Keskusteluissa löytyy välillä niin osuvia lainauksia, että niitä itsessään pitäisi kerätä kirjaksi. Jos lainaus esitetään jonkun tunnetun henkilön näkemyksenä, siinä pitäisi olla linkki mukana.
Sellaisia lainauksia voisi kerätä tähän ketjuun.
Osuvia lainauksia
vain yksi tai kaksi vierasta kieltä tavalliselle ihmiselle
Tässä hesarin keskustelusta 31.10.2009 otettu kommentti
Tavallinen ihminen oppii elämänsä aikana puhumaan äidinkielensä lisäksi yhtä tai korkeintaan kahta vierasta kieltä. Kysymys ei ole kyvyn vaan ajan puutteesta. Kuka tahansa pystyisi puhumaan useampiakin kieliä, jos olosuhteet luotaisiin sellaisiksi, että kielten oppiminen olisi hänen ensisijainen tehtävänsä. Mutta tällaisia olosuhteita ei tavallisella ihmisellä ole. Ei sellaisia ole kielentutkijallakaan. Itse olen ammatiltani kielen tutkija.
Nuoruudessani puhuin ruotsia sujuvasti, koska seurustelin ruotsinkielisen neitokaisen kanssa. Sittemmin ämä taito on unohtunut, ja käydessäni Ruotsissa esitelmöintimatkoilla puhun nykyään pelkästään englantia. Kielentutkijalle ruotsi on siis hyödytön, mutta ei toki haitallinen kieli. Tavalliselle suomalaiselle se sitä vastoin ei ole vain hyödytön vaan suorastaa haitallinen kieli. Miksi? Siksi että se vie aikaa muiden, hyödyllisten kielten opiskelulta. Tämä argumentti on esitetty yhä uudestaan ja uudestaan. Ja aivan yhtä monta kertaa se on haluttu ymmärtää väärin. Ruotsin kielen opetuksen puolustajat tuovat aina esiin sen, että ruotsin oppiminen ei sinänsä rajoita kykyä oppia muita kieliä. Tämä on totta, mutta menee asian ohi. Kuten jo edellä sanoin, kyseessä ei ole kyvyn vaan ajan puute. Jos ruotsi on suomalaisille hyödytön kieli, niin miksi sitä sitten opetetaan pakollisesti? Mitään todellista syytä tähän ei ole. Syyksi ei nimittäin riitä se, että ennen vanhaan Ruotsin kuningaskunta hallitsi Suomea. Se oli silloin, mutta nyt on toisin. Ketkä sitten ovat syypäitä siihen, että pakkoruotsista ei vieläkään ole päästy eroon? Kierot poliitikot, ketkäpä muutkaan. RKP riippuu mukana hallituksessa kuin hallituksessa ainoana päämääränään ruotsin kielen nykyisen aseman säilyttäminen. Ja jokaiselle pääministerille RKP:n mukanaolo hallituksessa on tärkeämpi kuin suomenkielisten etu.”
Professori Esa Itkonen*, Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori (Tyrvään Sanomat 4.8.2001):
Tavallinen ihminen oppii elämänsä aikana puhumaan äidinkielensä lisäksi yhtä tai korkeintaan kahta vierasta kieltä. Kysymys ei ole kyvyn vaan ajan puutteesta. Kuka tahansa pystyisi puhumaan useampiakin kieliä, jos olosuhteet luotaisiin sellaisiksi, että kielten oppiminen olisi hänen ensisijainen tehtävänsä. Mutta tällaisia olosuhteita ei tavallisella ihmisellä ole. Ei sellaisia ole kielentutkijallakaan. Itse olen ammatiltani kielen tutkija.
Nuoruudessani puhuin ruotsia sujuvasti, koska seurustelin ruotsinkielisen neitokaisen kanssa. Sittemmin ämä taito on unohtunut, ja käydessäni Ruotsissa esitelmöintimatkoilla puhun nykyään pelkästään englantia. Kielentutkijalle ruotsi on siis hyödytön, mutta ei toki haitallinen kieli. Tavalliselle suomalaiselle se sitä vastoin ei ole vain hyödytön vaan suorastaa haitallinen kieli. Miksi? Siksi että se vie aikaa muiden, hyödyllisten kielten opiskelulta. Tämä argumentti on esitetty yhä uudestaan ja uudestaan. Ja aivan yhtä monta kertaa se on haluttu ymmärtää väärin. Ruotsin kielen opetuksen puolustajat tuovat aina esiin sen, että ruotsin oppiminen ei sinänsä rajoita kykyä oppia muita kieliä. Tämä on totta, mutta menee asian ohi. Kuten jo edellä sanoin, kyseessä ei ole kyvyn vaan ajan puute. Jos ruotsi on suomalaisille hyödytön kieli, niin miksi sitä sitten opetetaan pakollisesti? Mitään todellista syytä tähän ei ole. Syyksi ei nimittäin riitä se, että ennen vanhaan Ruotsin kuningaskunta hallitsi Suomea. Se oli silloin, mutta nyt on toisin. Ketkä sitten ovat syypäitä siihen, että pakkoruotsista ei vieläkään ole päästy eroon? Kierot poliitikot, ketkäpä muutkaan. RKP riippuu mukana hallituksessa kuin hallituksessa ainoana päämääränään ruotsin kielen nykyisen aseman säilyttäminen. Ja jokaiselle pääministerille RKP:n mukanaolo hallituksessa on tärkeämpi kuin suomenkielisten etu.”
Professori Esa Itkonen*, Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori (Tyrvään Sanomat 4.8.2001):
Viimeksi muokannut Sees, 01.11.2009 11:40. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Kaikille yhteistä perussivistystä ei enää ole
Samassa keskustelussa edellisen lainauksen kanssa:
"Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen myötä on käytettävissä oleva tietomäärä kasvanut pilviin. Siitä ei enää ole mahdollista erottaa yhteisesti hyväksyttyä perussivistykseksi sanottavaa kohtuullisen kokoista osaa. Toisaalta tähän ei ole tarvettakaan. Oleellista on, että yhteiskunta kokonaisuutena hallitsee tietyn tietomäärän, yhdenkään yksilön ei sitä tarvitse hallita."
Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Aatos Lahtinen (Kanava 2/2005)
"Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen myötä on käytettävissä oleva tietomäärä kasvanut pilviin. Siitä ei enää ole mahdollista erottaa yhteisesti hyväksyttyä perussivistykseksi sanottavaa kohtuullisen kokoista osaa. Toisaalta tähän ei ole tarvettakaan. Oleellista on, että yhteiskunta kokonaisuutena hallitsee tietyn tietomäärän, yhdenkään yksilön ei sitä tarvitse hallita."
Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Aatos Lahtinen (Kanava 2/2005)
Re: Osuvia lainauksia
Antakaamme kansainvälisen kirjailijan Sofi Oksasen sanoa se selkeästi:
http://areena-beta.yle.fi/video/1038676 kohdasta 0.03.40
Jes Stein Pedersen: Jos sanon että Suomi on erilainen kuin muut pohjoismaat... Kieli on tietysti hyvin erilainen kuin muiden pohjoismaiden kielet. Siksi joudumme puhumaan englantia. Miten se vaikuttaa suomalaisten minäkuvaan kun pitää puhua englantia norjalaisten, tanskalaisten - ja ehkä jopa ruotsalaisten kanssa?
Sofi Oksanen: Se on ihan normaalia. Ymmärrän, että se voi teistä tuntua oudolta mutta minä en itse asiassa ole edes ymmärtänyt pohjoismaisten kielten keskinäistä samankaltaisuutta ennen kuin menin ensi kertaa Norjaan. Silloin tajusin, että norjalaiset pystyvät lukemaan ruotsia. En usko, että suomalaiset tuntevat suurtakaan tarvetta samastua kielellisesti muihin pohjoismaihin.
Jes Stein Pedersen: Onko kieli jonkinlainen muuri? Tunnetteko olevanne eristyneitä?
Sofi Oksanen: Aiemmin ehkä olisi voinut olla. Nykyään kaikki puhuvat kuitenkin englantia.
Haastattelu käytiin sujuvalla englannilla.
(teksti Hesarin keskustelupalstalta)
http://areena-beta.yle.fi/video/1038676 kohdasta 0.03.40
Jes Stein Pedersen: Jos sanon että Suomi on erilainen kuin muut pohjoismaat... Kieli on tietysti hyvin erilainen kuin muiden pohjoismaiden kielet. Siksi joudumme puhumaan englantia. Miten se vaikuttaa suomalaisten minäkuvaan kun pitää puhua englantia norjalaisten, tanskalaisten - ja ehkä jopa ruotsalaisten kanssa?
Sofi Oksanen: Se on ihan normaalia. Ymmärrän, että se voi teistä tuntua oudolta mutta minä en itse asiassa ole edes ymmärtänyt pohjoismaisten kielten keskinäistä samankaltaisuutta ennen kuin menin ensi kertaa Norjaan. Silloin tajusin, että norjalaiset pystyvät lukemaan ruotsia. En usko, että suomalaiset tuntevat suurtakaan tarvetta samastua kielellisesti muihin pohjoismaihin.
Jes Stein Pedersen: Onko kieli jonkinlainen muuri? Tunnetteko olevanne eristyneitä?
Sofi Oksanen: Aiemmin ehkä olisi voinut olla. Nykyään kaikki puhuvat kuitenkin englantia.
Haastattelu käytiin sujuvalla englannilla.
(teksti Hesarin keskustelupalstalta)
Re: Osuvia lainauksia
Muutaman päivän pohdittuani tätä edellistä lainausta (Pedersen haastattelee Sofi Oksasta), olen edelleen aivan äimänä kysymyksestä: "Jos sanon että Suomi on erilainen kuin muut pohjoismaat... Kieli on tietysti hyvin erilainen kuin muiden pohjoismaiden kielet. Siksi joudumme puhumaan englantia. Miten se vaikuttaa suomalaisten minäkuvaan kun pitää puhua englantia norjalaisten, tanskalaisten - ja ehkä jopa ruotsalaisten kanssa?" - Onko kieli jonkilaninen muuri? Tunnetteko olevanne eristyneitä?"
Skandinaavit ilmeisesti kokevat aivan uskomattomia tunteita oman skandinaavisen kieliryhmänsä ykseydestä, koska he keksivät kysyä jotain tällaista?
Onko kukaan koskaan ajatellut suomen kieltä muurina?
Tuntevatko suomenruotsalaiset, että suomenkielisten täytyy olla ikään kuin muurin sisällä, vailla todellista yhteyttä vapaaseen maailmaan - ilman ruotsin kieltä?
Skandinaavit ilmeisesti kokevat aivan uskomattomia tunteita oman skandinaavisen kieliryhmänsä ykseydestä, koska he keksivät kysyä jotain tällaista?
Onko kukaan koskaan ajatellut suomen kieltä muurina?
Tuntevatko suomenruotsalaiset, että suomenkielisten täytyy olla ikään kuin muurin sisällä, vailla todellista yhteyttä vapaaseen maailmaan - ilman ruotsin kieltä?