Onko tilastoja kieliryhmien kouluttautumisesta?

Kielipoliittista keskustelua yleisellä tasolla
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Onko tilastoja kieliryhmien kouluttautumisesta?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 13.07.2011 09:43

Tämä ei suoranaisesti liity kieltenopetukseen vaan ennemminkin siihen, minkälaiseksi kieliryhmien kouluttautuminen on muodostunut.

Netissä näkee usein tällaisia heittoja kuin:
- kolmasosa ruotsinkielisistä pääsee kaupallisen alan korkeakoulutukseen
- ruotsinkielisiä opiskelee enemmän lääkäriksi kuin perushoitajiksi
jne.
En tiedä, onko näissä mitään perää.

Näihin usein vastataan, että suomenkieliset ovat tervetulleita hakemaan ruotsinkieliseen koulutukseen, kyse ei ole äidinkielen vaatimuksesta.

Onko näistä olemassa jotain tilastoa?

TK
Viestit: 2053
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Onko tilastoja kieliryhmien kouluttautumisesta?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 13.07.2011 10:04

Koulutuspaikkojen määrä kertoo aika paljon kouluttautumismahdollisuudesta. On yleisesti tiedossa, että ruotsinkielisille on väestömäärään nähden ylimitoitettu määrä aloituspaikkoja korkeakoulutasolla. Katso esim. tästä: http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... ?f=1&t=375

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko tilastoja kieliryhmien kouluttautumisesta?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 13.07.2011 11:03

Nappailin paloja linkittämistäsi lähteistä TK, kiitos.

Helsingin Sanomat 29.7.2006: "Ensi syksynä alkavaan yliopistokoulutukseen hakeneista joka kolmas on saanut opiskelupaikan. – – Ruotsinkielisiä hakijoita oli viisi prosenttia kaikista hakijoista. Heistä hyväksyttiin yliopistokoulutukseen hiukan yli puolet."

"Suomen- ja ruotsinkielisestä kauppatieteellisestä koulutuksesta ruotsinkielisen koulutuksen osuus on noin 18 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5,5 %."
http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml

"Kauppakorkeakoulu Hanken (Helsinki ja Vaasa), Åbo Akademi (Turku ja Vaasa) sekä Svenska social- och kommunalhögskolan (Helsinki) ovat valtion ylläpitämiä yksikielisesti ruotsinkielisiä korkeakouluja. --- Svenska social- och kommunalhögskolan on Helsingin yliopiston erillinen ruotsinkielinen yksikkö, jonka tehtävä on antaa yhteiskuntatieteiden opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta. Soc&komin pääaineet ovat journalistiikka, sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykolgia ja psykologia, sosiologia, valtio-oppi sekä oikeustiede. Opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Suomessa on edellä mainittujen alojen sekä kauppatieteiden opetusta suhteettoman paljon vain ruotsiksi, ja näiltä aloilta valmistutaan hallinnon puolelle juuri yhteiskunnan avainpaikoille ---"
http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml

"Suomenruotsalaisten suurin pelko on heidän ja heidän kielensä häviäminen Suomesta. Tätä vastaan suomenruotsalaiset etupiirit (Huom! Ei pelkästään Rkp) on kehittänyt ”kuihtuvan puun strategian”. --- Viime aikoina on julkisuudessa tuotu esiin, että 'ruotsinkieliset verkottuvat paremmin ja sitä kautta työllistyvät paremmin. Suomenruotsalaisten työttömyys on huomattavasti harvinaisempaa kuin suomenkielisten ja lisäksi sen kesto on lyhyempää'. Monissa suomenruotsalaisissa kommenteissa ”yhteisöllisyys” ja ”toisista huolenpitäminen” ovat suomenruotsalaisten arvojen kulmakiviä (”nepotismi”, ”hyvä veli-verkosto” ja ”omien suosiminen”). Kumpikin kanta on varmasti oikeassa. Nyt täytyy muistaa vähemmistön luontainen populaation itsesäilyttämisvaisto, ja että pienessä ryhmässä kaikki tuntevat helpommin toisensa ja luontainen verkottuminen on tosiasia. Tuomitseminen on turhaa sillä tämä on luonnollinen osa suomenruotsalaisuutta. Ja vaikkakin se ulkopuolisesta näyttää eristäytymiseltä ja jälkiläisille ”valmiin pedin” petaamiselta – ei suomenruotsalainen näe asiaa näin. --- Seuraavat kohdat tekevät kuitenkin tästä suomenruotsalaisuuden säilymisstrategiasta vähemmän miellyttävän ja suomenkielisen enemmistön osalta moraalisesti hiukan epäilyttävän. --- VIIME VUOSIKYMMENINÄ ruotsinkielisten korkeamman koulutustason opiskelupaikkojen vähentyminen [ruotsinkielisten määrän vähenemisen mukana] on jopa pysähtynyt (suhteellinen osuus siis kasvanut). --- Rkp on istunut hallituksessa Johannes Virolaisen hallitukselta lähtien (1964), samanaikaisesti huomattava osa opetusministeriön avainviroista on ollut suomenruotsalaisten hallussa. Huom! Ei enemmistö opetusministeriön viroista, vaan ne avainvirat, jotka ovat suorittaneet ministeriössä rahavarojen ja yleisen opetuksen suunnittelun yliopistotasoisessa opiskelussa. --- Tärkeintä ei ole määrällinen enemmistö kokonaisuudessaan, vaan enemmistö ja kriittinen massa tärkeimissä avainkohdissa. Näitä on yksityisellä puolella yritysten hallituspaikat, toimitusjohtajuudet ja elinkeinoelämän (työnantajapuolen) avainvirat. Julkisella puolella on tärkeintä päästä niin lainsäädännön valmistelu- kuin kunta-/valtiohallinnon virkamiessuunnittelutyöhön kiinni. Tärkeimmät avainvirat on opetusministeriön alaisuudessa, lisäksi korkeakoulujen ja yliopistojen avainpaikat. --- Työ näissä kahdessa – talous ja opetussektorilla olisi turhaa, jollei samanaikaisesti pystytä vaikuttamaan: 1) mediaan ja kansalaismielipiteeseen 2) lainsäädännön säätämis- ja tulkitsemistyöhön. Tästä onnistunein esimerkki lienee lentävä lause ”kaksikielisyys on rikkaus”. --- Kuinka paljon eristäytymistä ohjataan ja kuinka paljon kulissien takana suunnitellaan suomenruotsaisuuden säilymisstrategiaa Suomessa… se selviää tutkimalla 1970-luvulta tähän päivään tehtyjä päätöksiä Suomen hallituskoneistossa. ---
- kielilaki on vain jäävuorenhuippu suomenruotsalaisten strategian lainsäädäntö- ja oikeuslaitososuudessa. Lisäksi lakia (kts. korkeakoulukiintiöistä ja aloituspaikoista tehdyt kantelut) ovat olleet ruotsinkielisten hallussa (korkein oikeus vain jäävuoren huippuna). ---
- Suomenruotsalaiset rahastot ja näkymätön valta (investointien lakkautus Suomesta, näissä rahastoissa valta ei ole näkymätöntä vaan tiettyjen harvojen herkkua)
- Ammattikorkeakoulu-uudistus (Suomenkielisillä ammattikorkeakouluilla paineita pois ruotsinkielisistä korkeakoulu- ja yliopistokoulutuksista).
- Ostosopimukset ja ruotsalainen teollisuus
- Ruotsin ammattiliittojen yhteydet suomenruotsalaisiin etupiireihin (Bästa vänner)"
Nimimerkki "Pikku virkamies" Jippii keskustelufoorumi, 2005.

Kirjoitukset ovat kuitenkin jo useita vuosia vanhoja. Onkohan tuoreita lukuja esim. viime vuoden
- kaupalliseen korkeakoulutukseen päässeet eri kieliryhmissä,
- perushoitaja/lääkäri-koulutetut eri kieliryhmissä.

Olisi myös kiinnostavaa tietää, mitkä ovat ne "pikku virhamiehen" avainpaikoiksi katsomat virat opetus- ja lainsäädäntöpuolella...

TK
Viestit: 2053
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Onko tilastoja kieliryhmien kouluttautumisesta?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 13.07.2011 11:33

Mikä olisi muuttanut tuoreita lukuja? Paitsi tietysti ns.ruotsinkielisten kiintiöpaikkojen ja koulutusohjelmien lisääminen.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko tilastoja kieliryhmien kouluttautumisesta?

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 13.07.2011 11:58

TK kirjoitti:Mikä olisi muuttanut tuoreita lukuja? Paitsi tietysti ns.ruotsinkielisten kiintiöpaikkojen ja koulutusohjelmien lisääminen.
Tuskin ne ovatkaan muuttuneet. Tuoreet vain vakuuttavat paremmin.

Ymmärrän, että näistä asioista voi olla vaikea saada tilastoja. Linkittämässäsi Jussi Niinistön kirjallisessa kysymyksessä luki, että "tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon ruotsinkieliseen opetukseen on varattu paikkoja, on osoittautunut hankalaksi saada, sillä yliopistot ilmoittavat omat aloituspaikkamääränsä vaihtelevin käytännöin" (http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisu ... spaikoista).

Aika tarkkoja lukuja kuitenkin tarvitaan, jottei tulisi tässä keskustelussa leimatuksi vain kateelliseksi ruotsinvihaajaksi mutu-tilastoineen.

Periaatteessa tämä keskustelu voi olla jopa haitaksi kielivapauskeskustelulle, jossa voitaisiin keskittyä vain suomenkielisten oikeuteen oppia eikä tarvitsisi sanoa yhtään poikkipuolista sanaa suomenruotsalaisten oikeuksista. Nettikeskusteluissa esiintyneet luvut vain olivat niin hurjia, että kiinnostuin niiden taustasta. Kiitos vielä linkeistä.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko tilastoja kieliryhmien kouluttautumisesta?

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 13.07.2011 12:45

Löysin vain vuoden 2007 ammattirakenteet ruotsinkielisille ja kaikille:
- ruotsinkieliset: http://www.varsinais-suomi.fi/images/ti ... ko_maa.pdf
- kaikki: http://www.varsinais-suomi.fi/images/ti ... e_2007.pdf

Koska kaaviot ovat erilliset ja mitään suhdelukuja ei ole laskettu valmiiksi eikä alojen sisällä ole tehty jaotteluja, en pysty tekemään kuin suuntaa-antavia päätelmiä:
- ruotsinkielisiä on suhteessa enemmän maataloudessa, kaupan johto- ja asiantuntijatehtävissä, yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijoina, toimistotyön esimies- ja asiantuntijatehtävissä, tiedottajina ja toimittajina, sosiaalialan erityisasiantuntijoina, puutarhatöissä sekä vesiliikenteen ammateissa sekä jonkin verran myös lain ja taiteen piirissä
- ruotsinkielisiä on taas suhteessa vähemmän mm. siivoustyöntekijöinä, sairaanhoidossa, metallityöntekijöinä, koneistajina, sähkö- ja elektroniikkatyöntekijöinä, varastotyöntekijöinä, ...

Osin esivanhempien sosiaalinen tausta selittänee tätä ammattirakenteen erilaisuutta - siis jo edelliset sukupolvet ovat olleet tietyllä tavalla suuntautuneita ja se näkyy jälkeläisissä.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Onko tilastoja kieliryhmien kouluttautumisesta?

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 07.07.2012 10:58

HS kartoitti nyt kesällä 2012 nuorten syrjäytymisvaaraa. Todetaan se, mikä on jo tiedetty kauan:

"Rannikkoseudun ruotsinkielisissä kunnissa nuorten tilanne on keskimääräistä parempi. Tämä näkyy työttömyystilastoissa, mutta lisäksi ruotsinkielisten on helpompi päästä lukioihin ja muihinkin keskiasteen oppilaitoksiin, toisin sanoen opiskelupaikkoja on tarjolla suhteellisesti enemmän."

http://www.hs.fi/kotimaa/Verkkokartta+n ... 5580420343

Sinänsä ok, että edes ruotsinkielisillä nuorilla on hyvin. Nyt pitäisi sitten pitää huolta myös näistä muista.

TK
Viestit: 2053
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Onko tilastoja kieliryhmien kouluttautumisesta?

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 07.07.2012 13:24

Ruotsinkielisten aloituspaikkoja on liian paljon kaikilla koulutuksen tasoilla. Niitä pitää vähentää. Ruotsinkielisten kiintiöpaikat täytyy lakkauttaa.
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... ?f=1&t=375

Vastaa Viestiin