Kansallisen heräämisen aika, 1800-luku

Täällä voi käsitellä kielipolitiikan historiaa ja taustoja tapahtumille.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Kansallisen heräämisen aika, 1800-luku

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 25.10.2009 07:55

Olen taas tutkimassa lapseni koulukirjoja ja nyt tulossa olevaa "kansallisen heräämisen aikaa Suomessa". Seuraavassa kirjasta saamiani käsityksiä.

Ruotsinkielisen Runebergin käsitys suomalaisesta rahvaasta oli olematon kunnes hän nuorena kotipettajana päätyi suomenkielisille seuduille mm. Saarijärvelle ja Ruovedelle. Hänen runoissaa onkin paljon tavallisen kansan ja rivisotilaiden näkökulmaa - tietysti ajan hengessä. Runebergin elämäntyö oli suomalaisen kansanosan arvostuksen nostamisessa.

Lönnrot tuli suomenkielisestä kodista ja pystyi näin taltioimaan vivahteikasta kansanrunoutta. Myös Kivi ja Canth olivat nimenomaan suomenkielisiä kirjailijoita ja suomenkielisen kansan kuvaajia ja puolustajia.

Snellman tuli ruotsinkielisestä porvarisperheestä, mutta kansallisuusaate vei mukanaan. Siitä, missä määrin hän itse käytti suomea, ei ole mainintaa, mutta suomenkielistä kansanosaa hän arvosteli kiihkeästi kohtaloonsa tyytymisestä: "Rahvas on pitkällisen sorron vuoksi kääntynyt vain sisäänpäin - se saattaa kenties moittia nimismiestä tai pappia, mutta maaherra on sille jo pieni jumala ja senaattori vailla vertaa."

Snellman oli fennomanian tukipilareita. Hän jopa arvosteli Runebergia siitä, ettei tämä tarttunut vakaviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, ja Lönnrotia siitä, että Kalevala oli liian tylsä innoittamaan suomenkielen vetovoiman kasvattamiseksi, pitäisi kirjoittaa mielenkiintoisia tarinoita!

Kun vanha ja vanhoillinen kersari Nikolai I vaihtui uudistusmieliseen Aleksanteri II, Snellman ohitti suomen kieltä vähättelevän senaatin ja meni keisarin puheille ja sai tahtomansa: suomen kielestä tulisi 20 vuodessa yhdenvertainen ruotsin kanssa. Snellmanin ohjelman mukaisesti ryhdyttiin laatimaan kansakoulua, jossa jokaisen lapsen tuli saada koulutusta äidinkielellään, ja ryhdyttiin perustamaan suomenkielisiä oppikouluja. Svekomaanit arvostelivat ankarasti ja katsoivat, että suomenkielisille olisi parempi jatkossakin valmistua käsityöläisammatteihin ja heidät tulisi pitää poissa korkeammista viroista.

Snellmanin johtamat fennomaanit järjestäytyivät puolueeksi. Myöhemmin suomalaisuuden puolueesta irtaantui nuorsuomalaisten joukko, jonka mielestä suomalaisuuden asia eteni liian verkkaisesti ja oli käytettävä jurkempiä keinoja. Tässä joukossa olivat mm. Aho, Canth, Sibelius, Järnefelt, Gallen-Kallela.

Fennomaanien ja svekomaanien lisäksi löytyi myös niitä, jotka kutsuivat itseään liberaaleiksi ja joiden mielestä yhteen kansaan voisi mahtua kaksi kieltä. Miten tästä vaihtoehdosta tuli maan virallinen kanta, sitä ei kirjassa kerrota - sisällissodan vaikutukset ovat vasta seuraavaa vuosikurssia.

No, tätä lapseni koulukirjan esittämää kuvaa vasten on sangen mielenkiintoista, että kaikki nämä suomenkielisen suomalaisuuden voimistamiselle elämänsä omistaneet luetaan itse asiassa suomenruotsalaiseksi kulttuuriksi ja heidän avullaan perustellaan sitä, että jokaisen suomalaisen on opittava ruotsia ymmärtääkseen historiaansa, nykypäivää ja tulevaisuutta.

Eero Nevalainen
Viestit: 1388
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 25.10.2009 13:33

Snellman ei varmaan saisi Freudenthal-mitalia :lol:

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 25.10.2009 16:25

Eero Nevalainen: "Snellman ei varmaan saisi Freudenthal-mitalia :lol"

Eipä niin.

Mutta ihailen kirjan tekijän taitoa tuoda esiin kansan kokemus (eri kirjasarja kuin lapsellani oli ala-asteella).

Tekijä ei voi itse kirjoittaa, että suomalaisia sorrettiin, mutta Snellmanin äänellä sen voi sanoa suoraan ja suomenruotsalaisia moittimatta. Tekijä kirjoittaa:

Suomenkielistä kansanosaa hän [Snellman] arvosteli kiihkeästi kohtaloonsa tyytymisestä:
"Rahvas on pitkällisen sorron vuoksi kääntynyt vain sisäänpäin ..."

TK
Viestit: 2513
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 25.10.2009 21:21

Eero Nevalainen: "Snellman ei varmaan saisi Freudenthal-mitalia ."

Kukaan fennomaaneista ei saisi Freudenthal-mitallia.
Mutta, mikä tärkeintä, niin kukaan fennomaaneista ei suostuisi ottamaan Freudenthal-mitallia vastaan.


Sees:
"Suomenkielistä kansanosaa hän [Snellman] arvosteli kiihkeästi kohtaloonsa tyytymisestä:
"Rahvas on pitkällisen sorron vuoksi kääntynyt vain sisäänpäin..."

Nyt , tämän päivän kielipoliittisesta tilanteesta Snellman todennäköisesti sanoisi, että ylimielinen ja ylimitoitettujen etuoikeuksien suojiin linnoittautunut ns.ruotsinkielinen väestönosa on kääntynyt sisäänpäin ja kadottanut kokonaan yhteyden ympäröivään suomenkieliseen maailmaan.

Vastaa Viestiin