Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

Täällä voi käsitellä kielipolitiikan historiaa ja taustoja tapahtumille.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.03.2018 00:15

Hesarissa tänään pitkä ja polveileva juttu muinaisgeeneistä - juttuun on lomitettu historiaa ja nykytutkijoiden arkea, joten kokonaiskuvaa saa hakea. Tässä poimintani (en saa toimivaa linkkiä):

[Päivi] Onkamo johtaa Helsingin yliopistossa tutkimushanketta, jonka nimi on SUGRIGE eli Suomalais-ugrilainen muinaisgenomiprojekti.

Suomessa eli pitkään omalaatuinen käsitys suomalaisten esihistoriasta. Sen mukaan suomalaiset saapuivat tänne yhtenä joukkona Volgan mutkasta. Tarina syntyi 1800-luvulla, jolloin ajateltiin, että suomalaiset ovat vanha kansa. Se sopi romanttiseen kansallisvaltioihanteeseen. Pitkään on tiedetty, että tuo käsitys ei ole totta. Muinais-dna:n avulla voidaan saada selville, mistä suomalaisten geenit ja ehkä myös kieli oikeasti ovat peräisin.

Alkupiste on jääkausi. Kun se loppui lähes 12 000 vuotta sitten, pari kilometriä paksun jäämassan painama maa alkoi nousta merestä. Muutamien tuhansien vuosien aikana nykyisen Suomen alueelle saapui pieniä metsästäjä-keräilijöiden ryhmiä. Tämä on päätelty arkeologisten löytöjen perusteella.

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomeen luultavimmin kaakosta ja idästä. He puhuivat jotain tuntematonta kieltä, joka ei ole sukua enää millekään tiedetylle kielelle.

Aluksi Suomeen tehtiin kesäisiä kalamatkoja, sitten jäätiin myös talveksi. Avannoista sai hylkeitä harppuunalla, ja kevättalvella metsästettiin hirviä, kun metsissä hohtava hanki kantoi hiihtäjää.

Vielä viisituhatta vuotta sitten Suomessa oli autiota. Ihmisiä oli enimmillään ehkä parikymmentätuhatta. Kaikille riitti riistaa ja hienoja hiekkapoukamia, joille leiriytyä. Ensimmäiset talotkin rakennettiin, osittain maan sisään.

Kaski- ja peltoviljely alkoi eteläisestä Suomesta noin 4 000 vuotta sitten. Arkeologisten löytöjen perusteella vaikutteita on tullut jatkuvasti monesta suunnasta, ehkä uutta väkeäkin.

--- millainen väestön populaatiogeneettinen rakenne nykyisen Suomen alueella on ollut parin tuhannen viime vuoden aikana. Tutkimusryhmä zoomaa rautakauden (500 eaa. – 1 300 jaa.) loppupuolelle eli noin vuoteen tuhat. Silloin Skandinaviassa valtaa pitivät heimopäälliköt, viikingit. Suomen alueella eli ehkä jo 50 000 ihmistä. --- ”Rautakauden loppu Suomessa ei ollut kovin erilaista aikaa kuin maaseudun 1800-luku ennen teollistumista” --- Elanto tuli jo viljelystä, kotieläimiäkin oli. Käytiin kauppaa, kulkureitit ulottuivat merelle. Euraasian suuria jokia pitkin päästiin Välimerelle asti. Talot oli pystytetty hirrestä, mutta niiden seinät olivat vielä oksapunosta ja silattu savella. Savupiippuja ei ollut.
[NRR Valitettavasti tähän zoomaukseen ei tullut viikinkejä tarkempaa kuvaa, vaikka juuri tätä odotin, tekstissä on jatkossa vain pieniä mosaiikinpaloja]

Kun isä- ja äitilinjoja on tutkittu, on selvinnyt perusasioita Suomen asuttamisesta. Jotkut tiedot ovat olleet erikoisia ja yllättäviä:

Yli puolella suomalaisista miehistä on itäinen isälinja, josta tutkijat käyttävät nimeä N (N-M231). Linjan ensimmäisen miehen arvellaan syntyneen jossain Kaakkois-Aasiassa 23 000 vuotta sitten. Suomalaisten tavallinen alatyyppi on N-M178. Tämän mutaation arvellaan syntyneen ehkä 8 400 vuotta sitten Kiinan ja Mongolian seuduilla. Jälkeläiset lähtivät leviämään noin 4 500 vuotta sitten pohjoiseen ja länteen, aina Suomeen asti. Suomalaismiesten alalinja on tavallinen myös muilla uralilaisia kieliä puhuvilla kansoilla, kuten saamelaisilla, udmurteilla ja hanteilla. Virolaisillakin sitä tavataan, mutta ei yhtä paljon. Tämäkin alalinja on haarautunut lukuisiksi alalinjoiksi. Tutkijat yrittävät nyt saada selville, milloin tuo linja tuli Suomeen. Ehkä samaan aikaan tuli myös suomen kieli. Suunta ainakin täsmää, kenties ajoituskin.

Suomalaisten äitilinjat sen sijaan ovat länsieurooppalaisia. Neljä kymmenestä suomalaisnaisesta kuuluu Euroopan yleisimpään äitilinjaan H. Heillä on siis yhteinen esiäiti. Valtaosa tämän äitilinjan naisista saapui eteläiseen Eurooppaan Lähi-idästä silloin, kun maanviljely noin 8 000 vuotta sitten alkoi levitä.
Äiti- ja isälinjat vahvistavat sen, mitä arkeologit ovat aavistelleet: Suomea on asutettu monessa vaiheessa. Väkeä on tullut ja mennyt eri suunnista ja eri suuntiin. Välillä on ollut kovasti liikennettä.

Miehiä on saapunut varsinkin idästä, ja puolisoja on haettu kaukaakin. Tämä on yllättänyt tutkijat. ”Jo muinaiset ihmiset näyttävät ymmärtäneen sisäsiittoisuuden vaarat. Vaimoja on haettu tai varastettu kaukaa”, Päivi Onkamo sanoo. ”Tiedämme jo, että suomalaisissa miehissä kulkee toisaalta muinainen mongolialainen ja toisaalta muinainen skandinaavinen isälinja.”

Tutkijat ottavat dna-näytteen esimerkiksi eräästä viikinkiajalla eläneestä varakkaasta naisesta. Hänet haudattiin Euran Luistariin arvokkaiden pronssikorujen kanssa. Naista on kutsuttu Euran emännäksi. Haudasta kerätyt löydöt ovat näytteillä Kansallismuseossa. Juuri Euran emännän muinaispuvussa presidentti Tarja Halonen emännöi yhdet itsenäisyyspäivän juhlat.

Euran Luistari on Suomen suurin tunnettu rautakautinen hautausmaa. Se oli käytössä noin vuosina 600–1100, ja sieltä on löydetty neljänsadan vainajat jäänteet. Niistä on saatu talteen jo kymmenen ihmisen dna. ”Se on kiinnostava paikka”, Onkamo sanoo. ”Ekat vainajat olivat pakanoita, sitten tuli kristinusko. Vaihtuivatko samalla ihmiset? Selvitämme, muuttuivatko uskonnon mukana myös ihmisten geenit.” Parin seuraavan vuoden aikana saadaan tietää, millaista väkeä Luistariin on haudattu.

Onkamon ryhmällä on joitakin hypoteeseja rautakauden suomalaisista:

”Baltiassa väestö näyttää säilyneen melko samanlaisena pronssikaudelta asti. Virossa sen päälle on saapunut jonkinlainen siperialainen kerrostuma, mutta Liettuassa ei. Onko Suomessa käynyt samalla tavalla kuin Virossa?” Onkamo miettii.

”Jotkut kielitieteilijät ovat jo osoittaneet, että suomen kieli on lähtöisin muinaisvirolaisesta murteesta. Tuliko meille Suomeen siis Virosta maahanmuuttajia, jotka toivat kielen tullessaan? Keitä täällä asui ennestään?”

Geneettisesti lähimpänä nykysuomalaisia ovat ruotsalaiset ja virolaiset, sitten mordvalaiset ja venäläiset, sitten ukrainalaiset, puolalaiset, latvialaiset ja liettualaiset, suunnilleen tässä järjestyksessä. Saamelaiset ovat kauempana suomalaisista kuin ruotsalaiset virolaisista.

Suomi jakautuu geneettisesti vielä kahtia: on länsisuomalainen ja itäsuomalainen perimä. Raja kulkee Vaasasta Lappeenrantaan. Geneettisesti itä- ja länsisuomalaiset saattavat olla keskenään erilaisempia kuin minkään muun eurooppalaisen maan asukkaat – itäsuomalaisten perimä poikkeaa länsisuomalaisista enemmän kuin brittien pohjoissaksalaisista. --- Onkamon ryhmää kiinnostaa, olivatko jo rautakauden suomalaiset jakautuneet geneettisesti samalla tavalla.

--- Yhdet luut saattavat olla jopa ajanlaskun alusta. Se olisi huimaa. Tähän asti kukaan ei ole uskonut, että Suomesta voisi löytyä niin vanhoja ihmisluita. Ahvenanmaalla niitä kyllä on. Siellä on erilainen maaperä. Sieltä on löydetty jopa 3 000–4 000 vuotta vanhoja luita. Mutta ruotsalaiset populaatiogeneetikot ovat napanneet ne omiin tutkimuksiinsa.
---
--- tästä ollaan nyt varmoja: kaikki eurooppalaiset kansat ovat sekoitus kolmesta tänne tulleesta ihmisryhmästä: Euroopan muinaisista metsästäjä-keräilijöistä. Lähi-idän viljelijöistä. Idän arojen karjankasvattajista. Myös suomalaisista löytyy näiden kolmen ryhmän perimää.

Mutta saamelaisten, suomalaisten, venäläisten ja mordvalaisten geeneissä on lisäksi jotain, jota muualla Euroopassa ei tavata. Sitä kutsutaan itäaasialaiseksi tai siperialaiseksi perimäksi.

”5–10 prosenttia suomalaisten perimästä on samanlaista kuin nykyisin Kiinassa ja Japanissa. Emme tiedä, tuliko se heti jääkauden väistyessä, kun mammuttien metsästäjät saapuivat vai myöhemmin”, Päivi Onkamo sanoo. ”Tämä asia kiinnostaa meitä kovasti.”

--- Yhden muinaisen ihmisen koko perimä saatiin analysoiduksi ensimmäisen kerran vuonna 2010. Dna-näyte otettiin Grönlannista löydetystä 4 000 vuotta vanhasta hiustukosta. Selvisi, että ennen inuiitteja Grönlannissa oli asunut kivikauden siperialaisia. Kun inuiitit tulivat, he katosivat.

Suomessakin on varmaan tapahtunut jotain samankaltaista joskus myöhemmin. Uudet tulijat ovat pakottaneet edelliset väistymään.

”Iso osa saamenkielisistä lienee hävinnyt, kun uudisasukkaat saapuivat”, Päivi Onkamo sanoo.

Kun uusia dna-tuloksia saadaan, vanhoja oletuksia kaatuu. Aikaisemmin ajateltiin, että Pohjoiskalotti on asutettu läntistä reittiä Norjan rannikkoa pohjoiseen. Ruotsalaiset tutkijat osoittivat tänä vuonna, että Norjaan on saapunut ihmisiä kahta reittiä: toiset tulivat idästä ja toiset lännestä, ja Norjassa he sekoittuivat. ”He ovat aivan varmasti puhuneet jotain muuta kieltä kuin saamea, koska saame on syntynyt noin 3 000 vuotta sitten”, Onkamo sanoo.
NÄIN EUROOPAN VÄESTÖ MUUTTUI GENEETTISESTI JÄÄKAUDEN JÄLKEEN

Nykyisten eurooppalaisten geneettiset erot noudattavat melko hyvin maantiedettä. Suomalaiset muistuttavat eniten lähimpiä naapureitaan.
Jääkauden jälkeen Euroopassa eli kaksi ryhmää metsästäjä-keräilijöitä. Läntinen ryhmä erosi geneettisesti itäisestä. Skandinavian metsästäjä-keräilijät olivat näiden sekoitus.
Kun viljelijät saapuivat Lähi-idästä, geneettinen kuva Länsi-Euroopassa ja Skandinaviassa muuttui.
5300 vuotta sitten eläneen jäämies Ötzin perimässä on jo paljon viljelijää.
Venäjän aroilla eläneet paimentolaiset eli jamnat olivat sekoitus itäisiä metsästäjä-keräilijöitä ja etelämpää tullutta väestöä.
Noin 5000 vuotta sitten jamnoja siirtyi Eurooppaan. Se näkyy geneettisenä vaikutuksena ensin Euroopan nuorakeraamisen kulttuurin väestössä ja myöhemmin pronssikauden väestössä.
”Meillä tapahtuu pronssikauden lopulla jotain muuta. Meille tulee N-M178”, Onkamo miettii paluumatkalla Helsinkiin. N-M178 on yleisin suomalaisten isälinjoista.

Arvostetussa Nature Communications -lehdessä julkaistiin tammikuussa uusia tuloksia Baltian muinais-dna:sta. Nyt oli tutkittu 38 vainajan koko perimä. Suomalaisten kannalta kiinnostavin tulos on tämä: Latvian ja Liettuan pronssikauden haudoista ei löytynyt N-miehiä eikä merkkejä siperialaisesta ja itäaasialaisesta perimästä. Se voi tarkoittaa sitä, että itäinen komponentti on saapunut Suomeenkin vasta paljon myöhemmin kuin on luultu. Ehkä vasta 2 000 vuotta sitten.

Onkamolla on hypoteesi, että itäinen perimä on tullut Suomeen N-miesten mukana ja että nämä miehet ovat tuoneet myös uuden kielen. Osa kielitieteilijöistäkin uskoo, että kantasuomi saapui Suomeen vasta 1 500 vuotta sitten Virosta. Vielä tuhat vuotta sitten suurimmassa osassa Suomea puhuttiin saamensukuisia kieliä. [NRR: Saamensukuisten kielten tuloaikaa ei arvioitu.]

Onkamo kertoo rautakauden haudoista Latviassa. Niistä on löytynyt samanlaisia käärmesormuksia kuin Euran Luistarista. Jotkut naisten puvuistakin vaikuttavat kovin tutuilta.

”Suomeen saapuneet N-miehet lienevät olleet silloista eliittiä. He toivat uuden kielen ja aika lailla vaihtoivat isälinjat.”

”Latviassa oli rautakaudella ahkerasti keskenään sotivia heimoja. Se voi olla yksi syy siihen, miksi ihmisiä lähti pohjoiseen. Tai sitten oli nälänhätää. Tai ylijäämäväestöä, jonka oli lähdettävä liikkeelle.” Se tuli Suomeen.

1930-luvulla opetettiin, että suomalaisten alkukehto oli 6 000 vuoden takana Volgajoen ja Ural-vuoriston välisissä metsissä. Uskottiin, että suomalaiset tulivat sieltä kivikaudella. Vielä 1950-luvulla nimekkäät suomalaistutkijat puhuivat suomalais-volgalaisesta kantakansasta ja alkukodista Volgan mutkassa.

”Monet eivät varmaan pidä siitä ajatuksesta, että me suomalais-ugrilaiset emme ole olleet Suomessa kauan ja ettei kielemme ole vanha”, Onkamo sanoo varovasti.

Hänellä on venäläisistäkin yllättävä olettamus:
”Veikkaan, että pohjois- ja keskivenäläiset ovat kielensä vaihtaneita sugreja.”
”Sugrit” tarkoittaa suomalais-ugrilaisia.
Onkamo selittää: ”Nykyvenäläisten dna-näytteistä näkyy, että venäjää puhuvat slaavit eivät ole perimältään erilaisia kuin samalla alueella asuvat kansat, jotka puhuvat vanhoja uralilaisia kieliä.”
Venäjän kieli saapui keskiselle Venäjälle vasta 1 200 vuotta sitten ja pohjoiseen vieläkin myöhemmin. Populaatiogeneetikoilla on nyt aikasarja ihmisten luista ennen sitä ja sen jälkeen.
”Kun ne analysoidaan, saamme käsityksen siitä, kuinka paljon uuden kielen saapumiseen on liittynyt uusia geenejä”, Onkamo sanoo. ”Jos väestön geneettinen rakenne ei muutu, se tarkoittaa sitä, että Venäjällä asuneista suomalais-ugrilaisista on tullut slaaveja, kun he ovat alkaneet käyttää uusien tulijoiden kieltä.”

Meidän suomalaisten menneisyys ei siis ole niin uljas kuin olemme halunneet ajatella. Toisaalta venäläisiä varmaan harmittaa, että he kuuluvat meihin ugreihin.
Tietysti se on vasta oletus. ---
Tekstissä oli sellainen opettava sävy: olemme kaikki maahanmuuttajien jälkeläisiä. Arvelisin, että tämän jutun lukijoissa ei ole juuri ketään, jonka maailmankuva olisi tämän osalta ollut erilainen. Meitä kuitenkin kiinnostaakin nimenomaan tämä suomalaisuuden mosaiikki ja sen taustavirrat.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.03.2018 00:17

Jutussa tarkennus Eurooppaan

--- Euroopan esihistoriasta --- käsitys on tämä:
Nykyihminen alkoi siirtyä syntysijoiltaan Afrikasta Lähi-itään 100 000 vuotta sitten.
Lähi-idästä osa ihmisistä jatkoi itään. Pieni joukko nykyihmisiä rantautui Australiaan jo 50 000 vuotta sitten.
Ihmisiä levittäytyi myös Keski-Aasiaan. Ruohoaavikoilla he metsästivät mammutteja. Mammutinmetsästäjät seurasivat riistaa aroja pitkin pohjoiseen.
Metsästäjä-keräilijöitä alkoi saapua Eurooppaan yli 40 000 vuotta sitten.
Keski-Aasiasta ihmiset vähitellen jatkoivat kulkuaan Aasian halki. Jääkauden aikana ehkä 20 000 vuotta sitten he pääsivät ylittämään Beringinsalmen ja alkoivat asuttaa Amerikan mannerta.
Kiinasta ihmisiä alkoi siirtyä riistan perässä pohjoiseen ja edelleen länteen 10 000 vuotta sitten.
Euroopan metsästäjä-keräilijät selvisivät jääkaudesta muutamassa taskussa. Kun jääkausi 11 000 vuotta sitten päättyi, he alkoivat levittäytyä kohti pohjoista.
Lähi-idässä ihmiset oppivat viljelemään maata. Ensimmäiset viljelijät saapuivat Eurooppaan Lähi-idästä 8 000 vuotta sitten. Euroopassa he alkoivat levittäytyä kohti pohjoista.
5 000 vuotta sitten Eurooppaan saapui arojen paimentolaisia eli jamnoja. Heidän perimänsä levisi vähitellen Pohjolaankin.
Suomeen saapui uutta itäistä perimää. Tämä tapahtui ehkä vasta 2000 vuotta sitten. Näiden ihmisten mukana tuli ilmeisesti myös suomen kieli.
Noin 7 000–8 000 vuotta sitten metsästäjien perässä Eurooppaan tulivat maanviljelijät. Miksi he lähtivät hedelmällisistä jokilaaksoista? Siihen on ollut jokin syy, ehkä luonnonkatastrofi. Väestöräjähdys? Paikallisten resurssien liikakäyttö?
”Raamatussa on monia kiinnostavia vertauksia, kuten se, että ihminen karkotettiin paratiisista. Ihmisiä kohdannut mullistus on kuvattu Vanhassa testamentissa. Se on kiinnostava lähdeteos”,
”Arkeologit kiistelivät pitkään siitä, kumpi levisi: uudet ideat vai ihmiset. Vasta muinais-dna ratkaisi kiistan.” --- Euroopan alkuperäiset metsästäjät ja uudet tulokkaat eli viljelijät olivat eri väkeä. Maanviljelys ei levinnyt Eurooppaan alkuperäisten asukkaiden parissa. Sen toivat tänne kokonaan uudet ihmiset. --- Joitakin viljelijöitä siirtyi Pohjolaan asti. Muinais-dna-näytteiden perusteella on päätelty, että noin 6 000 vuotta sitten heitä asui jo Etelä-Ruotsissa. Viljelijät työnsivät tieltään metsästäjien yhteisöjä. Mutta kyllä he myös pariutuivat metsästäjien kanssa. Geenit alkoivat sekoittua.

--- tutkijat ovat verranneet muinaisten eurooppalaisten perimää nykyväkeen, tähän, joka pelaa jalkapalloa, maksaa euroilla ja räplää älypuhelimiaan lattekahviloissa. Euroopan muinaiset metsästäjät olivat aivan eri näköisiä kuin nykyiset eurooppalaiset. He olivat tummaihoisia ja sinisilmäisiä.

Italian Alpeilta vuonna 1991 löytyneellä 5 000 vuotta vanhalla jäämies Ötzillä oli ruskeat silmät. Hänen dna:nsa oli sekoitus kivikauden metsästäjiä ja viljelijöitä, mutta jo hyvin viljelijämäinen.

Euroopan muinaiset viljelijät eivät muistuta perimältään enää kuin yhtä nykyistä ihmisryhmää: sardinialaisia. Eristyneellä Välimeren saarella heidän genominsa on säilynyt parhaiten. Muualla Euroopassa se on sekoittunut ja laimentunut.

Noin 5 000 vuotta sitten Eurooppaan saapui taas uutta porukkaa. Nyt se tuli idästä. Aroilta. Kavioiden kopse kuuluu jo. Tätä ryhmää tutkijat kutsuvat jamnoiksi. Jamnat olivat paimentolaisia ja karjankasvattajia, ja he tulivat hevosilla ja kärryillä nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueilta. Heidän mukanaan Eurooppaan levisivät uudenlaiset tavat. Juuri tuohon kohtaan esihistoriaa sijoitetaan pronssikauden alku.

Jamnat ovat Euroopan esihistorian uutispommi. ”Heidän mukanaan vaihtui jopa 80 prosenttia eurooppalaisten geeneistä”, Onkamo sanoo. Miten sellainen oli mahdollista? Sodista ei ilmeisesti ollut kyse. Voi olla, että jamnat toivat mukanaan ruton, jolle itse olivat vastustuskykyisempiä.
Tai ehkä heidän pitkät heimopäällikkönsä siittivät valtavan määrän lapsia, sillä Euroopan väestöhän oli vielä vähälukuinen. Jamnojen lapset saivat syödä naudanlihaa, olivat vahvoja ja terveitä ja sikisivät.

Jamnat toivat Eurooppaan täysin uudet isälinjat R1a:n ja R1b:n, jotka ovat alun perin aroilta. Nyt ne korvasivat eurooppalaisten vanhat isälinjat, niin että kaksi kolmasosaa Euroopan nykymiehistä polveutuu suoria isälinjoja pitkin jamnojen klaaneista. Kaksi kolmasosaa! On mahdollista, että Saksan alueella koko miesväestö vaihtui.

Tutkijoita oli askarruttanut, miksi nykyeurooppalaisissa on geneettistä perimää, jota ei löydy muinaisista metsästäjä-keräilijöistä eikä viljelijöistä. Mistä se oli tullut? Jamnat olivat puuttuva linkki. Jamnojen mukana tulivat indoeurooppalaiset kielet. Niistä kehittyivät myöhemmin latina, kreikka, saksa, ranska, englanti, espanja, italia, ruotsi, norja, tanska, latvia, liettua, venäjä...

Ennen jamnoja eurooppalaisilla oli laktoosi-intoleranssi. Jamnoista jotkut taas sietivät maitosokeria. Kun ruokaa oli vähän, tämä oli tärkeä ominaisuus karjanhoitoa harjoittavissa kulttuureissa.

Jamnojen tuloon liittyy myös nuorakeraaminen kulttuuri. Sehän näyttää syntyneen hämmästyttävän nopeasti Keski-Euroopassa. Tähän asti saviastiat oli koristeltu painamalla niihin kuvioita kampamaisilla leimoilla. Nyt kuviot tehtiin nuoranpätkillä. Innovaatio! Uusi kulttuuri saapui Suomeen asti.

Taito valmistaa pronssia käynnisti Euroopassa ketjureaktion: paremmilla työkaluilla tehtiin suurempia ja lujempia veneitä, niillä tehtiin pitempiä kauppamatkoja, matkoilla saatiin uusia tavaroita ja uusia ajatuksia.

Jamnojen jälkeläisiä siirtyi myös Pohjolaan, Suomeen asti. Nykyisistä eurooppalaisista jamnojen perimää on eniten norjalaisissa, skoteissa ja liettualaisissa. Suomalaismiehistä kymmenisen prosenttia kuuluu jamnojen isälinjoihin.

Se on huikea ajatus: joka kymmenennen suomalaisen miehen suora isälinja vie Venäjän ja Ukrainan aroille 5 000 vuoden päähän.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.03.2018 00:18

Miten muinaishistoriasta kirjoitetaan Virossa?

Miten olisi genetiikkaa, kielitiedettä ja historiaa yhteen solmiva kirja nimeltä "3000 vuotta luoteis-sugrien historiaa"? Liikkeineen, sulautumisineen, erilaistumisineen, vaiheineen.

"Luoteis-sugrit" eli lännessä ja pohjoisessa asuvat suomalais-ugrilaiset:
- Suomalaisten tärkein asuma-alue on Suomi. Suomalaisten alaryhmiä Suomen ulkopuolella ovat länsipohjalaiset ja metsäsuomalaiset Ruotsissa, kveenit Norjassa ja inkeriläiset Venäjällä. Karjalaiset tai Suomen karjalankieliset asuttavat myös Suomea.
- Virolaisten perinteinen asuma-alue on Viro. Neuvostoliiton miehityksen aikana 1940–1991 venäläisten maahanmuutto näytti johtavan virolaisten joutumiseen vähemmistöksi omassa maassaan. Viron uudelleen itsenäistyminen pysäytti tämän kehityksen. Viron ja Venäjän rajaseudulla asuvat setukaiset ovat virolaisten ortodoksinen alaryhmä. Virolaisten nyt jo hävinneitä alaryhmiä olivat Latviassa asuneeet leivut ja lutsit sekä Pihkovan alueella asuneet Kraasnan virolaiset.
- Liiviläiset asuvat Latviassa. Kansan viimeinen perinteinen asuma-alue on ollut Kuurinmaan pohjoiskärki. Liiviläisten väkiluku on laskenut vuosisatojen ajan ja nyt kansa on lähellä häviämistä.
- Saamelaisten perinteistä asuinaluetta on pohjoinen Fennoskandia.
(Wikipediasta)

Miksei?

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.03.2018 00:19

Tämä viesti on kuuden vuoden takaa - ovatko ajankohdat päivittyneet tuoreemmiksi tuon ajan jälkeen:
Muinainen Suomi -keskustelupalstalla on Jaakko Häkkisen tiivistetty kuvaus suomen kielen saapumisesta nykyisen Suomen alueelle. Uusien tutkimusten perusteella muodostuu seuraavanlainen kuva:

- Jääkauden jälkeen (noin 8500 eaa.) Suomeen etelästä saapuneet alkuasuttajat ovat puhuneet jotain paleoeurooppalaista kieltä.

- Kivikauden lopulla nuorakeraamisen kulttuurin (vasarakirveskulttuurin) oletetaan olleen luoteisindoeurooppalaisten kannattama, joten on mahdollista että tuon kulttuurin mukana Lounais-Suomeenkin saapui indoeurooppalaisia jo 3200 eaa.

- Pronssikauden alussa (noin 2000 eaa.) kantaurali alkoi levitä itään ja länteen suunnilleen Volgan suuren mutkan (Volgan-Kaman haaran) tienoilta, ja melko pian länsiuralilainen kieli lienee saavuttanut Suomenlahden pohjukan. On toistaiseksi tietämätöntä, levisikö Suomeen jo noin varhain uralilainen kieli; varmoja jälkiä ei ole.

- Suunnilleen pronssikauden lopulla (1000-500 eaa.) Suomeen ehti kaakosta varhaiskantasaame, etelästä varhais- tai keskikantasuomi ja lännestä esi- tai paleogermaani.

- Rautakaudella (500 eaa. alkaen) saame, itämerensuomi ja germaani päivittyivät ilmeisesti moneen otteeseen lähtöalueiltaan, ja Suomessa oli edelleen monia kieliyhteisöjä.

- Ajanlaskun alun jälkeen (noin 300 jaa.) alkoi itämerensuomalaisten voittokulku: kapealta lounaiselta rannikkokaistaleelta myöhäiskantasuomen rannikkomurretta edustava kieli levisi Kokemäenjokea sisämaahan ja yhä kauemmas itään, ulottuen vuoden 800 jaa. tienoilla Laatokan rannoille asti. Rannikon germaanit näyttävät sulautuneen itämerensuomalaisiin ehkä kansainvaellusajan (400-600 jaa.) alussa.

- Rautakauden lopulla (ennen vuotta 1200 jaa.) alkoi suomalaisheimojen leviäminen erämaihin ja kohti pohjoista, ja etelän saamelaiset sulautuivat ilmeisesti suurelta osin suomalaisiin.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 07.03.2018 00:20

Kävin tekstit rinnakkain läpi ja kuva näyttää yhtenevältä:

1. Jääkauden jälkeen Suomeen metsästäjiä n. –8500 eaa.

Jaskan tekstistä: Suomeen etelästä saapuneet alkuasuttajat ovat puhuneet jotain paleoeurooppalaista kieltä.

Hesarin artikkeli: Tulijat olivat Euroopan varhaisia metsästäjä-keräilijöitä.

2. Nuorakeraaminen kulttuuri ja indoeurooppalaiset kielet n. – 3000 eaa.

Hesarin artikkeli:
Vielä 5 000 vuotta sitten Suomessa oli autiota. Ihmisiä oli enimmillään ehkä parikymmentätuhatta. Kaikille riitti riistaa ja hienoja hiekkapoukamia, joille leiriytyä. Ensimmäiset talotkin rakennettiin, osittain maan sisään.
Noin 5 000 vuotta sitten Eurooppaan saapuivat Jamnat. He olivat paimentolaisia ja karjankasvattajia, ja he tulivat hevosilla ja kärryillä nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueilta. Heidän mukanaan Eurooppaan levisivät uudenlaiset tavat ja indoeurooppalaiset kielet. Juuri tuohon kohtaan esihistoriaa sijoitetaan pronssikauden alku. Jamnojen tuloon liittyy myös nuorakeraaminen kulttuuri. Sehän näyttää syntyneen hämmästyttävän nopeasti Keski-Euroopassa.

Jaskan tekstistä: Kivikauden lopulla nuorakeraamisen kulttuurin (vasarakirveskulttuurin) oletetaan olleen luoteisindoeurooppalaisten kannattama, joten on mahdollista että tuon kulttuurin mukana Lounais-Suomeenkin saapui indoeurooppalaisia jo 3200 eaa.

3. Suomeen maanviljely n. - 2000

Hesarin tekstistä: Kaski- ja peltoviljely alkoi eteläisestä Suomesta noin 4 000 vuotta sitten. Arkeologisten löytöjen perusteella vaikutteita on tullut jatkuvasti monesta suunnasta, ehkä uutta väkeäkin. (Koko Eurooppa sai uutta väestöä maanviljelyn syntyalueelta noin 6000/5000 eaa. Maanviljelyn Eurooppaan toivat tulokkaat, jotka olivat lähtöisin Välimeren pohjukan hedelmällisistä jokilaaksoista. Heidän liikkellelähtöönsä on ollut jokin syy, ehkä luonnonkatastrofi.)

Jaskan tekstistä: Pronssikauden alussa (noin 2000 eaa.) kantaurali alkoi levitä itään ja länteen suunnilleen Volgan suuren mutkan (Volgan-Kaman haaran) tienoilta, ja melko pian länsiuralilainen kieli lienee saavuttanut Suomenlahden pohjukan. On toistaiseksi tietämätöntä, levisikö Suomeen jo noin varhain uralilainen kieli; varmoja jälkiä ei ole.

4. Itäinen vaikutus 1000 – 500 eaa.

Hesarin artikkeli: Baltiassa väestö näyttää säilyneen melko samanlaisena pronssikaudelta asti. Virossa sen päälle on saapunut jonkinlainen siperialainen kerrostuma, mutta Liettuassa ei. Onko Suomessa käynyt samalla tavalla kuin Virossa? Tutkija kertoo, että ”5–10 prosenttia suomalaisten perimästä on samanlaista kuin nykyisin Kiinassa ja Japanissa. Emme tiedä, tuliko se heti jääkauden väistyessä, kun mammuttien metsästäjät saapuivat vai myöhemmin”.

Jaskan teksti: Suunnilleen pronssikauden lopulla (1000-500 eaa.) Suomeen ehti kaakosta varhaiskantasaame, etelästä varhais- tai keskikantasuomi ja lännestä esi- tai paleogermaani.

5. Rautakauden alku 500 eaa. – 1200 jaa.

Hesarin teksti: --- on hypoteesi, että itäinen perimä on tullut Suomeen N-miesten mukana ja että nämä miehet ovat tuoneet myös uuden kielen. Osa kielitieteilijöistäkin uskoo, että kantasuomi saapui Suomeen vasta 1 500 vuotta sitten Virosta. Vielä tuhat vuotta sitten suurimmassa osassa Suomea puhuttiin saamensukuisia kieliä. Uudet tulijat ovat usein pakottaneet edelliset väistymään. ”Iso osa saamenkielisistä lienee hävinnyt, kun uudisasukkaat saapuivat”

Jaskan tekstistä: Rautakaudella (500 eaa. alkaen) saame, itämerensuomi ja germaani päivittyivät ilmeisesti moneen otteeseen lähtöalueiltaan, ja Suomessa oli edelleen monia kieliyhteisöjä. Ajanlaskun alun jälkeen (noin 300 jaa.) alkoi itämerensuomalaisten voittokulku: kapealta lounaiselta rannikkokaistaleelta myöhäiskantasuomen rannikkomurretta edustava kieli levisi Kokemäenjokea sisämaahan ja yhä kauemmas itään, ulottuen vuoden 800 jaa. tienoilla Laatokan rannoille asti. Rannikon germaanit näyttävät sulautuneen itämerensuomalaisiin ehkä kansainvaellusajan (400-600 jaa.) alussa. Rautakauden lopulla (ennen vuotta 1200 jaa.) alkoi suomalaisheimojen leviäminen erämaihin ja kohti pohjoista, ja etelän saamelaiset sulautuivat ilmeisesti suurelta osin suomalaisiin.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 22.03.2018 23:54

Alustavia tietoja muinaisdna:n tutkimuksesta:
VIIME VUOSINA on julkaistu useita laajoja muinais-dna:n tutkimuksia Euroopasta. Ne ovat mullistaneet vanhat käsitykset Euroopan asuttamisesta.

Muinaisgeenien tutkimus on paljastanut, miten lähes kaikki Euroopan esihistorian kansat muodostuivat eri suunnista saapuneiden ihmisten geenien sekoituksina.

Koillis-Euroopan alueella elävät ihmiset, varsinkin suomalaiset, saamelaiset ja muut uralilaisia kieliä puhuvat kansat, eivät kuitenkaan ole sopineet tutkijoiden muista eurooppalaisista laatimiin malleihin.

Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi nykysuomalaisten perimästä merkittävä osa eli 5–10 prosenttia on itäistä perua. Tämä osa on periytynyt muinaisilta populaatioilta, jotka ovat sukua nykyisille pohjoisaasialaisille, kuten siperialaisille nganasaneille.

Vielä ei tiedetä, mistä tämä aasialainen geneettinen komponentti tarkalleen ottaen on peräisin.

Sitä ei ole löytynyt tähän saakka mistään muinais-dna:n näytteistä Suomen lähialueilta eli Itämeren alueelta tai Venäjältäkään. Näiltä alueilta on tutkittu muinoin eläneiden ihmisten dna-näytteitä aina mesoliittiselle kivikaudelle asti eli jääkauden jälkeiselle metsästäjä-keräilijöiden ajalle.

TUOREISSA muinais-dna:n tutkimuksissa on nyt löydetty tätä muinaissiperialaista perimää ensimmäisen kerran.

Tutkijat purkivat 11:n koillisessa Euroopassa eli Suomessa tai Luoteis-Venäjällä muinoin eläneen ihmisen koko perimän. Varhaisimmat heistä elivät 3 500 vuotta sitten Kuolan niemimaalla lähellä Murmanskia. Suomesta ei ole löydetty näin vanhoja ihmisjäännöksiä muualta kuin Ahvenanmaalta, koska maaperä on niin hapan.

Myöhäisimmät nyt analysoidut näytteet ovat 1800-luvulta.

Muinaista siperialaisperimää löytyi eniten nimenomaan vanhimmista, Kuolan alueelta saaduista dna-näytteistä. Löytö on vanhin suora geneettinen todiste siitä, että alueelle on saapunut väestöä idästä Siperiasta.

Koillisen Euroopan nykyväestön erikoinen perimä johtuu siis siitä, että Siperiasta on tullut näille alueille väestöä jo ainakin 3 500 vuotta sitten. Tämä perimä sekoittui alueelle myöhemmin saapuneen väestön perimän kanssa, varsinkin niiden, jotka nykyisin puhuvat uralilaisia kieliä.

NYT JULKAISTIIN myös ensimmäiset muinais-dna:n tulokset nykyisen Suomen alueelta. Ne ovat Levänluhdan vesihautaan Isossakyrössä rautakaudella haudatuista seitsemästä ihmisestä.

Näistä näytteistä kuusi muistuttaa enemmän nykysaamelaisten kuin nykysuomalaisten perimää. Yksi muistuttaa eniten nykyisiä liettualaisia, norjalaisia ja islantilaisia.

Tulokset auttavat ymmärtämään sitä, miten nykysuomalaisten ja nykysaamelaisten erilainen geneettinen perimä on syntynyt.

Tutkijoiden mukaan nykyisten saamelaisten esivanhemmat asuttivat rautakaudella laajempaa aluetta kuin nykyisin. ”Se täydentää historiallisia ja lingvistisiä todisteita Suomen väestöhistoriasta”, tutkijat toteavat.

Monet kielitieteilijät ovat esittäneet, että Suomen alueella puhuttiin saamen kieliä ennen nykysuomalaisten esivanhempien saapumista. On arveltu, että varsinkin Etelä-Pohjanmaalla puhuttiin eteläistä saamen murretta 1000-luvun lopulle, jolloin suomen varhaiset muodot syrjäyttivät sen. Historiallisten lähteiden perusteella on tiedetty, että Keski-Suomen seurakunnissa oli ”lappalaisia” vielä 1500-luvulla.

”Nykysuomalaisten esivanhemmat siis syrjäyttivät Suomen alkuperäisen väestön mutta myös sekoittuivat sen kanssa. Tämä alkuperäinen väestö on todennäköisesti nykyisten saamenkielisten edeltäjä”, tutkimuksessa todetaan.
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005614234.html

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.03.2018 07:49

NRR kirjoitti: 07.03.2018 00:20 Jaskan tekstistä: Pronssikauden alussa (noin 2000 eaa. eli 4000 vuotta sitten) kantaurali alkoi levitä itään ja länteen suunnilleen Volgan suuren mutkan (Volgan-Kaman haaran) tienoilta, ja melko pian länsiuralilainen kieli lienee saavuttanut Suomenlahden pohjukan. On toistaiseksi tietämätöntä, levisikö Suomeen jo noin varhain uralilainen kieli; varmoja jälkiä ei ole.
Uusi artikkeli kertoo
Noin 3500 vuotta vanhassa Bolshoin (Kuolan niemimaalla) aineistossa näkyy varhainen siperialaisen väestön saapuminen alueelle, sillä kaikki Bolshoin kuusi vainajaa ovat perimältään lähempänä Itä-Aasian populaatioita kuin muut tutkitut vainajat. Myös Bolshoin vainajien äitilinjojen haploryhmät Z1, C4 ja D4 ovat yleisiä Siperiassa. Kaksi Bolshoin vainajista kuuluu itäiseen isälinjaan N1c1a1a. Samaan linjaan kuuluu jopa puolet nykyajan itäsuomalaisista miehistä. Kyseessä onkin Fennoskandian vanhin N1c-löytö.
https://kalmistopiiri.wordpress.com/201 ... maalaisia/

Jos uralilainen kieli oli tuolloin etelämpänä, minkä sukuisia kieliä puhuttiin pohjoisessa?

Ainakaan miesten N-haplo ei siis näytä tulleen vasta suomen kielen mukana, vaan ilmeisesti oli jo täällä. Täällä hapan maa vain on hävittänyt muinaishaudat, jotka ovat Kuolassa säilyneet.

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 05.03.2019 02:01

NRR kirjoitti: 23.03.2018 07:49
NRR kirjoitti: 07.03.2018 00:20 Jaskan tekstistä: Pronssikauden alussa (noin 2000 eaa. eli 4000 vuotta sitten) kantaurali alkoi levitä itään ja länteen suunnilleen Volgan suuren mutkan (Volgan-Kaman haaran) tienoilta, ja melko pian länsiuralilainen kieli lienee saavuttanut Suomenlahden pohjukan. On toistaiseksi tietämätöntä, levisikö Suomeen jo noin varhain uralilainen kieli; varmoja jälkiä ei ole.
Uusi artikkeli kertoo
Noin 3500 vuotta vanhassa Bolshoin (Kuolan niemimaalla) aineistossa näkyy varhainen siperialaisen väestön saapuminen alueelle, sillä kaikki Bolshoin kuusi vainajaa ovat perimältään lähempänä Itä-Aasian populaatioita kuin muut tutkitut vainajat. Myös Bolshoin vainajien äitilinjojen haploryhmät Z1, C4 ja D4 ovat yleisiä Siperiassa. Kaksi Bolshoin vainajista kuuluu itäiseen isälinjaan N1c1a1a. Samaan linjaan kuuluu jopa puolet nykyajan itäsuomalaisista miehistä. Kyseessä onkin Fennoskandian vanhin N1c-löytö.
https://kalmistopiiri.wordpress.com/201 ... maalaisia/

Jos uralilainen kieli oli tuolloin etelämpänä, minkä sukuisia kieliä puhuttiin pohjoisessa?

Ainakaan miesten N-haplo ei siis näytä tulleen vasta suomen kielen mukana, vaan ilmeisesti oli jo täällä. Täällä hapan maa vain on hävittänyt muinaishaudat, jotka ovat Kuolassa säilyneet.
Ante Aikio on tutkinut muinaiskielistä jääneitä substraattilainasanoja. Hän erottaa toistaiseksi "paleojärviseudun" ja "paleolapin".
https://www.academia.edu/4811760/An_Ess ... Prehistory

Suomeksi esimerkkejä löytää täältä: Kielet Suomessa kautta aikain
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielet_ ... aikain.pdf

Teoriassa nämä saamea ja itämerensuomea edeltävät muinaiskielet olisivat voineet tulla länsisiperialaisen muuttoaallon mukanakin, jolloin voisi löytyä yhteyksiä paleosiperialaisiin kielikuntiin kuten jukagiiriin. Mutta voivat ne olla paikallista peruakin, eli joskus jääkauden jälkeen etelästä tai lännestä levinneitä. Euroopan jääkauden aikaisia kieliä ei ole enää jäljellä, joten ei ole mihin verrata. (Niin baskin, uralin kuin indoeuroopankin juuret saattavat viedä Euroopan ulkopuolelle.)

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 05.03.2019 11:19

Kiitos! On tämä kiehtova paletti.

Sukututkimusohjelma MyHeritage käyttää prosentteja (varmaan kiistanalaisia, koska FTDNA:ssa prosentit erilaisia ja erinimisiä) eri yksilöiden ja maiden taustaetnisyyksien kuvaamiseen.

Esimerkiksi suomalaisissa (valtion testatut kansalaiset?) on jälkiä eri taustaetnisyyksistä seuraavasti (huom. summa ei ole sata, vaan samassa ihmisessä on useita etnisyyksiä läsnä):
Suomalainen 95.1% (vain Latviassa ja Liettuassa balttilaisuus sekä Serbiassa balkanilaisuus yltää eurooppalaisten etnisyysarvioissa yli yhdeksänkymmenen prosentin, joten harvinaisen yhtenäiseltä näyttää meidän maamme taustaltaan)
Skandinaavi 22.3%
Baltti 12.6%
Itäeurooppalainen 6.2%
Pohjois- ja länsieurooppalainen 4.2%


Ruotsissa vastaava profiili:
Skandinaavi 78.5%
Suomalainen 31.3%
Pohjois- ja länsieurooppalainen 14.6%
Baltti 11%
Itäeurooppalainen 9.6%

Viro:
Baltti 88.7%
Suomalainen 57.2%
Itäeurooppalainen 30.2%
Skandinaavi 21.4%
Balkanilainen 19.8%

Latvia:
Baltti 90.7%
Itäeurooppalainen36.4%
Balkanilainen 23.7%
Ashkenasi juutalainen 5.3%
Suomalainen 4%

Tanska:
Skandinaavi 82.8%
Pohjois- ja länsieurooppalainen 39.5%
Englantilainen 24.9%
Irlantilainen, skotti ja walesilainen 14.4%
Itäeurooppalainen 10.4%

Irlanti:
Irlantilainen, skotti ja walesilainen 85.7%
Englantilainen 14.9%
Skandinaavi 12.3%
Iberialainen 7.6%
Pohjois- ja länsieurooppalainen 7.3%

Suomalaisuus on siis etnisyys, samaan tapaan kuin skandinaavius tai balttilaisuus. Pitäisikö suomalaisetnisyydelle olla jokin oma nimi, kun nyt sanan käyttö etnisyyden kohdalla kuitenkin herättää pahastumista? Vai pitäisikö valtiosuomalaisuudelle saada oma nimi? Irlantilaiset näyttävät pärjäävän yhdellä nimikkeellä.

Mitenkähän tätä prosenttikudelmaa pitäisi tulkita?

SJONS
Viestit: 727
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 05.03.2019 15:59

"Suomalainen on siis etnisyys samaan tapaan kuin skandinaavius ja balttilaisuus. Pitäisikö suomalaisuudelle keksiä jokin nimi?"

Suomen etnisiä ryhmiä esim. saamelaiset, suomenruotsalaiset, perussuomalaiset jne. Miltä kuulostaisi?

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 05.03.2019 18:18

En luopuisi suomalaisuudesta etnisenä nimikkeenä.

Mielummin ottaisin käyttöön suomenmaalaisen kaltaisen käsitteen erilaisille kansalaisille.

Haluaisin jopa painottaa tätä, että etninen suomalaisuus on dna-alalla itsestäänselvyys.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 05.03.2019 18:34

Juuri tänä aikana minusta on valtavan tärkeä muistuttaa, että suomalaisuus tarkoittaa vähintään kolmea asiaa
- valtion kansalaisuutta
- etnisyyttä (nimimerkkin vain yli 60-prosentyisesti etnisesti suomalainen)
- kulttuurista perintöä, jossa suomen kieli on oleellinen.

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 06.03.2019 00:32

NRR kirjoitti: 05.03.2019 18:34 Juuri tänä aikana minusta on valtavan tärkeä muistuttaa, että suomalaisuus tarkoittaa vähintään kolmea asiaa
- valtion kansalaisuutta
- etnisyyttä (nimimerkkin vain yli 60-prosentyisesti etnisesti suomalainen)
- kulttuurista perintöä, jossa suomen kieli on oleellinen.
"Etnisyyslaskureiden" nimet hämäävät sikäli, että etnisyyshän ei ole vain geeniperimä, vaan se on monen tekijän summa: sukujuuret, kieli, tavat, uskomukset, kulttuuri, jaettu historia... https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_group

Parhaiten etniset rajat korreloivat kielialueiden kanssa, eivät geneettisten väestöjen kanssa. Esim. etniset suomalaiset jakautuvat useampaan geneettiseen väestöön eli populaatioon. Siksi en näkisi, että etnisyys olisi eri taso kuin kulttuurinen perintö, vaan kulttuurinen perintö sisältyy etnisyyteen.

Nuo kaupallisten firmojen etniset laskurit on suunniteltu jenkeille, siksi savolaisten "suomalaisuusaste" lähestyy sataa prosenttia, kun taas lounaissuomalaiset saavat 20-30 % "vierasta" perimää - sehän on vain määritelmäkysymys, miten geneettinen suomalaisuus rajataan. GedMatchissä on paljon erilaisia sekoituslaskureita, jotka ovat suomalaisten kannalta hyödyllisempiä: meitähän ei kiinnosta 100 % suomalaisuus vaan se, mistä se koostuu.

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 06.03.2019 00:35

SJONS kirjoitti: 05.03.2019 15:59 "Suomalainen on siis etnisyys samaan tapaan kuin skandinaavius ja balttilaisuus. Pitäisikö suomalaisuudelle keksiä jokin nimi?"

Suomen etnisiä ryhmiä esim. saamelaiset, suomenruotsalaiset, perussuomalaiset jne. Miltä kuulostaisi?
Perussuomalaiset on puolue, joten välttäisin sen nimityksen käyttämistä. Yleistynyt on valitettavasti jo "kantasuomalainen", joka oikeasti ja alkuaan tarkoittaa itämerensuomalaisten kielten kantakielen eli kantasuomen puhujia.

"Suomilainen" olisi hyvä nimitys kansalaisille, mutta niin kauan kuin siinä merkityksessäkin vielä käytetään sanaa "suomalainen", on syytä tarkentaa mitä tasoa tarkoittaa: etninen suomalainen vai kansalaisuussuomalainen.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Muinaisten geenien jäljillä, suomalaisuusmosaiikki pysyy hämäränä

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.03.2019 00:52

Kiitos, Jaska, kommenteista.
Jaska kirjoitti: 06.03.2019 00:32 --- en näkisi, että etnisyys olisi eri taso kuin kulttuurinen perintö, vaan kulttuurinen perintö sisältyy etnisyyteen.
--- meitähän ei kiinnosta 100 % suomalaisuus vaan se, mistä se koostuu.
Jaska kirjoitti: 06.03.2019 00:35 "Suomilainen" olisi hyvä nimitys kansalaisille, mutta niin kauan kuin siinä merkityksessäkin vielä käytetään sanaa "suomalainen", on syytä tarkentaa mitä tasoa tarkoittaa: etninen suomalainen vai kansalaisuussuomalainen.
Palasin juuri sopivasti dna-osumien pariin, kun tänään perussuomalaisten nuorten kommentti on herättänyt pahaa mieltä: ”Se, että suomalaiset opiskelijat pitävät albaania albaanina eivätkä suomalaisena, kertoo, että suomalaisilla on tallella kansallinen tietoisuus, mikä on erinomainen asia.”

Asiaan liittyy tietysti, että oman äitilinjani osumissa on tänään noussut esiin juuri se albanialainen haara. Muita osumia löytyy Kroatiasta, jossa näyttää olevan juuri, mistä on tietyin omin muutoksin lähtenyt sekä eteläinen että pohjoinen linja. Dna-sukututkimus piirtää sellaisen kuvan omasta ja maailman etnisyydestä, jossa paikallisuus ei katoa mutta maailma tulee lähemmäksi. Sen paremmin paikallista tasoa kuin maailmanlaajuista keskinäisten kytkösten verkostoa ei tarvitse häivyttää.

Ehkä nyt tulta ottanut rasismikeskustelu oli kaikilta osapuolilta vaaleihin liittyvää profiilinnostoa eikä tavoittele mitään rakentavaa, mutta soisin, että aika moni saisi tutkailla omia taustojaan näillä laskureilla ja osumilla - hymyhän siinä nousee huulille ja innostus sekä paikalliseen etnisyyteen että kansainvaellusten historiaan vain kasvaa.

Vastaa Viestiin