vapaakielivalinta.fi

Wikipediassa kuvataan fennofiliaa näin:

1700-luvun fennofilia

1600-luvun lopulla tai 1700-luvun alussa alkoi orastaa fennofiliaksi kutsuttu suomalaisuusliike, jonka varhainen edustaja oli Daniel Juslenius (1676 - 1752).

1700-luvun jälkipuolella Turun akatemian piirissä sitä edusti erityisesti Henrik Gabriel Porthan (1735 Viitasaarella - 1804, isänisä viipurilainen kauppias Kustaa Purtanen, isä pappi, kasvatti-isä Daniel Jusleniuksen poika Gustaf).

Fennofiliassa yhdistyivät suomen kieleen ja suomalaiseen kansanperinteeseen kohdistuva tieteellinen kiinnostus sekä halu kehittää suomen kieltä kansanvalistustyön tarpeisiin. Porthan kuitenkin katsoi, että kulttuurin levitessä suomen kieli lopulta häviää kokonaan, kuten hänen mukaan Länsi-Suomen kehityksestä saattoi päätellä. ---

Porthan on syntynyt Viitasaarella ja isänisä oli Purtanen. Oliko perhe siis suomenkielinen?

Tietääkö kukaan minkälainen oli kielitilanne Porthanin ajan Länsi-Suomessa, koska hän piti sitä esimerkkinä siitä, miten suomi tulee katoamaan?

Tässä Ruotsalaisen väitöskirjan näkökulmaa
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0804/kemilainen.pdf

Sanan ”nation” käyttö jo 1600-luvulla oli selvää. Oli tavallista mainita, mitä kansallisuutta henkilö oli --- Ruotsin kielellä oli kansan identiteetin kannalta keskeinen merkitys. --- suomalaiset olivat eri kansallisuutta ja heidän historiallista taustaansa pidettiin erilaisena kuin ruotsalaisten ---

Nykysuomalaisen kannalta suomen kieli todellisuudessa oli vaarassa näivettyä, sillä ei syntynyt sanomalehtiä eikä käännetty eikä laadittu kaunokirjallisuutta eikä tietokirjallisuutta suomeksi läheskään niin laajasti kuin ruotsiksi. --- suomea ei voitu käyttää viranomaisten kanssa. --- 1600- ja 1700-luvulla --- Suomella olisi ollut samat oikeudet vain jos suomenkieliset olisivat opetelleet puhumaan ruotsia. ---

--- tietoista ruotsalaistamistakin esiintyi. Valtakunnan yhtenäistämiseen liittyi virkamiesten ja oppineiden siirtoa Ruotsista Suomeen ja jopa suunnitelmia suomenkielisen väestön ruotsalaistamiseksi lukkarinkoulujen ja kirkonmenojen kautta ja siirtämällä ruotsinkielisiä piikoja ja renkejä suomenkielisille seuduille. Nämä yritykset olivat kuitenkin tehottomia. ---

--- 1746: ilman Suomea Ruotsi ei olisi Ruotsi, sillä siellä on ”wårt förrådshus och wår förmuhr” (”varasto ja etumuuri”). --- Suomi joutui ensimmäisenä ottamaan vastaan vihollisen. --- epäkohtana sitä, ettei Suomea kunnollisesti puolustettu eivätkä asukkaat voineet kommunikoida virkamiesten kanssa ja valtiopäivillä omalla kielellään. ---

--- ruotsinkieltä taitavat aatelin, papiston ja porvariston edustajat selitettiin ruotsalaisiksi --- [suomalaisiksi käsitettiin] vain suomenkieliset talonpojat, käsityöläiset, merimiehet ja palvelijat eli vähemmän koulutetut. Näin ”suomalaisia” olivat vain kovaan työhön kykenevät! ---

--- Ruotsalaiset ja suomalaiset olivat – nykyaikaisen käsityksen kannalta – lähes kansalaisia ja lain ja oikeusistuimien edessä tasa-arvoisempia kuin eurooppalaiset yleensä. Nationalismin näkökulmasta --- jo 1600- ja 1700-lukujen pohjoismaalaiset – myös kouluttamaton kansa – olivat tietorikkaampia ja hahmottivat yhteiskuntaansa terävämmin kuin väittävät jotkut modernin nationalismin tutkijat. ---

Sees: "--- ruotsinkieltä taitavat aatelin, papiston ja porvariston edustajat selitettiin ruotsalaisiksi --- vain suomenkieliset talonpojat, käsityöläiset, merimiehet ja palvelijat eli vähemmän koulutetut. Näin ”suomalaisia” olivat vain kovaan työhön kykenevät!"

Eli pitkän matikan lukeneet eivät ole koulutettuja jos eivät ruotsia taida, Siis näin tähän päivään siirrettynä. Provoilu on parhaimmillaan hienovaraista mielipiteenmuokkausta jossa yhteisöllisyys on paras areena, koska meillä on sama tavoite ainakin kuvitelmissa. Ruotsinkieliset ovat median avulla pystyneet propagoimaan yksin omaa suruvirttään eikä suomenkieliseen mediaan oteta mitään vastakkainasetelmaa ainakaan vielä.