Sivu 1/1

Väitös 2020 "Itäistä kelvottomuutta vastaan": Suomen ruotsinkielisten diskursiiviset mielikuvat suomalaisista 1896-1924

Lähetetty: 14.01.2021 23:38
Kirjoittaja NRR
Meri Arni-Kautto
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/22372

Hyvin kuvattu ajattelua, jolle kaksikielisyysnäytelmämme perustuu ja
jota se uusintaa:

- Suomenkielisten pelätyn ”isäntävallan” demokratiassa katsottiin vetävän Suomea etäämmäs Skandinaviasta ja horjuttavan näin perinteistä yhteyttä "suomalaisen sivistyksen alkuperään", Ruotsiin.

Taustalla suomenruotsalainen avoimen rasistinen kansallisuuskäsitys.

Re: Väitös 2020 "Itäistä kelvottomuutta vastaan": Suomen ruotsinkielisten diskursiiviset mielikuvat suomalaisista 1896-1

Lähetetty: 11.09.2021 11:37
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Toista kansalliskieltä puhuvaa väestöä suojel-
tiin vuonna 1922 hyväksytyllä kielilailla, minkä seurauksena se sai oman ruotsinkieli-
sen osaston kouluhallitukseen (1920), oman hiippakunnan ja prikaatin.
Tämän luulisi riittävän myös sata vuotta myöhemmin.

Kaikki muu on hätävarjelun liioittelua.

Re: Väitös 2020 "Itäistä kelvottomuutta vastaan": Suomen ruotsinkielisten diskursiiviset mielikuvat suomalaisista 1896-1

Lähetetty: 21.01.2022 18:03
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
”Me ja meidän kil-
pailijamme” kertoo me-näkökulmasta, ruotsalaiset vaaleissa voittaneiden suomenkielis-
ten kuuluvan samaan kategoriaan hottentottien, jakuuttien, lappalaisten ja muiden villien
kanssa.


”Edelläkävijäkansa” marssii kaltaistensa joukossa leijonalippua heiluttaen, ” Työ-
mies”, suomalainen työväki kintereillään, puukko kädessä. Enemmistövallan ei käynyt
kerskaaminen tasolla ja laadulla.
Eduskunnan vähemmistöasema voitiin kompensoida
sivistyksellisellä ylemmyydellä heihin nähden.