Sivu 1/1

Näin pakon jatkuminen sementoitiin hallitusohjelmaan

Lähetetty: 09.08.2011 23:24
Kirjoittaja Sees
Uuden tuntijaon suunnittelun myötä keskustelu vapaaehtoisen ruotsin puolesta ryöpsähti netissä kevättalvella 2009. Opetusministeri ja opetushallituksen puheenjohtaja olivat kuitenkin Folktingetin vaatiman pakon varhaistamisen kannalla, olihan edelliseen hallitusohjelmaan kirjattu, ettei ruotsin asemaa heikennetä.

Syyskuussa 2009 Ahtisaari otti Hesarissa voimakkaasti kantaa pakollisen ruotsin ja pohjoismaisen identiteetin puolesta. Artikkeli sai aika hyisen vastaanoton yleisönosastolla.

Keväällä 2010, toukokuussa muistaakseni, Folktinget kutsui Ahtisaaren johtamaan ryhmää, johon kutsuttaisiin jäseniä kustakin Folktingetissä istuvasta puolueesta. Folktingetin sivuilla iloittiin vaikutusvaltaisesta tukijasta, jollaista tarvittiin juuri siinä tilanteessa. Ahtisaaren vetämän ryhmän tehtävänä olisi luoda strategia kahdelle kansalliskielelle tulevaa hallitusohjelmaa varten. Strategian oli määrä valmistua sopivasti ennen eduskuntavaaleja. Ryhmässä käsittääkseni olivat
Martti Ahtisaari, president
Pekka Haavisto, riksdagsledamot, De gröna
Anna-Maja Henriksson, riksdagsledamot, styrelseordförande, Svenska Finlands folkting
Antti Isotalus, stadsdirektör, Karleby
Gunnar Jansson, lagtingsledamot, Ålands lagting
Miapetra Kumpula, riksdagsledamot, Socialdemokraterna
Seppo Kääriäinen, riksdagsledamot, förste vice talman, Centern
Timo Lankinen, generaldirektör, Utbildningsstyrelsen
Annika Lapintie, riksdagsledamot, Vänsterförbundet
Aki Lindén, verkställande direktör, Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt
Jukka Lindstedt, rådgivare, Presidentens kansli
Marjo Matikainen-Kallström, riksdagsledamot, Samlingspartiet
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, verkställande direktör, Finlands Kommunförbund
Pirkko Nuolijärvi, direktör, Forskningscentralen för de inhemska språken
Sari Palm, riksdagsledamot, Kristdemokraterna
Rauno Saari, överdirektör, ordförande, Delegationen för språkärenden
Raimo Sailas, statssekreterare, Finansministeriet
Kimmo Sasi, riksdagsledamot, ordförande, Riksdagens grundlagsutskott
Krister Ståhlberg, professor, tidigare direktör, Svenska kulturfonden
Paulina Tallroth, regeringsråd, Justitieministeriet
Ulla-Maj Wideroos, riksdagsledamot, Svenska folkpartiet
Sekreterare:
Markus Österlund, programchef, Svenska Finlands folkting


Tämä ryhmä, jossa ei nähdäkseni ollut yhtään pakolliseen ruotsiin kriittisesti suhtautuvaa jäsentä laati esityksen, joka myös otettiin yleisönosastoissa vastaan kovin nihkeästi. Olihan se täysin galluppien osoittaman suunnan vastainen.

Käytiin vaalit, joissa saatiin vihdoin eduskuntaan enemmistö kriittisesti pakkoon suhtautuvia edustajia. Silti Ahtisaari-ryhmän esitys päätyi kuin päätyikin hallitusohjelmaamme.

Vaikka siis äänestäjen, ehdokkaiden ja jopa valittujen enemmistö oli valinnanvapauden lisäämisen kannalla, kaikki Folktingetissä mukana olevat puolueet olivat jo käytännössä sitoutuneet Ahtisaari-ryhmän ehdotuksiin. Hallitusohjelmaan kirjattava pakon aikaistaminen ja vahvistaminen oli koko vaalitaistelun ajan jo selvää.

Onko tämä nyt sitä pohjoismaalaista demokratiaa?

Re: Näin pakon jatkuminen sementoitiin hallitusohjelmaan

Lähetetty: 10.08.2011 07:41
Kirjoittaja Eero Nevalainen
Onhan se pelottavaa, miten totalitaristinen valta juuri tässä asiassa tällä eturyhmällä on. 90-luvun kielilainkin muotoilussa Lipponen sanoi suomenruotsalaisille, että "tehkää siitä semmoinen kuin haluatte"... onko se nyt sitten mikään ihme, jos ihmisten asenne on mitä on?

Re: Näin pakon jatkuminen sementoitiin hallitusohjelmaan

Lähetetty: 10.08.2011 20:12
Kirjoittaja TK
Pakkoruotsi ei sementoidu, pakkoruotsia on mahdoton sementoida. Väkisin ja pakottamalla voidaan tietysti jatkaa pakkoruotsitusta ja pitää yllä keinotekoisen kaksikielisyyden kulisseja - ainakin vielä jonkin aikaa.