Ruotsalaisten tulo Suomeen

Täällä voi käsitellä kielipolitiikan historiaa ja taustoja tapahtumille.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Ruotsalaisten tulo Suomeen

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.09.2017 21:28

Wikipedia kertoo:

Ruotsalaisten tulo Suomeen

Ruotsalaisten tulo Suomeen on 1100-luvun lopulta 1350-luvulle jatkunut ruotsalaisten vaiheittainen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhteydessä. Se johti Suomen ruotsinkielisen asutuksen sekä suomenruotsalaisten syntymiseen. Nimistötutkimuksen perusteella lähtijät olivat kotoisin Keski-Ruotsista. On arvioitu, että siirtolaisia oli kaikkiaan tuhansia.

Siirtolaisuuden syyt

Ruotsalaisten kolonisaatio Suomeen liittyy katolisen kirkon pyrkimykseen levittää kristinuskoa itämeren piirissä. Tulijat olivat krisittyjä ja tulivat maahan joka oli vielä suurelta osin pakanallinen. Ruotsalaisten kolonisaatio oli ristiretkien ohella väline Suomen kristinuskoon käännyttämisessä ja sitä tuki katolinen kirkon lisäksi vielä kehittymässä ollut Ruotsin kuningaskunta. Kristinuskon levittämisen lisäksi siirtolaisuuden taustalla on vaikuttanut myös Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan vuonna 1334 myöntämä neljän vuoden verovapaus Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Ahvenanmaan, Hämeen ja Satakunnan siirtolaisille.

Kolonisaation taustalla oli myös varhaiskeskiajan suotuisa ilmastovaihe. Vuodet 980-1250 jatkunut lämpimän ilmaston vaihe oli johtanut väestön kasvuun, jonka seurauksena tarve siirtolaisuuteen oli lisääntynyt. Ilmiö oli yleiseurooppalainen ja myös siirtolaisuus Suomeen oli osa tätä laajempaa muuttoliikettä.[1] Samaan aikaan ruotsalaisia siirtyi myös Pohjois-Ruotsin suuntaan sekä Länsi-Viroon. Esimerkiksi Medelpad ja Ångermanland asutettiin ruotsalaisten toimesta 1300-luvulla.

Ahvenanmaan asuttaminen

Ensimmäisessä vaiheessa ruotsalaisten siirtolaisuus ulottui Ahvenanmaalle mahdollisen ensimmäisen ristiretken aikoihin 1150-luvulla. Ruotsinkieliset paikannimet näyttävät syntyneen yhtenä aaltona saariston asuttamisen yhteydessä. On kuitenkin oletettavaa, että ulkosaaristo sai ruotsalaisen asujamistonsa myöhemmin kuin arkipelagin suuret pääsaaret. Bolstad-liitteen sisältävistä paikannimistä on päätelty, että tulokkaat olivat mahdollisesti kotoisin Uplannista ja he kohtasivat alueella paikka paikoin autioita talonraunioita. Ahvenanmaalla on kuitenkin säilynyt joitakin suomalaisperäisiä paikannimiä.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan asutus

Toisessa vaiheessa ruotsalainen siirtolaisuus eteni Varsinais-Suomen saaristoon ja Satakunnan rannikolle. Varsinais-Suomen saaristossa siirtolaisuus ulottui Iniön, Houtskarin, Nauvon, Korppoon, Paraisten, Hiittisten, Kemiön, Dragsfjärdin ja Västansfjärdin pitäjiin sekä myös Särkisalon alueelle. Varsinais-Suomen ruotsinkieliset paikannimet ovat kaikki keskiaikaisia.

Siirtolaiset hakeutuivat ensin viljaville maille Paraisiin ja Kemiöön, tämän jälkeen Ahvenanmaan itäisille saarille sekä läntiseen Varsinais-Suomen saaristoon ja lopuksi Suomen mannermaalle kuninkaankartanoiden läheisyyteen, mikä johtui ilmeisesti sotilaallisista turvallisuussyistä. Kemiö oli asuttu ruotsalaisten tullessa alueelle ja on mahdollista, että seurauksena oli konflikti alkuperäisen suomalaisen väestön ja tulokkaiden välillä. Myös muilla siirtolaisuuden kohteena olevilla alueilla oli suomenkielistä väestöä päätelleen paikannimien osittaisesta jatkuvuudesta.

Uudenmaan kolonisaatio

Kolonisaation kolmannessa vaiheessa ruotsalaiset siirtyivät rannikkoa itäänpäin Uudellemaalle vaiheittain ensin siirtyen Länsi-Uudellemaalle. Uudenmaan asutus liittyy mahdollisesti vuosina 1249-50 hämäläisiä vastaan tehtyyn niin sanottuun toiseen ristiretkeen. Ristiretken seurauksena Varsinais-Suomeen aiemmin siirtyneet ruotsalaiset levittäytyivät paikannimien perusteella myös Karjaan saaristoon.

Gunvor Kerkkonen on esittänyt, että tanskalainen itirenaario olisi kuvannut ruotsalaisen asutuksen tilannetta joskus 1200-luvulla. Siinä paikannimet vaihtuvat suomalaisiksi hieman Hangon itäpuolella. 1300-luvulla muuttoliike kohdistui myös Raaseporiin jossa mahdollisesti linnan rakennustyöt saivat väestöä Ruotsista liikkeelle. Karjaan synty on ajoitettu vuoteen 1326, Kirkkonummen vuoteen 1330, Inkoon vuoteen 1337 ja Lohjan vuoteen 1382. Karjaan seutu vaikuttaa tulleen täydellisesti ruotsalaisten toimesta asutetuksi vuoden1400 tienoilla.

Itä-Uusimaa sai asutuksensa yhdestä järjestelmällisestä väestönsiirrosta Porvooseen. Se oli ylhäältäpäin johdettua ja siirtolaiset kuljetettiin Suomeen vankoissa aluksissa kaikista Svean valtakunnan alueilta. Tulijat saivat siemenviljaa ja pienkarjaa sekä neljän vuoden verovapauden palkkioksi. Heitä käytettiin työvoimana kuninkaankartanoiden rakentamisessa ja heidän velvollisuutenaan oli ylläpitää sotaväkeä. Itä-Uudenmaan rannikon ja jokilaaksojen viljelyskelpoiset maat asutettiin ripeästi, mistä asutus myöhemmin levisi eri suuntiin.

Uudenmaan ruotsalaisen kolonisaation kunniaksi Johannes Bureus laati vuonna 1599 Uudenmaan ja Helsingin vaakunat, jotka esittävät meren aalloilla kulkevaa laivaa, näin kuvaten ruotsalaisten saapumista Uudellemaalle.

Kymijoen itäpuolen ruotsalaisasutus

Viimeinen ruotsalaisten kolonisaation vaihe liittyy Karjalaisia vastaan vuonna 1293 tehtyyn kolmanteen ristiretkeen. Kymijoki oli aiemmin ilmeisesti toiminut hämäläisten ja karjalaisten rajana ja siirtolaisten asutus ylitti sen joskus 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa. Tästä ruotsalaisen maahamuuton viimeisestä vaiheesta on jäänyt vain vähän tietoja. Sen jäljet ovat hävinneet jo 1500-luvulla useita paikannimiä lukuunottamatta. Rannikolta tunnetaan useita satoja suomentuneita paikannimiä Vehkalahden ja Virolahden alueelta. Muuttoaallon on tulkittu olleen järjestäytynyttä ja ruotsalaisen yläluokan tukemaa. Mitä kauemmaksi Ruotsin keskusseuduilta tultiin, sitä vaikeampaa talonpoikien oli muuttaa alueelle omin voimin.[9]

Pohjanmaa

Pohjanmaan ruotsinkielinen paikannimistö on kristillistä ja peräisin keskiajalta. On arveltu, että siirtolaisuus Pohjanmaalle alkoi samoihin aikoihin kuin Itä-Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon 1200-luvun lopussa ja 1300-luvun alkupuolella. Pohjanmaan siirtolaisia tuettiin Ruotsista käsin ja sisämaassa asuneiden suomalaisten kalalahdet ja -satamat annettiin heidän käyttöönsä.

Konfliktit suomalaisten kanssa

Ristiretkistä kertovien lähteiden lisäksi ruotsalaisissa tarinoissa ja perinnetiedoissa kuvataan taisteluita ja muita konflikteja siirtolaisten ja suomalaisten välillä. Tarinoissa pohjalaiset ovat kertoneet, että siirtolaisten avuksi tarvittiin sotaväkeä Ruotsista. Myös Mikael Agricola kirjoitti 1500-luvulla pakanallisten suomalaisten ahdistelleen kolonisaation aikoina ruotsalaisia siirtolaisia, mistä syystä he olivat pyytäneet apua sukulaisiltaan Ruotsista ja sitä myös saaneet. Eräs tarina kuvailee Ruotsista tulleen pääasiassa rikollisia ja pahantekijöitä, jotka tulivat maahan käydäkseen sotaa suomalaisia vastaan. Vuonna 1303 Kristiinankaupungin tienoille tulleet siirtolaiset saivat toisen ristiretken seurauksena luvan asettua "hämäläisten maahan". Kemiönsaaren alkuperäinen suomalaisasutus katosi kokonaan paikalta ruotsalaisten tultua alueelle, mikä voi kertoa konfliktista ryhmien välillä.

Konflikteja suomalaisten ja siirtolaisten välillä syntyi myös koskien alueiden käyttöoikeuksia. Näitä riitoja koskevia kirjeitä tunnetaan useita. Esimerkiksi 1. kesäkuuta 1303 Satakunnan ruotsalaiset siirtolaiset olivat riitaantuneet alueen suomalaisten kanssa heidän tilojensa ollessa suomalaisten kaskimailla. Vuonna 1347 annettiin määräys Helsingin alueen kalastusoikeuksien siirrosta suomalaisilta rannikon ruotsalaisille. Ruotsin kuningas antoi lähtökohtaisesti kalastusoikeudet aina siirtolaisille jolloin suomalaiset menettivät oikeutensa niihin. Vuodelta 1348 tunnetaan piispa Hemmingin ja Turun linnanpäällikön suojelukirje, jonka tarkoituksena on suojella Pohjanlahden rannikon siirtolaisia suomalaisia vastaan.

Kristityn ruotsalaisen siirtolaisuuden seurauksena muun muassa Hämeestä ja Satakunnasta väestöä lähti kohti pohjoista, koska he eivät suostuneet ottamaan vastaan heidän vanhoille kotiseuduilleen levittäytynyttä uutta uskontoa.

NRR
Viestit: 9791
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Ruotsalaisten tulo Suomeen

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.09.2017 22:48

Ruotsinkielinen wikipedia kertoo (pahoittelen käännöksen puuttumista):

Under 1100-talet började trakten kring Åbo (det så kallade Egentliga Finland) integreras i sveakungens maktsfär - på samma villkor som övriga landskap som sedan blev Sverige. Många svenskar flyttade från främst östra Svealand till de västra och sydvästra delarna av den del av Sverige som kallades Österland (södra Finland) under 1200-talet. Åland bör ha varit en svenskspråkig region tidigare, senast under järnåldern. även om själva termen finlandssvensk började användas först i början av 1900-talet.

Debatt om ursprunget

Före 1900-talet hade man inte behov av att betona ordet "Finland" i sammanhang med svenskarna i Finland. Snart efter det andra världskriget och de sista språkstriderna som tog slut på 1930-talet, började samhällsklimatet starkt inbegripa en fosterländsk idé om ett folk med två språk. Denna idé som började redan under andra häften av 1800-talet innehöll en romantisk uppfattning av staten med betoning på dess nationalkaraktär.

Den finlandssvenska språkveteranen Leif Höckerstedt anser att denna syn var i strid med historien, den tidigare uppfattningen och med folkets vardagserfarenheter.

Enligt Leif Höckerstedt har uppfattningen om finlandssvensken som en finne som andra blivit allt vanligare och ses som ideologiskt önskvärd bland finlandssvenskarna i de förfinskade områdena i huvudstadsregionen. Han själv ser finlandssvenskarna som inget annat än en svensk populations expansion till Finland och påpekar att finnar och finlandssvenskar delar en viktig politisk gemenskap men detta innebär inte en gemensam etnisk grupptillhörighet. Forskaren Charlotta Hedberg har presenterat likadana åsikter.

I dagens läge (2000-talet) är finlandssvenskarnas förhållande till rikssvenskarna problematisk och någonting som många finlandssvenskar tar starkt avstånd från eller vägrar att betona av hänsyn till finnar. Majoritetens värderingar påverkar den svensktalande minoriteten i Finland i ännu högre grad numera. Av historiska skäl och särskilt den skandinaviska rörelsen i Finland och Sverige med sin avoga inställning till finska politiska strävanden, anses en tanke om en distinkt svensk folkgrupp bland finnar lätt chauvinistisk och inte minst ofosterländsk.

Kyrkböckerna och modern populationsgenetik stöder faktiskt uppfattningen om en starkt endogam etnisk svensk invandrargrupp i Finland, i alla fall under århundradena efter den inledande kolonisationen, men finlandssvenskhet ses i dag allt mera begränsat bara till språk, inte till härstamning, fast tanken om östsvenskhet och idén att svenskarna inte delas av statsgränserna är långt ifrån död i den rurala svenskbygden i Österbotten och Nyland.

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Ruotsalaisten tulo Suomeen

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 06.03.2019 00:38

Ruotsinmielistä historian vääristelyä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... aaristelya

Herman Lindqvist: Kun Suomi oli Ruotsi:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... oli-ruotsi

Vastaa Viestiin