Tappajakielet tulevat
Lähetetty: 15.01.2011 18:32
Helsingin kaupungin asiakaslehden "TEATTERIIN" sisäsivuilta löytyy Kirsikka Moringin pohdintaa otsikolla "Oikeus äidinkieleen" - teksti oli sisällöltään yllättävää:
Seuraan mykistyneenä televisiokeskustelua. Studiossa riehuu joukko ihmisiä, jotka pulustavat tai vastustavat "pakkoruotsia" toistellen erilaisia fraaseja ja uskomuksia.
Onko Suomi sivistysmaa? Ainakin se on unohtanut oman historiansa.
---
Maailman kielidiversiteetin uskotaan kutistuvan muutamassa sadassa vuodessa pariin ns. tappajakieleen. Eipä aikaakaan, kun ennusteiden mukaan myös suomen kieli katoaa maailmankartalta.
---
Uhattujen kielten tärkeä kotipesä on teatteri, joka tuottaa uutta kansallista draamaa, musiikkia tai visuaalita taidetta.
Tämä pätee myös Suomeen. Isojen rinnalla meillä on useita elinvoimaisia pikkuteattereita kuten Lilla Teatern, jotka näyttelevät ruotsiksi.
Pidetään huolta? Oikeus äidinkieleen on yksi ihmisoikeuksista.
Mitä Kirsikka Moring halusi sanoa? Kenelle? Olisimmeko paremmin turvassa "tappajakieliltä", jos rajoittaisimme kielitaitoamme suomeen, ruotsiin, saameen - ehkä. Voisiko historiaakin muistella hiukan vapaamman kielipolitiikan varjossa?
Seuraan mykistyneenä televisiokeskustelua. Studiossa riehuu joukko ihmisiä, jotka pulustavat tai vastustavat "pakkoruotsia" toistellen erilaisia fraaseja ja uskomuksia.
Onko Suomi sivistysmaa? Ainakin se on unohtanut oman historiansa.
---
Maailman kielidiversiteetin uskotaan kutistuvan muutamassa sadassa vuodessa pariin ns. tappajakieleen. Eipä aikaakaan, kun ennusteiden mukaan myös suomen kieli katoaa maailmankartalta.
---
Uhattujen kielten tärkeä kotipesä on teatteri, joka tuottaa uutta kansallista draamaa, musiikkia tai visuaalita taidetta.
Tämä pätee myös Suomeen. Isojen rinnalla meillä on useita elinvoimaisia pikkuteattereita kuten Lilla Teatern, jotka näyttelevät ruotsiksi.
Pidetään huolta? Oikeus äidinkieleen on yksi ihmisoikeuksista.
Mitä Kirsikka Moring halusi sanoa? Kenelle? Olisimmeko paremmin turvassa "tappajakieliltä", jos rajoittaisimme kielitaitoamme suomeen, ruotsiin, saameen - ehkä. Voisiko historiaakin muistella hiukan vapaamman kielipolitiikan varjossa?