Nappailin paloja linkittämistäsi lähteistä TK, kiitos.
Helsingin Sanomat 29.7.2006:
"Ensi syksynä alkavaan yliopistokoulutukseen hakeneista joka kolmas on saanut opiskelupaikan. – – Ruotsinkielisiä hakijoita oli viisi prosenttia kaikista hakijoista. Heistä hyväksyttiin yliopistokoulutukseen hiukan yli puolet."
"Suomen- ja ruotsinkielisestä kauppatieteellisestä koulutuksesta ruotsinkielisen koulutuksen osuus on noin 18 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5,5 %."
http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml
"Kauppakorkeakoulu Hanken (Helsinki ja Vaasa), Åbo Akademi (Turku ja Vaasa) sekä Svenska social- och kommunalhögskolan (Helsinki) ovat valtion ylläpitämiä yksikielisesti ruotsinkielisiä korkeakouluja. --- Svenska social- och kommunalhögskolan on Helsingin yliopiston erillinen ruotsinkielinen yksikkö, jonka tehtävä on antaa yhteiskuntatieteiden opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta. Soc&komin pääaineet ovat journalistiikka, sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykolgia ja psykologia, sosiologia, valtio-oppi sekä oikeustiede. Opetus- ja tutkintokieli on ruotsi.
Suomessa on edellä mainittujen alojen sekä kauppatieteiden opetusta suhteettoman paljon vain ruotsiksi, ja näiltä aloilta valmistutaan hallinnon puolelle juuri yhteiskunnan avainpaikoille ---"
http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml
"Suomenruotsalaisten suurin pelko on heidän ja heidän kielensä häviäminen Suomesta. Tätä vastaan suomenruotsalaiset etupiirit (Huom! Ei pelkästään Rkp) on kehittänyt ”kuihtuvan puun strategian”. --- Viime aikoina on julkisuudessa tuotu esiin, että 'ruotsinkieliset verkottuvat paremmin ja sitä kautta työllistyvät paremmin. Suomenruotsalaisten työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin suomenkielisten ja lisäksi sen kesto on lyhyempää'.
Monissa suomenruotsalaisissa kommenteissa ”yhteisöllisyys” ja ”toisista huolenpitäminen” ovat suomenruotsalaisten arvojen kulmakiviä (”nepotismi”, ”hyvä veli-verkosto” ja ”omien suosiminen”). Kumpikin kanta on varmasti oikeassa. Nyt täytyy muistaa vähemmistön luontainen populaation itsesäilyttämisvaisto, ja että pienessä ryhmässä kaikki tuntevat helpommin toisensa ja luontainen verkottuminen on tosiasia. Tuomitseminen on turhaa sillä tämä on luonnollinen osa suomenruotsalaisuutta. Ja vaikkakin se ulkopuolisesta näyttää eristäytymiseltä ja jälkiläisille ”valmiin pedin” petaamiselta – ei suomenruotsalainen näe asiaa näin. ---
Seuraavat kohdat tekevät kuitenkin tästä suomenruotsalaisuuden säilymisstrategiasta vähemmän miellyttävän ja suomenkielisen enemmistön osalta moraalisesti hiukan epäilyttävän. ---
VIIME VUOSIKYMMENINÄ ruotsinkielisten korkeamman koulutustason opiskelupaikkojen vähentyminen [ruotsinkielisten määrän vähenemisen mukana] on jopa pysähtynyt (suhteellinen osuus siis kasvanut). --- Rkp on istunut hallituksessa Johannes Virolaisen hallitukselta lähtien (1964), samanaikaisesti h
uomattava osa opetusministeriön avainviroista on ollut suomenruotsalaisten hallussa. Huom! Ei enemmistö opetusministeriön viroista, vaan ne avainvirat, jotka ovat suorittaneet ministeriössä rahavarojen ja yleisen opetuksen suunnittelun yliopistotasoisessa opiskelussa. --- Tärkeintä ei ole määrällinen enemmistö kokonaisuudessaan, vaan enemmistö ja kriittinen massa tärkeimissä avainkohdissa. Näitä on yksityisellä puolella yritysten hallituspaikat, toimitusjohtajuudet ja elinkeinoelämän (työnantajapuolen) avainvirat.
Julkisella puolella on tärkeintä päästä niin lainsäädännön valmistelu- kuin kunta-/valtiohallinnon virkamiessuunnittelutyöhön kiinni. Tärkeimmät avainvirat on opetusministeriön alaisuudessa, lisäksi korkeakoulujen ja yliopistojen avainpaikat. ---
Työ näissä kahdessa – talous ja opetussektorilla olisi turhaa, jollei samanaikaisesti pystytä vaikuttamaan: 1) mediaan ja kansalaismielipiteeseen 2) lainsäädännön säätämis- ja tulkitsemistyöhön. Tästä onnistunein esimerkki lienee lentävä lause ”kaksikielisyys on rikkaus”. ---
Kuinka paljon eristäytymistä ohjataan ja kuinka paljon kulissien takana suunnitellaan suomenruotsaisuuden säilymisstrategiaa Suomessa… se selviää tutkimalla 1970-luvulta tähän päivään tehtyjä päätöksiä Suomen hallituskoneistossa. ---
-
kielilaki on vain jäävuorenhuippu suomenruotsalaisten strategian lainsäädäntö- ja oikeuslaitososuudessa. Lisäksi lakia (kts. korkeakoulukiintiöistä ja aloituspaikoista tehdyt kantelut) ovat olleet ruotsinkielisten hallussa (korkein oikeus vain jäävuoren huippuna). ---
- Suomenruotsalaiset
rahastot ja näkymätön valta (investointien lakkautus Suomesta, näissä rahastoissa valta ei ole näkymätöntä vaan tiettyjen harvojen herkkua)
- Ammattikorkeakoulu-uudistus (Suomenkielisillä ammattikorkeakouluilla paineita pois ruotsinkielisistä korkeakoulu- ja yliopistokoulutuksista).
- Ostosopimukset ja ruotsalainen teollisuus
- Ruotsin ammattiliittojen yhteydet suomenruotsalaisiin etupiireihin (Bästa vänner)"
Nimimerkki "Pikku virkamies" Jippii keskustelufoorumi, 2005.
Kirjoitukset ovat kuitenkin jo useita vuosia vanhoja. Onkohan tuoreita lukuja esim. viime vuoden
- kaupalliseen korkeakoulutukseen päässeet eri kieliryhmissä,
- perushoitaja/lääkäri-koulutetut eri kieliryhmissä.
Olisi myös kiinnostavaa tietää, mitkä ovat ne "pikku virhamiehen" avainpaikoiksi katsomat virat opetus- ja lainsäädäntöpuolella...