Jaskalta mielenkiintoinen arvio: vielä vuonna 1000 jaa. maassa saamelaisia enemmän kuin suomalaisia

Täällä voi käsitellä kielipolitiikan historiaa ja taustoja tapahtumille.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9814
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Jaskalta mielenkiintoinen arvio: vielä vuonna 1000 jaa. maassa saamelaisia enemmän kuin suomalaisia

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.01.2021 12:37

Jaska Häkkiseltä hieno arvio, näitä olen kaivannut:
Vielä vuonna 1200 jKr. Suomen alueen koko väkiluvuksi on arvioitu 50 000--75 000 asukasta. Siitä taaksepäin väkiluku vähenee tasaisesti.

On arvioitu, että metsästäjien väentiheys oli 0,1 asukasta per neliökilometri, ja alkeellista maanviljelyä harjoittavilla 3 asukasta per neliökilometri. Suomen maapinta-ala on ollut rautakauden lopulla alle 300 000 neliökilometriä. Jos koko maassa olisi ollut vain metsästäjiä, se tarkoittaisi 30 000 asukasta.

Maanviljelyasutus piirretään kartalle yleensä yhtenäisenä alueena, mutta todellisuudessahan sen pinta-ala on valtavan paljon vähäisempi. Jopa Varsinais-Suomi oli pääasiassa metsää, jota harvakseltaan täplittivät hajanaiset, juuri ja juuri kartan mittakaavasta edes erottuvat "hyttysenpaskat" eli viljelyasutuksen pellot ja niityt.

Käytännössä maanviljelijöiden asutusalue ei siis vähennä metsästäjien aluetta juuri ollenkaan. Laskennallisesti 30 000 (alkeellista) maanviljelijää olisi asunut alueella, jonka laajuus oli 10 000 neliökilometriä. Koska maaston ja asutuksen saarekkeisuuden vuoksi talot ja pellot eivät koko tuolla alueella voineet olla vieri vieressä, tuostakin pinta-alasta iso osa oli metsää, mäkiä, vesistöjä jne.

Toki nämä alkeelliset maanviljelijätkin tarvitsivat metsää ja erämaita elinkeinossaan, joten he luultavasti estivät metsästäjäväestöä metsästämästä "alueellaan". Jos he olisivat onnistuneet siinä kattavasti koko 10 000 neliökilometrin alueella (eli 100 x 100 km, jos se olisi ollut yhteenpakattu ja tiivis, mitä se ei ollut), se tarkoittaisi 1000 metsästäjää vähemmän koko Suomen alueella, eli yhteensä 29 000 metsästäjää.

Näitä lukuja ei voi suoraan yhdistää etnisyyksiin eli suomalaisiin ja saamelaisiin. Lounais-Suomen ulkopuolella eli idempänä "suomalaiset" (eli muut itämerensuomalaiset muinaisheimot) elättivät yhä itsensä pääasiassa metsästyksellä ja sitä tukevalla kaskiviljelyllä; idässä vain Mikkelin lähellä oli kai tähän aikaan pieni peltoviljelysaareke. Ja vastaavasti Hämeessä on muinaispeltoja ajalta ennen suomalaisasutusta, eli myös saamelaiset ovat etelässä viljelleet maata.

Näillä perusteilla uskallan arvioida, että vielä vuonna 1000 jKr. nykyisen Suomen alueella oli enemmän saamelaisia kuin itämerensuomalaisia.

Meillä kaikilla nyt suomalaisia sukujuuria omaavilla on luultavasti tämä tuhatluvun joukko esivanhemmissamme. Koska mitään väestökirjoja ei tuolta ajalta ole, emme ehkä hahmota omia suomalaissaamelaisia juuriamme. Minusta olisi aika myös keskustella saamen kielten ja karjalan nostamisesta kansalliskieliksi, osana suurta itseymmärryksen laajenemista.

Odotan mielenkiinnolla, mitä Jaska seuraavaksi aiheesta kirjoittaa.