Onko Suomi mielestäsi kaksikielinen maa?

[TK]

Tekeekö vajaan viiden prosentin ruotsinkielisten osuus Suomesta mielestäsi kaksikielisen maan? Lisäksi kun hyvin tiedämme, että näistä ruotsinkielisiksi rekisteröityneistä vajaasta viidestä prosentista suurin osa puhuu sujuvasti suomea.

Vai onko enemmänkin kyse vain kulissista, paperi-kaksikielisyydestä, vanhanaikaisten ja ajastaan jälkeenjääneiden lakitekstien varassa ylläpidettävästä historiallisesta jäänteestä?
Elämmekö "keisarin uudet vaatteet" -sadun elämää, jossa ihmiset ovat pakotettuja toistelemaan mantroja "kaksikielisyydestä", vaikka kaikki näkevät, että se on selvä, iso valhe?

Heikki Talan lyhyt nettiesitys leikki-kaksikielisyyden maasta: https://www.calameo.com/heikkitala/read ... 64804506a9

[NRR]

Hieno esitys - näitten diojen pohjalta median tulisi pyörittää jatkuvaa pakkoruotsille kriittistä keskustelua. Mutta sen sijaan yli kymmenen vuotta sitten julkinen keskustelu päättyi.

Mitään yleistä kaksikielisyyttä yhdistelmällä suomi&ruotsi ei ole.

Nuorisolla on yhä enemmän monikielisyyttä ja hybridi-identiteettejä, mutta muilla yhdistelmillä.

[Hillevi Henanen]

https://www.hbl.fi/artikel/152771ad-6a2 ... f406cbd15e
Under de senaste 140 åren har de svenskspråkigas andel av befolkningen i Finland sjunkit från fjorton procent till dryga fem. Hur läget såg ut innan det vet vi egentligen inte eftersom en beräkning av vilket språk invånarna talade gjordes för första gången år 1880. Vad vi däremot vet är att 60 procent av alla svensktalande år 1880 bodde i enspråkigt svenska kommuner. Ytterligare 26 procent bodde i kommuner där majoritetsspråket var svenska. Sammanlagt levde alltså 86 procent av Finlands svenskspråkiga år 1880 i övervägande eller enbart svenskspråkiga miljöer.
Som en följd av bland annat urbaniseringen och industrialiseringen ändrades språkförhållanden i svenskdominerade områden på 30 år så att 37 procent av de svenskspråkiga år 1910 levde i enspråkigt svenska kommuner och 36 procent i kommuner där svenska var majoritetsspråket.
Förfinskningen av svenskspråkiga miljöer gav upphov till oro bland individer och organisationer med ett intresse för bevarandet av det svenska språket i Finland. Axel Lille, grundaren av Svenska folkpartiet, identifierade skyddet av det svenska språket i svenskspråkiga områden som den viktigaste frågan för bevarandet av finlandssvenskheten i Finland.

Viimeisen 140 vuoden aikana ruotsinkielisten osuus Suomen väestöstä on pudonnut neljätoista prosentista runsaaseen viiteen. Emme todellakaan tiedä, miltä tilanne näytti ennen sitä, koska laskelma siitä, mitä kieltä asukkaat puhuivat, tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1880. Tiedämme kuitenkin, että 60 prosenttia kaikista ruotsinkielisistä vuonna 1880 asui. yksikielisissä ruotsinkielisissä kunnissa. Toinen 26 prosenttia asui kunnissa, joissa enemmistön kieli oli ruotsi. Yhteensä 86 prosenttia Suomen ruotsinkielisestä väestöstä asui pääasiassa tai yksinomaan ruotsinkielisissä ympäristöissä vuonna 1880.
Muun muassa kaupungistumisen ja teollistumisen seurauksena ruotsinkielisten alueiden kieliolosuhteet muuttuivat 30 vuodessa siten, että vuonna 1910 ruotsinkielisistä 37 prosenttia asui yksikielisissä ruotsin kunnissa ja 36 prosenttia kunnissa, joissa ruotsi oli enemmistönä.
Ruotsinkielisten ympäristöjen suomalaistuminen herätti huolta ruotsin kielen säilymisestä Suomessa kiinnostuneiden henkilöiden ja organisaatioiden keskuudessa. Ruotsin kansanpuolueen perustaja Axel Lille piti ruotsin kielen suojelua ruotsinkielisillä alueilla tärkeimmäksi kysymykseksi suomenruotsaisuuden säilymiselle Suomessa.


Mitähän mieltä olisi pikku Axel tästä nykysurujen toteuttamasta kielipolitiikan versiosta?