Tänään on 23.11.2017 23:24




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 03.04.2016 22:18 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6303
Tässä ruotsinopetuksen varhaisvaiheista: Kansakoulussa ei pakkoruotsia ollut, ei 1800- eikä 1900-luvuilla.

Oppikoulu tuli Suomeen 1870-luvulla ja se jaettiin ruotsin- ja suomenkieliseen puoleen. Koska ruotsi oli pääasiallinen kieli koulutuksessa ja yhteiskunnassa, oli ruotsi otettava pakolliseksi oppiaineeksi suomenkielisiin oppikouluihin eli keskikouluihin, koska muuten siellä opiskelevat eivät olisi tätä yhteiskunnassa tärkeää kieltä oppineet. --- 1920- ja 1930-luvuilla tehtiin esityksiä puolueohjelmissa ja jopa eduskunnassa ruotsin opetuksen poistamisesta tai sen tekemisestä vapaaehtoiseksi suomenkielisissä oppikouluissa.

Oittisen komiteassa 1956-1959 pohdittiin erilaisia kielivaihtoehtoja keski- ja kansalaiskoulua ajatellen (luokat 5.-9. nykyperuskoulussa, tuolloin oli vaihtoehtona keskikoulut tai kansalaiskoulu, kansalaiskoulusta ei voinut jatkaa lukioon). Tuloksena oli kompromissi, jossa keskikoulussa oli kaksi vierasta kieltä ja kansalaiskoulussa joko yksi tai ei yhtään.

Jo silloisen kouluhallituksen suomenkielisen oppikouluosaston päällikkö Niilo Kallio (alkujaan matematiikan opettaja) esitti varauksessaan, että ruotsin ei enää tarvitsisi olla oppiaineena kaikissa keskikouluissa, sillä sen merkitys oli vähentynyt maailmankieliin verrattuna ja ruotsinkieliset osasivat varsin hyvin suomea.
Samaan aikaan ruotsinkielisen osaston päällikkö Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa. Hän esitti oman varauksensa (1959), missä hän katsoo, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa. Perusteena oli ruotsin kielen tarve sekä kotimaassa että pohjoismaisessa yhteistyössä.

Piri on väitöskirjassaan Suomen kieliohjelmapolitiikka (2001, JY s. 52) kertonut muita lähteitä lainaten siitä, miten pakkoruotsi syntyi 60-luvulla: ”--- koulunuudistus toi esiin --- painostusryhmiä. --- kielikiistan takana oli Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) --- kiistaa käytiin kiivaimmin eduskunnassa ja tiedotusvälineissä. Painavimmat ryhmät olivat eräät elinkeinoelämän keskusjärjestöt Keskuskauppakamarin johdolla. --- alkuperäisten ideoiden mukainen peruskoulu jäi toteutumatta --- [ohitettiin] kouluviranomaisten, opettajajärjestöjen ja koulunuudistustoimikunnan enemmistön näkemys siitä, että vain englannin kieli olisi pakollinen kieli."

Sama toisin sanoin: Netistä löytyy Opetusneuvos Joutsimäen kuvaamaksi nimetty tapahtumakulku: "Demarit saivat vaalivoiton 1966 ja syntyi Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin: englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn. 1968 Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa vaihtunutkaan. Hallituksen pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen. Virolainen houkutteli RKP:n hallitukseen vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP:n ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäölle ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineelle esityölle ei pantu arvoa."


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 08.09.2016 07:45 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6303
Pakkoruotsi on siis alusta alkaen ollut pelkästään kaksikielisen pienen eliitin edunvalvontaa, jolla on taattu alemmat/olemattomat pääsyrajat suosikkialoille, etuajo-oikeus virkarakenteissa ja käytännössä virkakielto ruotsittomille suomalaisille sekä lukemattomat kaksikielisyysasiantuntijan hyvinpalkatut ja näkyvät toimet eri aloilla.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 09.07.2017 11:13 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6303
Myös viime vuodet RKP on ohjannut täysin kieltenopetuksen suunnan.

Sees 2013 kirjoitti:
HBL:ssä Mikael Kosk kuvasi --- 2013 --- laaditun tuntijaon ja pakkoruotsin aikaistamisen merkitystä:

Uusi perusopetuksen tuntijako, joka astuu voimaan syksyllä 2016, on kauaskantoinen uudistus. Se on niin kauaskantoinen, että se sitoo seuraavan hallituksen kädet ja käytännössä määrittää peruskoulun koulutuspoliittiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle. Teoriassa on mahdollista että 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan hallitus, joka ei halua tätä uudistusta ja joka kaikessa kiireessä laatii uuden suunnitelman toisilla priorisoinneilla. Voidaan ajatella, että pakollisesta opetuksesta toisessa kotimaisessa tulee vaaliteema vielä 2015 ja pakon poistamista kannattava näkemys voittaa. Realistisempaa ja toivottavampaa on kuitenkin lähteä siitä, että pakollisuus on turvattu pitkälle tulevaisuuteen ja sitä on hyödynnettävä elävän kaksikielisyyden edistämiseksi.


2015 ihmiset äänestivät pakkoruotsia vastaan taas kerran - mutta kokoomus onnistui kuin onnistuikin jatkamaan RKP:n linjaa!

Nyt ollaan sitten tilanteessa, jossa varhaistettu pakkoruotsi muovaa rakenteet koululla sellaisiksi, että muutosta vapaampaan kielivalintaan on vaikea toteuttaa: pakkoruotsi siis sitoo hallituksen kädet ja käytännössä määrittää peruskoulun koulutuspoliittiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 01.09.2017 06:58 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6303
Tänään Åbo Akademissa Väistön väitöskirja pyrkii kirjoittamaan historian uudestaan: pakkoruotsi ei kuulemma olekaan ruotsinkielisen edunvalvontakoneiston lehmänkauppojen, lobbauskyvyn ja poliittisen pelisilmän monisäikeinen kudelma alakoulusta yliopistoon vaan kolmivuotinen vanhalle yläasteelle sijoittuva pohjoismaisen identiteetin onnistunut vahvistusoperaatio, jolla siunauksellisesti ohjattiin Suomi läntisten arvojen yhteyteen ja taattiin tasa-arvoa ja muuta hyvää.

Tässä pentti-nimimerkin jokin vuosi sitten palstalle tuoma ote kritiikistä väittelijän näkemyksiä kohtaan:

pentti kirjoitti:
Dosentti Olli Salmela vastaa Väistölle Kanavassa (5/2014):

Kirjoituksessa on paljon hyvääkin, mutta se, että hän kirjoittaa ”Se (=pakkoruotsin tulo peruskouluun) ei ollut Virolaisen eikä Keskustapuolueen RKP:n kanssa tekemä lehmänkauppa”, on väite, joka on ristiriidassa olemassa olevan tiedon ja sekä hänen oman kirjoituksensa sisällön (pakkoruotsi oli kynnysehto RKP:n hallitukseen osallistumiselle) kanssa.

Väistö jatkaa: ”Vaikka Virolainen oli ruotsin kielen kannattaja, ei hän poliitikkona hyötynyt hallitusneuvottelujen yhteydessä RKP:n asettamasta kieliehdosta”. Tämä antaa väärän kuvan siitä, mitä sovittiin ja kuka hyötyi.

Todellisuudessahan lehmänkauppa, joka tehtiin Keskustapuolueen ja RKP:n välillä, ei koskenut pelkästään RKP:n osallistumista hallitustyöhön, vaan sitä, että RKP tukee vuoden 1968 presidentinvaaleissa Kekkosta. Näin siis Keskustapuolueen saama hyöty oli aivan ilmeinen.


ja vähän myöhemmin:

Itse olen isoisäni professori Alfred Salmelan elämäntyötä tutkiessani päässyt näitä kouluhallinnon merkkimiehiä haastattelemaan, ja olen saanut vahvistuksen juuri tälle perinteiselle lehmänkauppa-tulkinnalle, jota Väistö on kaikesta päätellen murtamassa.

Minusta hän on lankeamassa poliitikkojen antamiin kauniisiin selityksiin, jotka ovat – todellakin – poliittisesti korrekteja, vaikka eivät olekaan todenmukaisia.


Näin Åbo Akademissa kirjoitetaan historiaa.


Ei liene sattuma, että väitös ajoitettiin satavuotissyksyyn...


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com