jos tässä maassa oltiin suomettuneita, niin tässä maassa ollaan yhä vieläkin myös ruotsittuneita.
Ilmankos korvassa lyhenne RKP kuulostaa lausuttunakin kovin samalta kuin NKP. Ja asiakin on molemmille yhteinen ja samantyylinen. NL:ssä puoluepoliittinen oppilaille pakollinen marxismi-leninismin opetus, meillä puoluepoliittinen kaikille pakollinen ruotsi.
Jotenkin minusta alkaa tuntua, että meidän suomalaisten alkaisi jo 2000-luvulla EU:ssa olla aika tulla ulos kaapista ja hyljätä Breshnevin aikainen "yleinen etu", jota Asseri Joutsimäen mainitsemat puoluepoliitikkojen virkamiesvasallit meidän päihimme yhä väkisin pumppaavat.
Vastaan lehmäkauppakuvion arvoitukseen. Asia eteni näin. 1966 demareille rökälevaalivoitto, 55 kansanedustajaa, Rafael Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin, englanti. Oitttinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.
1968 presidentinvaalit. Valittiin Kekkosen tilalle taas Kekkonen. Pidettyjä presidentinvaaleja käytettiin silti perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa itse asiassa ollut vaihtunutkaan. 1968 uusi hallitus, pääministeriksi Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen maalaisliitto-kepu. Jo silloin herätti suurta huomiota, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin painavaa salkkua, vaan "mitättömän" opetusministerin salkun. Jatkosta näkyy miksi näin kävi.
Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, sd, tpsl, skdl ja Virolainen oli maalaisliittoineen menossa hallitukseen oikeistoa edustamaan yksin. Kokoomushan ei niinä aikoina kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa RKP:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen RKP:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP saneli lehmäkaupalle ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäöllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä pyyhkäistiin ties mitä. Edelläolevan kertoi opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli itse mukana yhtenä asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.
Asialle vankan vahvistuksen kuulin itsensä entisen arvostetun kansanedustaja Jutta Zilliacuksen (RKP) suusta Radio Vegasssa 27.2.2012 noin kello 12. Zilliacus sanoi Jan-Magnus Janssonin *kiristäneen* pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus käytti nimenomaan sanoja Jan-Magnus Jansson kiristi. Zilliacus piti tehtyä temppua pahana virheenä.
Itse pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolittiikkaa pedagogiikkaan, kuten oltiinkin. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös. Virolaiselle mahdollinen Janssonin kiristys oli mieluinen kiristys.
Opetusneuvos Asseri Joutsimäki sanoo asiasta Ilta-Sanomissa vielä näin:
"Asian ydin. Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta "yleisen edun vuoksi"."
Eli jos tässä maassa oltiin suomettuneita, niin tässä maassa ollaan yhä vieläkin myös ruotsittuneita.
Ilmankos korvassa lyhenne RKP kuulostaa lausuttunakin kovin samalta kuin NKP. Ja asiakin on molemmille yhteinen ja samantyylinen. NL:ssä puoluepoliittinen oppilaille pakollinen marxismi-leninismin opetus, meillä puoluepoliittinen kaikille pakollinen ruotsi.
Jotenkin minusta alkaa tuntua, että meidän suomalaisten alkaisi jo 2000-luvulla EU:ssa olla aika tulla ulos kaapista ja hyljätä Breshnevin aikainen "yleinen etu", jota Asseri Joutsimäen mainitsemat puoluepoliitikkojen virkamiesvasallit meidän päihimme yhä väkisin pumppaavat.
Re: Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvu
Vielä yksi täydennys toisesta ketjusta:
Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkkoruotsi syntyi:
”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli. --- "
Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkkoruotsi syntyi:
”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli. --- "
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvulla?
Sanna Marinin innoittamana on taas aika pohtia, mikä se pakkoruotsin juurisyy olikaan..
Se, jota ei enää kukaan tunnu muistavan..
Se, jota ei enää kukaan tunnu muistavan..
Re: Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvulla?
Nämä alun viestit kirjattiin palstalle 2009 ja nyt 2023.Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑28.02.2023 12:32 Sanna Marinin innoittamana on taas aika pohtia, mikä se pakkoruotsin juurisyy olikaan..
Se, jota ei enää kukaan tunnu muistavan..
Olemme ikään kuin unohtaneet, että pakkoruotsin tarkoitus oli tuottaa vammaa suomenkielisille nuorille...
Re: Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvulla?
Edelleen ( eilen viimeksi) ruotsinkieliset nostavat keskusteluissa esiin sen, että suomi on niin pieni ja vaatimaton vain 5 milj. suomalaisen käyttämä kieli, ettei sitä kannata opetella.
Suomenkielisille on ruotsista hyötyä, koska Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja kanssakäyminen tapahtuu ruotsiksi!!!
Ruotsia puhuu äidinkielenään sentään yli 10 milj. ruotsalaista ja tanska ja norjakin ovat melko lähellä ruotsia.
Palveluvelvoitteen kaatuminen suomenkielisten kannettavaksi hiukan hiljensi keskustelijoita.
Ruotsinkieliset jättävät mielellään suomen opiskelematta, koska heidän on annettu ymmärtää, että saavat vaatia palveluja omalla kielellään koko Suomen alueella!
Suomenkielisille on ruotsista hyötyä, koska Suomi kuuluu Pohjoismaihin ja kanssakäyminen tapahtuu ruotsiksi!!!
Ruotsia puhuu äidinkielenään sentään yli 10 milj. ruotsalaista ja tanska ja norjakin ovat melko lähellä ruotsia.
Palveluvelvoitteen kaatuminen suomenkielisten kannettavaksi hiukan hiljensi keskustelijoita.
Ruotsinkieliset jättävät mielellään suomen opiskelematta, koska heidän on annettu ymmärtää, että saavat vaatia palveluja omalla kielellään koko Suomen alueella!
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Miksi pakkoruotsi opsiin peruskoulun syntyessä 1970-luvulla?
Nostetaan tämäkin taas uudelleen.
Miksi Suomessa ei keskustella pakkoruotsin juurisyystä eli kostosta?
Ajatuspaja Agenda teki v. 2023 tutkimuksen suomenruotsalaisten asenteista.
Lähes kaikki suomenruotsalaiset haluavat, että 95%n enemmistö opiskelisi yhtä paljon 5%n vähemmistön kieltä kuin 5%n vähemmistö opiskelee 95%n enemmistön kieltä.
Vuonna 1967 perustuslakivaliokunnassa RKP:n Ehrnrooth esitti ainoana eriävän mielipiteen siitä, että ruotsinkieliset opiskelevat suomea, mutta suomenkieliset eivät opiskele lainkaan ruotsia.
Kaikki muut puolueet pitivät ruotsitonta ratkaisua perustuslain mukaisena, mutta ei RKP.
Vuotta myöhemmin 1968 koko poliittinen eliitti oli jostain syystä kääntänyt takkinsa täysin..
Perustuslaki ei tuona aikana muuttunut.
Miten on mahdollista, että tulkinta muuttui täysin päinvastaiseksi ja suomalaisten rasitteeksi tuli RKP:n vaatimuksesta pakkoruotsi?
Tässä selittäjänä on kosto:
Suomenruotsalaiset eivät kestäneet ajatusta, että he joutuvat lukemaan suomea. He kokivat, että suomen oppiminen Suomessa on heille ylimääräinen rasite..ja vastaava ylimääräinen rasite pitää saada
95%:n enemmistölle.
Tässä hankkeessa suomenruotsalaisten tueksi tuli Ruotsin valtio, joka painosti koko Suomen poliittisen eliitin säätämään pakkoruotsin suomalaisten rasitteeksi-
siis kostoksi siitä, että vähemmistö 5% opiskelee 95%n enemmistön kieltä.
Miten suomenruotsalaisilla voi olla näin vinksahtanut ajatusmaailma?
Ja se on vielä 2020-luvulla aivan samanlainen.
Perustuslaista tälle ei löytynyt tukea 1967 eikä 2024, mutta silti vääryys on edelleen voitolla.
Suomenruotsalaisten ajama perustuslain vinksahtanut tulkinta on edelleen vallalla.
He käyttävät perustuslain väärintulkintaa koston välineenä.
Tätä juurisyytä yritetään piilottaa keksimällä koko ajan tekosyitä pakkoruotsille.
Miksi Suomessa ei keskustella pakkoruotsin juurisyystä eli kostosta?
Ajatuspaja Agenda teki v. 2023 tutkimuksen suomenruotsalaisten asenteista.
Lähes kaikki suomenruotsalaiset haluavat, että 95%n enemmistö opiskelisi yhtä paljon 5%n vähemmistön kieltä kuin 5%n vähemmistö opiskelee 95%n enemmistön kieltä.
Vuonna 1967 perustuslakivaliokunnassa RKP:n Ehrnrooth esitti ainoana eriävän mielipiteen siitä, että ruotsinkieliset opiskelevat suomea, mutta suomenkieliset eivät opiskele lainkaan ruotsia.
Kaikki muut puolueet pitivät ruotsitonta ratkaisua perustuslain mukaisena, mutta ei RKP.
Vuotta myöhemmin 1968 koko poliittinen eliitti oli jostain syystä kääntänyt takkinsa täysin..
Perustuslaki ei tuona aikana muuttunut.
Miten on mahdollista, että tulkinta muuttui täysin päinvastaiseksi ja suomalaisten rasitteeksi tuli RKP:n vaatimuksesta pakkoruotsi?
Tässä selittäjänä on kosto:
Suomenruotsalaiset eivät kestäneet ajatusta, että he joutuvat lukemaan suomea. He kokivat, että suomen oppiminen Suomessa on heille ylimääräinen rasite..ja vastaava ylimääräinen rasite pitää saada
95%:n enemmistölle.
Tässä hankkeessa suomenruotsalaisten tueksi tuli Ruotsin valtio, joka painosti koko Suomen poliittisen eliitin säätämään pakkoruotsin suomalaisten rasitteeksi-
siis kostoksi siitä, että vähemmistö 5% opiskelee 95%n enemmistön kieltä.
Miten suomenruotsalaisilla voi olla näin vinksahtanut ajatusmaailma?
Ja se on vielä 2020-luvulla aivan samanlainen.
Perustuslaista tälle ei löytynyt tukea 1967 eikä 2024, mutta silti vääryys on edelleen voitolla.
Suomenruotsalaisten ajama perustuslain vinksahtanut tulkinta on edelleen vallalla.
He käyttävät perustuslain väärintulkintaa koston välineenä.
Tätä juurisyytä yritetään piilottaa keksimällä koko ajan tekosyitä pakkoruotsille.