Postia Braxille

Kielipoliittista keskustelua yleisellä tasolla
Viesti
Julkaisija
Eero Nevalainen
Viestit: 1378
Liittynyt: 17.11.2008 23:14
Paikkakunta: Nurmijärvi
Viesti:

Postia Braxille

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Eero Nevalainen » 15.04.2011 07:13

Hyvä oikeusministeri Brax,

Pitkäaikaisena kielipoliittisen keskustelun aktiivina olen seurannut
huolestuneena sitä kehitystä, millä Suomen kielipolitiikkaa ja siitä
käytävää keskustelua hivutetaan hiljalleen sellaisen yhden totuuden
suuntaan, jossa henkilökohtaisen tason asennoituminen ja jopa
jonkinlainen pakollinen nordistisnationalistinen identifikaatio
ruotsin suhteen sanellaan ylhäältä, joka toteutetaan politiikalla
jonka selvänä tavoitteena on syrjiä niitä, jotka eivät mukaudu
ideologiaan ja jossa kriitikot demonisoidaan vetoamalla triviaaleihin
väitteisiin kaksikielisyyden uhkaamisesta, vähemmistöjen syrjimisestä
ja yleisestä henkilökohtaisesta vajavaisuudesta.

Eihän tästä asiasta koskaan ole järkevästi voinut ideologien kanssa
keskustella, mutta tilanne on selvästi pahentunut sen jälkeen, kun
pari vuotta sitten kansalaismielipide alkoi voimakkaasti näkyä
Internetissä.

EN:n eilinen kannanotto on hyvä esimerkki siitä, missä tilanteessa
mennään: Paperi sisältää yllättävän paljon tekstiä joka on kuin
suoraan ruotsinkielisten ajatuspajasta. Erityisen mielenkiintoinen on
heidän hellimänsä viittaus nimenomaan englannin uhasta ruotsin
osaamiselle. Toki ruotsinkielisille sopisi, että puhuisimme huonompaa
englantia ja joutuisimme kaveeraamaan vain ruotsalaisten kanssa,
samalla kun he menevät maailmalle. Saisivat taas
"tankeroenglantisyytökset" lisää legitimiteettiä, kun olemme
meinanneet oppia englannin liian hyvin, ettei moinen herja enää ole
oikein toiminut.

Toistaiseksi vielä lienee toivoa, ja haluaisinkin nyt kysyä asioita,
jotka ovat askarruttaneet mieltäni paljon seuratessani toimianne.
Mitkä (eettiset) periaatteet mielestänne ovat relevantteja silloin,
kun pohditaan *suomenkielisten* oikeuksia esimerkiksi Suomen kaltaisen
maan kielellisessä tilanteessa? Voidaanko perustuslain kielipykälästä
vetää "mitä tahansa" johtopäätöksiä, jotka oikeuttavat suomenkielisten
käsittelyn "miten tahansa" jotta he olisivat virallisen
kieli-ideologian hyväksymiä? Eli ts. onko "Suomi on kaksikielinen
maa!"-perustelu yleispätevä, eikä sitä voi tarkastella lähemmin? Tältä
nimittäin tuntuu. Tuolloinhan virallisesta kaksikielisyydestä on
käytännössä pakko luopua, jos asioita tahtoo kohtuullistaa meidän
kannaltamme.

Miksi ainoastaan suomenruotsalaiset saavat vedota kieliasioissa
identifikaatioargumentteihin ja siihen liittyviin oikeutuksiin -- jopa
niin pitkälle, että muiden ihmisten kokemus ruotsista on tälle
alisteinen, ts. heidän kokemuksensa kieli-identiteetistä on oltava
myös meidän, ja se pitää myös saattaa lapsillemme voimaan, mielellään
mahdollisimman aikaisin, ettei synny "asenneongelmia" -- eli sitä
täysin normaalia kokemusta siitä, että itseä välineellistetään? Kuten
hyvin tiedätte, jos väestön kielellisyyteen halutaan vaikuttaa, pitää
päästä käsiksi kahteen asiaan: Koulutettuun eliittiin on sallittava
vain ruotsille "myönteisiä" ihmisiä, ja toisaalta lapsiin on päästävä
käsiksi mahdollisimman aikaisin. Tämä aiheuttaa tyypillisesti
vastareaktion, eikä se ole automaattisesti väärä. Itse asiassa
puheessa oppilaiden "asenneongelmista" on luotaantyöntävän
orwellilainen kaiku.

Sen toki tiedämme, että "ruotsinkieliset palvelut" ovat keppihevonen;
näin myöntävät myös monet RKP:läiset itse. Niitä ei joko
tosiasiallisesti tarvita tai ne voitaisiin toteuttaa ilman koko kansan
valmistamista jo pienestä pitäen niiden tarjoamiseen. Pakkoruotsi ei
seuraa sinällään myöskään perustuslaista. Näiden kahden asian
kytkeminen toisiinsa on tarkoitushakuista, koska loppujen lopuksi idea
on suomenkielisten mahdollisimman tehokas ruotsinkielistäminen,
perusteluista viis.

Missä tahansa muussa kontekstissa suomenkielisten kohtelu olisi
ihmisoikeuspohjalta kyseenalaista. Suomessa meiltä on oleellisesti
viety kaikki oikeutus tarkastella asioita tästä näkökulmasta, koska
kaksikielisyysideologia kävelee näiden periaatteiden yli ja kertoo
meille, että me "olemme jo" sellaisia mihin ideologia pyrkii. Kaikki
muu on suomenruotsalaisten sortamista -- siis esimerkiksi vaikka se,
että olemme olemassa suomeksi ja teemme asioita, jotka eivät tapahdu
ruotsiksi. Tätä suomenruotsalaiset eivät kykene suvaitsemaan, ja
vaativat meidän muuttamistamme tarkoituksenmukaisiksi.

Voidaanko ajatella, että esimerkiksi kielilainsäädäntöä muokattaessa
suomenkielisten oikeuksia -- ja esimerkiksi virkamiesruotsin
vaikutusta siihen, onko meillä tosiasiallinen oikeus välttyä "eihän
Suomessa *saa* olla sivistynyt osaamatta ruotsia"-tyyliseltä
käsittelyltä -- voitaisiin arvioida jossain muuallakin kuin
Folktingetin tilaamissa ja muutenkin pelkillä ideologeilla täytetyissä
ryhmissä, joiden pohdinnan lopputulema on ennalta määrätty ja
esitetään sitten absoluuttisena totuutena? Voisiko olla mahdollista,
että ihmiset itse saisivat toteuttaa esimerkiksi pohjoismaalaisuutta
ja kaksikielisyyttä kuten henkilökohtaisella tasolla sen tuntevat?
Kävisikö tässä kenties niin, että lopputulos -- totuus -- ei olisi
sitä mitä ideologia sanoo, joten kielilainsäädäntöä jne. pitää
tiukentaa?

Toivottavasti valittava uusi eduskunta kykenee tarkastelemaan
kielilainsäädäntöä muustakin kuin ruotsinkielisille
tarkoituksenmukaisesta näkökulmasta. Jos 63% ehdokkaista ja 70%
kansasta haluaa esimerkiksi poistaa pakkoruotsin, kovin kovakätinen
kielipolitiikka ei liene eettisesti oikeutettua, vaikka se jotenkin
saataisiinkin juntattua eduskunnasta läpi.

Nykyinenkään kielilainsäädäntö ei edusta todellisuutta; sen
tiukentaminen entisestään ja ihmisten välineellistäminen sen
toteuttamiseen herättää minussa syvällisempiä kysymyksiä ihmisten
perustavanlaatuisista oikeuksista kuin mihin kaksikielisyysideologiaan
pohjautuvat sloganit pystyvät vastaamaan.


PS. Kopio tästä ja mahdollisesta vastauksesta menee Vapaa kielivalinta
ry:n foorumille.

TK
Viestit: 2053
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Postia Braxille

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 15.04.2011 08:26

Erinomaisen hieno kirje.

Opiskelija
Viestit: 169
Liittynyt: 22.06.2010 21:21

Re: Postia Braxille

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Opiskelija » 15.04.2011 11:59

Hyvä! Toivotaan, että Brax ehtii syventyä tekstiin ajatuksella.

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: Postia Braxille

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 15.04.2011 23:34

Helmi!

Kiitos ja kumarrus Nevalaiselle!

Vastaa Viestiin