Sivu 1/1

Milloin kaksikielisyys osaksi kansallista identiteettiä?

Lähetetty: 05.01.2011 22:51
Kirjoittaja Sees
Professori Erkki Pihkala kirjoittaa kaksikielisyyden sisällyttämisestä suomalaisten kansalliseen identiteettiin näin:

"Huomattuaan pienenä, alle 6%:n vähemmistönä suomen kielen osaamisen eli ns. kaksikielisyyden itselleen välttämättömäksi, ruotsinkielisemme alkoivat 1980-luvulla korostetusti vaatia suomenkielisiltä vastaavaa ruotsin osaamista. Suomessa ei enää ollutkaan kahta erillistä kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, vaan kaikkien tuli perustuslakia väärin tulkiten olla kaksikielisiä, "koska Suomi on kaksikielinen maa" Ahvenanmaata lukuunottamatta. Kansalliseen identiteettiin kuuluisi siten ruotsin kielen osaamista, joten pakkoruotsi oli näin yhtä välttämätön kuin äidinkieli."

http://www.finnica.fi/seminaari/99/luennot/pihkala.htm

Ketkä mahtoivat olla tuolloin laatimassa tätä uutta myyttiä?

Suomi on suomenkielinen maa!

Lähetetty: 06.01.2011 10:20
Kirjoittaja TK
Suomi on aina ollut suomenkielinen maa. Suomi on suomenkielinen maa, jossa on useita erilaisia kielivähemmistöjä. Ruotsinkieliset ovat yksi kielivähemmistö muiden kielivähemmistöjen joukossa.

Puheet Suomen "kaksikielisyydestä" ovat valhetta ja pakkoruotsittajien propagandaa. Tällaisille väitteille ei ole todellisuusperusteita olemassa. Pelkkää valhetta.

Re: Milloin kaksikielisyys osaksi kansallista identiteettiä?

Lähetetty: 07.01.2011 12:53
Kirjoittaja Sees
TK, olet oikeassa.

Minua kuitenkin kiinnostaa, ketkä ja missä luovat näitä myyttejä kuten että ruotsin kieli kuuluu kansalliseen identiteettiimme ja siksi pakollinen ruotsi on yhtä välttämätön kuin äidinkieli.

Tämä on livekeskustelujen perusteella yleinen näkemys ruotsinkielen pakollisuutta kannattavien kesken. Puhutaan jopa "kulttuuriäidinkielestä", joka meillä on suomen ja ruotsin yhdistelmä. Molempia ei tarvitse osata yhtä hyvin, mutta perusteet on osattava. Koulun on hoidettava äidinkielen opetus, siis molempien kulttuuriäidinkielemme komponenttien opetus. Valmius tehdä äidinkielestä vapaaehtoinen, siis kulttuuriäidinkielen toisesta komponentista vapaaehtoinen, on monen mielestä pöyristyttävä yritys tuhota suomalaista kulttuuria.

Jotta ajatusta voidaan lähteä purkamaan, olisi tiedettävä miten se syntyi. Nyt se katsotaan jo ikivanhaksi näkemykseksi, mitä se ei ole.

Re: Milloin kaksikielisyys osaksi kansallista identiteettiä?

Lähetetty: 07.01.2011 14:28
Kirjoittaja Suomalainen
Sees kirjoitti:TK, olet oikeassa.

Minua kuitenkin kiinnostaa, ketkä ja missä luovat näitä myyttejä kuten että ruotsin kieli kuuluu kansalliseen identiteettiimme ja siksi pakollinen ruotsi on yhtä välttämätön kuin äidinkieli.

Tämä on livekeskustelujen perusteella yleinen näkemys ruotsinkielen pakollisuutta kannattavien kesken. Puhutaan jopa "kulttuuriäidinkielestä", joka meillä on suomen ja ruotsin yhdistelmä. Molempia ei tarvitse osata yhtä hyvin, mutta perusteet on osattava. Koulun on hoidettava äidinkielen opetus, siis molempien kulttuuriäidinkielemme komponenttien opetus. Valmius tehdä äidinkielestä vapaaehtoinen, siis kulttuuriäidinkielen toisesta komponentista vapaaehtoinen, on monen mielestä pöyristyttävä yritys tuhota suomalaista kulttuuria.

Jotta ajatusta voidaan lähteä purkamaan, olisi tiedettävä miten se syntyi. Nyt se katsotaan jo ikivanhaksi näkemykseksi, mitä se ei ole.

Ei meidän kannata välittää pakkoruotsittajien "kulttuuriäidinkielestä" tai muistakaan älyttömistä vaikuttimista näissä keskusteluissa koska näitä keksittyjä perusteita nyt löytää jokainen mielikuvituksella varustettu vaikka kuinka paljon ja sitten kaikki tarvitsisi samoin perustein tyrmätä. Perustellut faktat ovat puolellamme ja ainoa mitä tarvitsemme on kansanenedustajaehdokkaiden ja puolueiden kannat julki reilusti ennen vaaleja.

Suomi on suomenkielinen maa!

Lähetetty: 07.01.2011 15:37
Kirjoittaja TK
Ruotsi on suomenkielisille vieras kieli. Ruotsi on 2000-luvun Suomessa suomenkielisille turha ja hyödytön vieras kieli. Ainoastaan tästä lähtökohdasta käsin on mielekästä käydä pakkoruotsi-keskusteluja pakkoruotsittajien kanssa.

Re: Milloin kaksikielisyys osaksi kansallista identiteettiä?

Lähetetty: 07.01.2011 15:52
Kirjoittaja Sees
Ei siitä mitään keskustelua tule. Turha ja hyödytön ovat aika laajoja perusteltavaksi jokaisen kohdalla - ja tuolla retoriikalla rikkoo välit varmasti.

Mutta yritän kysyä asiaa jossain muulla foorumilla, ehkä joku muistaa, tietää...

Re: Milloin kaksikielisyys osaksi kansallista identiteettiä?

Lähetetty: 07.01.2011 16:33
Kirjoittaja Suomalainen
Pakkoruotsittajien kanssa rikkoo välit heti kun ehdottaa vapaata kielivalintaa. Vaikka kuinka pyrittäisiin järkevään debattiin niin lopputulos on aina tyhjän puhuminen kuten huomattiin TV2:n pakkoruotsi-illassa.

Suomi on suomenkielinen maa!

Lähetetty: 07.01.2011 17:09
Kirjoittaja TK
On valittava aiheet, joista keskustellaan. On ihan turha lähteä saivartelemaan jostain vanhoista jutuista, joilla ei ole nyt merkitystä, kun puhutaan pakkoruotsin lakkauttamisesta. Pakkoruotsittajien tavallisin yritys on juuri sellainen, että yritetään kääntää keskustelu sivupoluille ja tuoda keskusteluun jatkuvasti uusia, keksittyjä, keinotekoisia käsitteitä.

Re: Milloin kaksikielisyys osaksi kansallista identiteettiä?

Lähetetty: 07.01.2011 18:20
Kirjoittaja Sees
Ymmärrän turhautumisen - on varsin vahvana minullakin.

Silti ne tuttuni, jotka ovat ottaneet "kulttuuriäidinkielen" osaksi maailmakuvaansa eivät ole tyhmiä tai kiusaa tahallaan - heidän oma suomalainen identiteettinsä on muovattu näillä käsitteillä. Ne eivät vain katoa, ne korvataan uusilla myyteillä, jotka ovat toivottavasti elinkelpoisempia ja reilumpia kaikkia osallisia kohtaan. Uusien myyttien rakentuessa on hyvä tuntea vanhojen myyttien syntyhistoria tekijöineen.

Suomi on suomenkielinen maa!

Lähetetty: 07.01.2011 20:11
Kirjoittaja TK
Yhtään vähättelemättä Seeksen tuttuja, niin todettakoon, että kaikkien tiedossa on hyvin, että noin 70-80% suomalaisista kannattaa pakkoruotsin lakkauttamista. Tälle suomalaisten enemmistölle, joka haluaa pakkoruotsin pois kouluista, keinotekoinen käsite "kulttuuriäidinkieli" ei sano mitään. Tai korkeintaan se ymmärretään pakkoruotsin synonyymiksi.

Harva on kiinnostunut pakkoruotsiin liittyvistä myyteistä. Pakkoruotsista halutaan päästä eroon. Samalla halutaan päästä eroon kaikista pakkoruotsiin liittyvistä myyteistä. Jos surut haluavat keksiä uusia myyttejä, niin se on heidän asiansa, tehkööt niin. Suomenkielisiä tällaiset myytit tuskin kiinnostavat.