HBL:ssä kaivataan "ei_venäläisfennomaanista" historiaa

Täällä voi käsitellä kielipolitiikan historiaa ja taustoja tapahtumille.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

HBL:ssä kaivataan "ei_venäläisfennomaanista" historiaa

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 06.09.2012 08:22

Tällä hetkellä HBL:ssä on tapetilla artikkeli, jossa ylistetään ruotsalaista kirjaa Ruotsin varhaisvaiheista ja siitä, miten hyvää aikaa Ruotsin valta oli kaikille niille kansoille, jotka siitä pääsivät nauttimaan.

http://hbl.fi/i-dag/2012-08-30/mikael-s ... iva-minnet

Erityisesti artikkelissa pahoitellaan sitä, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten historiaan liittyvät miellekartat ja maisemat ovat erilaisia - toiset suomalaisugrilaisia ja toiset skandinaavisia. Kirjoittaja kaipaa yhtenäisempää kieli-identiteettiä ja historiakäsitystä.

Keskusteluissa suomenkieliset avoimesti kysyvät, minkälainen pitäisi yhteisen kieli-identiteettiemme olla ja miksi ei-ruotsinkielisten suomalaisten (joiden esivanhemmat ovat eläneet täällä ainakin parituhatta vuotta ja kokeneet aivan erilaisia kohtaloita kuin ruotsalaiset) pitäisi rakentaa historialliset miellekarttansa samanlaisiksi kuin Ruotsissa. Vastauksena tulee: esivanhempanne olivat ruotsalaisia.

"Era föregångare - fram till för ett par hundra år sedan räknade de sig som svenskar och vidare som tavaster, finnar och exempelvis österbottningar - genomgick samma eklut som smålänningar och upplänningar, med den skillnaden att ryssen allt oftare kom på besök här när svensken inte orkade. Där har du den stora skillnaden mellan svenskar och finnar: ryssen."

Siis vain ryssän vierailut (niin kuin siinäkin ei olisi ollut tarpeeksi) erottaa kuulemma suomalaisen ja esim. nykyiset eteläruotsalaiset - ei sanaakaan siitä, että suomalaisten esivanhemmat elivät maassa, jossa ei tosiasiallisesti voinut toimia omalla äidinkielellä, jossa pitkä vieraskielisen hallinnon riesa varjosti elämää, teki opinnot ja vaikuttamisen vaikeaksi.

Ikään kuin pelkkä kuuluminen valtioon olisi tehnyt meidän esivanhemmistamme ruotsalaisia - sittenhän heidän on täytynyt olla myös venäläisiä, jopa ruotsinkielisten.

Ruotsinkieliset keskustelijat kaipaavat vastavoimaa "venäläisfennomaanisella" suomalaiskuvalle:

"Det som behövs är en motbild av historien, där rejäla finnar gör gemensam sak med svenskarna och propagerar för en ny västorienterad historietolkning och uppfattning om vad Finland är. Den rysk-fennomanska Finlandsbilden och historietolkningen har härjat alltför länge."

Mitään esimerkkejä ei tästä rysk-fennomaanisesta historiankirjoituksesta tosin saa, mutta koko suomalainen koulu on kuulemma sen kourissa.

Kun sitten joku kirjoittaa, että kyllä se Ruotsi vaan valloitti Suomen ja suomalaiset olivat alistetussa asemassa Ruotsin vallan aikana, ilmaantuu vähätteleviä vastakysymyksiä:

1) Miten valloitus määritellään?
2) Milloin Ruotsi valloitti Suomen?
3) Mitä mahtoi Suomi olla ns. valloituksen aikoihin ja paniko kukaan edes hanttiin - keiltä se maa muka vallattiin?

Mikäkö Suomi oli? Samanlainen yhden alkukielen murteita puhuvien heimojen maa kuin koko Skandinavia oli ollut muutamia satoja vuosia aiemmin.

Viikinkiaika oli tuonut skandinaaveille sotakokemusta, lisännyt väkivaltaisuutta ja sotasaalis oli tuonut vaurautta ja vaikutusvaltaa. Ei sieltä tultu tänne hyväntekeväisyystarkoituksessa.

Kaipa se on valloitus, jos vieraat tulevat ilman kutsua, aseiden kera ja niitä käyttäen ja kaiken lisäksi maahan jääden?

Ruotsinkieliset odottavat ihmettä historiankirjoitukselta. He odottavat todisteita, joiden mukaan: suomalaiset olivat ehdottomasti onnellisempia Ruotsin alaisuudessa kuin olisivat missään oloissa voineet olla itsenäisenä valtakuntana.

On eri asia todeta, että vaikutteet muualta Euroopasta ovat toki olleet hyviäkin. Se ei ole samaa kuin vieraiden heimojen valtiossa puskurivyöhykkeellä eläminen. Jos valloitettuna oleminen tuo onnea, niin Ruotsikin olisi varmaan ollut kaikkein onnellisin, kun jokin vanha sivistyskansa, kuten germaanit, olisi ystävällisesti ottanut sen osakseen.

Vaikea keskustella näistä lähtökohdista.