HBL ja tuntijaon merkitys kielipolitiikan tulevaisuudelle

Kielipoliittista keskustelua yleisellä tasolla
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

HBL ja tuntijaon merkitys kielipolitiikan tulevaisuudelle

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 29.06.2012 12:45

HBL:ssä Mikael Kosk kuvaa nyt laaditun tuntijaon ja pakkoruotsin aikaistamisen merkitystä:

Uusi perusopetuksen tuntijako, joka astuu voimaan syksyllä 2016, on kauaskantoinen uudistus. Se on niin kauaskantoinen, että se sitoo seuraavan hallituksen kädet ja käytännössä määrittää peruskoulun koulutuspoliittiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle. Teoriassa on mahdollista että 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan hallitus, joka ei halua tätä uudistusta ja joka kaikessa kiireessä laatii uuden suunnitelman toisilla priorisoinneilla. Voidaan ajatella, että pakollisesta opetuksesta toisessa kotimaisessa tulee vaaliteema vielä 2015 ja pakon poistamista kannattava näkemys voittaa. Realistisempaa ja toivottavampaa on kuitenkin lähteä siitä, että pakollisuus on turvattu pitkälle tulevaisuuteen ja sitä on hyödynnettävä elävän kaksikielisyyden edistämiseksi.

Den nya timfördelningen i den grundläggande utbildningen, som träder i kraft från höstterminen 2016, är en framsynt reform. Den är så framsynt att den binder den följande regeringens händer och i praktiken fastställer grundskolans utbildningspolitiska målsättningar in på nästa årtionde. I teorin är det möjligt att det efter riksdagsvalet 2015 bildas en regering som inte vill veta av timfördelningsreformen och i all hast gör ett nytt schema med andra prioriteringar.
Man kan tänka sig att den obligatoriska undervisningen i det andra inhemska språket blir en valfråga 2015 och att opinionen som vill avskaffa den vinner genomslag. Mer realistiskt och önskvärt är det trots allt att utgå från att obligatoriet är spikat för överskådlig framtid och att det gäller att göra det bästa av det för att främja en levande tvåspråkighet.


http://hbl.fi/opinion/ledare/2012-06-29 ... dervisning
Viimeksi muokannut Sees, 29.06.2012 17:24. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: HBL ja tuntijaon merkitys kielipolitiikan tulevaisuudell

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 29.06.2012 12:52

Samassa kirjoituksessa puhutaan myös uskonnosta ja etiikasta, joten keskustelu tämän artikkelin kohdalla on keskittynyt toistaiseksi niihin.

Sen sijaan kaksi edellistä tuntijakoa ja kielipolitiikkaa koskevaa keskustelua on suljettu alle vuorokaudessa. Tämä ei ole ollut HBL:n linja aiemmin. Nyt ilmeisesti on päätetty, että keskusteluja sammutetaan.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: HBL ja tuntijaon merkitys kielipolitiikan tulevaisuudell

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 29.06.2012 14:14

Kävin vielä viime päivien HBL:n keskustelut läpi. Tässä koonti pakon perusteista ruotsinkielisten kommenteissa:


- teillä on asenneongelma, meillä on oikeus
"Det är inte för mycket begärt att någon skall kunna förändra en sur min eller negativ attityd. Inte skall vi finlandssvenskar behöva förlora eller ge bort möjligheten att leva på vårt modersmål i vårt eget land bara för det!"


- liian isoja valintoja tyhmälle kansalle
"Folk är faktiskt inte tillräckligt mogna och utbildade för sådana val. Därför är det även lag på säkerhetsbälte i bilar och hjälm när man åker motorcykel."
"Poängen är den att folk är för dumma för att förstå sitt eget bästa."


- poistetaan samantien koko oppivelvollisuus
"Varför stanna vid avskaffandet av tvångssvenskan? Vi kan ju avskaffa läroplikten när vi en gång är i farten om folk tar så mycket ansvar, eller hur? Tänkt vilken frihet!"


- muutama tunti viikossa ei ole mistään pois
"Några futtiga årsveckotimmar i svenska kan väl inte göra det omöjligt att lära sig andra språk."


- suomalaiset eivät menesty työelämässä ilman ruotsia
"Det öppnar mera dörrar i arbetsliv för svenskspråkiga så jag tycker faktiskt synd om finskspråkiga skolelever"


- savolaiset tehköön mitä vaan, mutta oikeassa Finlandiassa puhutaan ruotsia
"Savolaiset kan få välja själv vilka språk de behöver, men inte nylänningar - här är svenskan en viktig del av lokala kulturen."


- ruotsi on yleissivistystä tässä osassa maailmaa
"Svenskan (och skandinaviskan) är det stora språket i vår region av världen och Sverige är det ledande kulturlandet. Som statsministern sa för några veckor sedan hör det till ALLMÄNBILDNINGEN att man behärskar svenska i någon mån."


- traagista jäädä osattomaksi skandinaavisesta kulttuurista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä
"Att de flesta finnar talar engelska med svenskar är mycket skamligt och tragiskt. Men det handlar inte bara om att tala och använda svenska! Det handlar ännu mer om att behärska svenska för att kunna ta del av den skandinaviska kulturen. Det är viktigt att finnarna kan göra det så att de kan vara en del av den nordiska gemenskapen."

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: HBL ja tuntijaon merkitys kielipolitiikan tulevaisuudell

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 08.09.2016 07:56

Nyt tuo 2011 RKP:n tilaama ja 2012 hallituksen ilman julkista keskustelua siunaama pakkoruotsin alakouluihin varhaistava ja sementoiva uusi opetussuunnitelma on astunut voimaan.

Esimerkiksi monikielistyvässä Helsingissä oppilaiden pakkoruotsi ei vain ala kuudennelta, sen tuntimäärää on myös nostettu kolmanneksella.
Vanhemmat, jopa opettajat ovat olleet yllättyneitä. Pakkoruotsin tunnit ovat nostaneet kieltenopettajien ansioista vaikka muut ryhmät ovat menettäneet, ei ihme, ettei pakon aikaistamista enää kritisoida, vaikka myös kieltenopettajat tunnustivat aluksi, että varhaistus syö muiden kielten opiskelua, kun alakoulussa tulee kaikille jo kaksi vierasta kieltä (A1 ja B1-ruotsi). Ruotsin tuntimäärän kasvua lisää myös se, että sitä opetetaan ainakin kuudennella useissa kouluissa puolen luokan ryhmissä, eli se syö neljän tunnin edestä opetusresurssia tilanteessa, jossa kaikesta muusta tingitään.

Helsingin opetuslautakunta on äärimmäisen pakkoruotsimyönteinen. Sieltä ei tule pienintäkään helpotusta. Vastikään Helsingissä tehtiin aloite ruotsin sijaan toisen vieraan kielen valitsemiseksi:
Opetuslautakunnan lausunto aiheesta kielteinen
Opetuslautakunnalta on pyydetty lausuntoa valtuutettu Nuutti Hyttisen ym. valtuustoaloitteesta, jossa esitetään, että Helsingin kaupunki
- alkaa välittömästi valmistella alueellista kielikokeilua, jossa kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua
- laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa kokeiluun ja
- tekee kielikokeilun suunnittelua, lupahakemusta ja toimeenpanoa varten selvityksen vanhempien käsityksistä siitä, mitä itselle vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä tapauksessa, että toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua.
Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Suomen perustuslain 17 §:n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perusopetuslain 11 §:n mukaan perusopetuksen oppimäärän tulee sisältää toista kotimaista kieltä.

Nykyisen hallitusohjelman kärkihankkeiden yhtenä tavoitteena on selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Tämä selvitystyö ei ole vielä edistynyt.

Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa on kirjattu, että Helsinki on vahvasti kaksikielinen. Strategiassa todetaan, että Helsingin kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointikaupungissa kaksikielisyys on valttia. Koska Helsingin toimintaympäristö on kaksikielinen, on tarkoituksenmukaista taata oppilaille valmiudet toimia kaksikielisessä kaupunkiympäristössä. Näin ollen Helsingissä ei ole perusteltua luopua toisen kotimaisen kielen opiskelusta peruskoulussa.

Ehdotettu kielikokeilu vaarantaisi oppilaiden jatko-opintokelpoisuuden ja asettaisi opiskelijat eriarvoiseen asemaan, koska toinen kotimainen kieli kuuluu pakollisena toisen asteen opintoihin. Kielikokeilu johtaisi toisen kotimaisen kielen (suomi, ruotsi) opiskelusta luopumiseen. Näin ollen kokeiluluvan hakeminen ei ole perusteltua eikä ole tarkoituksenmukaista tehdä kyselyä huoltajille.
NRR: Ei siis ole ollut turhaa vitkutella "kärkihankkeen selvitystyössä" eikä kirjoitella liirumlaarumia strategiateksteihin. Nyt voidaan muka hyvillä mielin väittää, että pakkoruotsi on paitsi perusopetuslaissa myös perustuslaissa ja että esimerkiksi jo nyt kotikielen, haparoivan suomen kielen ja vieraan englannin kanssa kamppaileva maahanmuuttajalapsi olisi huonommassa asemassa, mikäli saisi ruotsin sijaan keskittyä hänelle tärkeisiin kieliin!

Keskustelua lautakunnassa ei edes tullut:
Jäsen Ahva teki seuraavan vastaehdotuksen:

"--- valtuustoaloitteen mukaisesti Helsingin tulee anoa opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa alueelliseen kielikokeiluun, jossa oppilas voi halutessaan valita jonkin muun vieraan kielen opinnot nykyisen pakollisen ruotsin kielen tilalle, koska kielitaidon vahvistaminen ja monipuolistaminen tukee voimakkaasti Helsingin tulevaisuuden kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita."
Kukaan muu ei kannattanut. Ei siis kukaan!

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus: ei siis anota kielikokeilua. Jäsen Ahva ilmoitti eriävän mielipiteen.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Op ... elle_.html

Opetuslautakunnan jäsenet

Puheenjohtaja
Minerva Krohn (Vihr.)

Varapuheenjohtaja
Anniina Palm (Kok)

Daniel Sazonov (Kok)
Timo Raittinen (Kok.)
Bernt Nordman (Vihr.)
Katri Korolainen (Vihr.)
Johanna Laisaari (SDP)
Ville Jalovaara (SDP)
Juha Leoni (Vas.)
Marja Nyman (PS) Varajäsen Toni Ahva
Veronica Hertzberg (SFP)

Kaupunginhallituksen edustaja
Ulla-Marja Urho

Eli vain yksi perussuomalainen olisi kannattanut kielikokeilua. KOKO MUU LAUTAKUNTA HALUAA PAKKORUOTSIN. Aika lohduton tilanne Helsingissä, maan monikielisimmässä osassa, missä muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu äidinkielenään pian viidennes koululaisista. Ja eikun lisää pakkoruotsia.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn oli muutama vuosi sitten kiusallisen kohun keskellä, koska hän vaihtoi kielensä suomesta ruotsiksi ja sitten taas suomeksi, jotta saattoi pitää tämän pestinsä: "Kaupungin johtosäännön mukaan lautakunnassa saa olla kaksi ruotsinkielistä, ja Krohn on kolmas. Kuntalain mukaan Krohn ei ruotsinkielisenä myöskään saa toimia lautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtajana. Krohnin aiempi äidinkielen vaihto suomesta ruotsiin toukokuussa 2013 ajoittui aikaan pari viikkoa sen jälkeen, kun hänet oli asetettu ehdolle Kuntaliiton hallituksen ruotsinkieliselle paikalle (HS 18. 12. 2014). Krohnin kieli oli vaihtunut, kun liiton valtuusto päätti lopulta valinnasta viime vuoden kesäkuussa. "Kielen vaihtaminen [ruotsiksi] ei ole todellakaan liittynyt Kuntaliitto-asiaan. Olen pitkään tehnyt töitä kahdella kielellä, ja kun ei ole omia lapsia, sisarenlapset ovat läheisimmät. He ovat ruotsinkielisessä koulussa pitkälti minun kannustamanani. Suvun perinteet ovat ruotsinkieliset", hän kertoi HS:lle maanantaina."
http://www.hs.fi/kaupunki/a1418968313203?ref=hs-top4-2

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: HBL ja tuntijaon merkitys kielipolitiikan tulevaisuudell

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 08.09.2016 08:22

Sees kirjoitti:HBL:ssä Mikael Kosk kuvaa --- 2013 --- laaditun tuntijaon ja pakkoruotsin aikaistamisen merkitystä:

Uusi perusopetuksen tuntijako, joka astuu voimaan syksyllä 2016, on kauaskantoinen uudistus. Se on niin kauaskantoinen, että se sitoo seuraavan hallituksen kädet ja käytännössä määrittää peruskoulun koulutuspoliittiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle. Teoriassa on mahdollista että 2015 eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan hallitus, joka ei halua tätä uudistusta ja joka kaikessa kiireessä laatii uuden suunnitelman toisilla priorisoinneilla. Voidaan ajatella, että pakollisesta opetuksesta toisessa kotimaisessa tulee vaaliteema vielä 2015 ja pakon poistamista kannattava näkemys voittaa. Realistisempaa ja toivottavampaa on kuitenkin lähteä siitä, että pakollisuus on turvattu pitkälle tulevaisuuteen ja sitä on hyödynnettävä elävän kaksikielisyyden edistämiseksi.
2015 ihmiset äänestivät pakkoruotsia vastaan taas kerran - mutta kokoomus onnistui kuin onnistuikin jatkamaan RKP:n linjaa!

Nyt ollaan sitten tilanteessa, jossa varhaistettu pakkoruotsi muovaa rakenteet koululla sellaisiksi, että muutosta on vaikea toteuttaa: pakkoruotsi siis sitoo hallituksen kädet ja käytännössä määrittää peruskoulun koulutuspoliittiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle

Vastaa Viestiin