Sivu 1/1

Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 17.10.2021 11:12
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Tiedän, että ei kannattaisi kajota tähän, koska se on varmaan yhtä suuri urakka kuin tilastotkin mutta....

Sen tiedän,
-että sen tehtävä on suorittaa ruotsinkielisten edunvalvontaa, ja että ruotsinkielisten edunvalvontaan kuuluu ehdottomasti puuttuminen muiden kieliryhmien kieliopintoihin.
Folktingetin vuonna 1999 julkaisemassa Kielimanifestin kohdassa "Neljäs pilari" järjestö ilmoittaa sitoutuvansa "[...] kehittämään suomenkielisten koulujen pakollista ruotsin kielen opetusta ja panostamaan siihen, jotta Suomi voi uskottavasti markkinoida itseään kahden kansalliskielen valtiona
-että valtio itse kustantaa kylkeensä tämän kasvaimen, joka reagoi jokaiseen liikkeeseen
-että edustajisto jotenkin määräytyy kunnallisvaalien tuloksen perusteella (ilmeisesti jollain jossain on kumminkin veto-oikeus jos kumminkin kehiin nousisi joku epäsopiva)

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 18.10.2021 02:54
Kirjoittaja TK
Folktingetiä on tutkittu liian vähän. Valtamedia ei ole kiinnostunut asiasta, tai ei ole uskaltanut tarttua aiheeseen.

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 18.10.2021 18:22
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Tässä miedän demokratiassa on kuitenkin parempaa väkeä jolla joko on kaksi ääntä, tai yhdellä äänellä saa edustajan kahteen paikkaan omia etujaan valvomaan. Missä muussa maassa on näin?

Folktingetin valinta tapahtuu kuntavaalien yhteydessä. Folktingetiin ei äänestetä suoraan, vaan jäsenet tulevat kuntavaalien kylkiäisinä.
Folktingetin edustajat valitaan kunnallisvaalien yhteydessä. Edustajanpaikkojen jakautuminen määräytyy ruotsinkielisten ehdokkaiden kunnallisvaaleissa saamien äänten perusteella. Folktingetin ehdokkaita ei siis voi äänestää suoraan.

Ruotsinkieliset ehdokkaat ovat väestötietojärjestelmään äidinkielekseen ruotsin ilmoittaneita kunnallisvaaliehdokkaita. Kaikki heille annetut äänet lasketaan automaattisesti mukaan. Puolueet voivat vaatia ruotsinkielisiksi ehdokkaiksi luettaviksi muitakin kunnallisvaalien ehdokkaita. Heidän on täytynyt toimia ruotsin kielen edistämiseksi Suomessa, jotta heidät voitaisiin laskea mukaan. Lisäksi heidän on pitänyt toimia ruotsinkielisissä poliittisissa järjestöissä ja merkitä ruotsinkielinen titteli tai ammattinimike kunnallisvaalien viralliseen ehdokaslistojen yhdistelmään.

Folktingetin 75 edustajasta 68 valitaan kunnallisvaalien äänestystuloksen perusteella. 7 edustajaa valitaan Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajista. 68 paikkaa on jaettu 63 tavalliseen vaalipiiripaikkaan ja 5 tasauspaikkaan. Vaalipiiripaikat jaetaan Helsingin, Uudenmaan, Turunmaan, Vaasan ja muun Suomen vaalipiirien kesken suoraan suhteessa kunkin vaalipiirin ruotsinkieliseen väestömäärään. 5 tasauspaikkaa on jaettu puolueiden kesken sen mukaan, kuinka suuri niiden osuus on kaikkien vaalipiirien 68 paikasta.

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 27.03.2022 22:51
Kirjoittaja TK
Folktingetistä saa yllättävän vähän tietoa googlaamalla. Syntyy vaikutelma folktingetin alkuaikojen historian hämärtämisestä.
Folktinget on perustettu 1919. Tällöin elettiin vielä surujen rotuteorioiden aikoja, jolloin surut kokivat itsensä ylemmäksi roduksi, ruotsalaisiksi ja suomalaiset alemmaksi roduksi.

Onko tiedossa aihetta käsittelevää kirjallisuutta?

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 11.04.2022 12:22
Kirjoittaja TK
Folktinget syntyi aikana, jolloin surut pitivät tiukasti kiinni "ruotsalaisuudestaan". Nyt, kun on siirrytty kaksoiskansalaisuuden mahdollistavaan malliin, niin on kysyttävä, kuinka monella suruksi itseään nimittävällä on Ruotsin kansalaisuus? Tai kuinka monella olisi edes mahdollisuus saada Ruotsin kansalaisuus? Paluu kysymykseen siitä, tekeekö rasti ruutuun ruotsin kielen kohdalla ihmisestä "ruotsalaisen" ?

Pelkkänä ruotsin kielen puolustajana folktinget on nykypäivänä aivan liian iso laitos ylläpidettäväksi verovaroin.

Suomessa, maailman ainoassa suomenkielisessä maassa, tärkeintä on ylläpitää suomen kieltä, sen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia.

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 12.05.2023 18:18
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Folktinget on vääryydellä istutettu kasvain haittaamassa Suomen eduskunnan työskentelyä koska kertakaikkiaan laillisilla vaaleilla saavutettu edustus ei suruille riitä, koska se laki on ikävästi kaikille tasapuolisesti sama.
Koska ilmeisesti eduskuntavaalejä säätelevään lainsäädäntöön ei ole saatu ujutettua asialle myötämielistä porsaanreikää, joka antaisi suruille kahdeksankertaisen edustuksen muihin nähden, on valjastettu apuun muka "kunnallivaalitulokset" toki väljästi soveltaen - eli ei missään nimessä sitovasti sekään.
Samalla on suljettu ulkopuolelle 95% suomalaisista edes potentiaalisina ehdokkaina.
Suomenkieliseltä puolelta tokii noukitaan muutama sopiva mukaan.

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 14.05.2023 15:23
Kirjoittaja Hillevi Henanen
1990 Manner-Suomessa oli 4 973 874 asukasta joista ruotsinkielisiä 273 495.
Vuonna 2022 asukkaita oli 5 533 611, joista ruotsinkielisiä 260 995.
Koko maata mestaroimaan juonitun folktingetin edustajamäärään tämä määrän kutistuminen ei ole vaikuttanut mitenkään, mutta Suomalaisuuden Liiton määrärahat on nollattu folktingetin painostaessa ja hurratessa.
Kuinkahan pieneksi pitää ruotsinkielisten määrän mennä ennen kuin se vaikuttaa folktingetin edustajamäärään tai sen määrärahoihin muuta kuin korkeintään korottavasti?
Foltingetiin valittiin 1990 Manner-Suomessa siis yksi edustaja 4000 "ruotsinkielistä' kohti ja 2023 yhteen folktingetin paikkaan edustajaan oikeutti enää reilut 3800 "ruotsinkielistä".
Ahvenanmaan kuuluu tietenkin päästä pomottamaan muita kielirymiä 7 edustajan voimin.

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 15.05.2023 15:20
Kirjoittaja SJONS
Kiitos HH! Tämä tieto kulkee täällä, mutta suuri yleisö ei tiedä ja media ei pysty tai halua vaikuttaa!

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 15.05.2023 15:20
Kirjoittaja SJONS
Kiitos HH! Tämä tieto kulkee täällä, mutta suuri yleisö ei tiedä ja media ei pysty tai halua vaikuttaa!

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 15.05.2023 15:31
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Kyllä ylet ainakin vaikuttaa. Ne ei päästä läpi.

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 15.05.2023 16:15
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Folktinget on käytännössä sama kuin RKP

Miksi yhdelle puolueelle on luotu tällainen valtion rahoittama erillinen edunvalvontayksikkö, se on pohtimisen arvoinen asia.

Mutta ei välttämättä tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen.

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 15.05.2023 16:24
Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka
Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 15.05.2023 16:15 Folktinget on käytännössä sama kuin RKP

Miksi yhdelle puolueelle on luotu tällainen valtion rahoittama erillinen edunvalvontayksikkö, se on pohtimisen arvoinen asia.

Mutta ei välttämättä tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen.
Myös Suomen ruotsinopettajat ry on yhä selvemmin RKP:n politrukkilauma.

Se käy ilmi kannanotosta korkeakoulujen todistusvalinta-lausuntokierroksesen.
Rkp-läistä mantraa

Lausuntona yliopistojen opiskelijavalintojen pisteytysluonnoksen muuttamiseen Suomen ruotsinopettajat ry yhdessä Svenska nu -verkoston kanssa lausumme seuraavaa:

Suhtaudumme erittäin myönteisesti päätökseen uudistaa todistusvalintaa selkeämmäksi, yksinkertaisemmaksi ja vähemmän kuormittavaksi. Epäkohtien korjaaminen melko nopealla aikataululla edellisen uudistuksen jälkeen on otettu tyytyväisenä vastaan, sillä nykyinen yliopistojen todistusvalinta on kaventanut huolestuttavalla tavalla suomalaisen lukiokoulutuksen yleissivistystä, suomalaisten kielitaitoa ja supistanut monimuotoista osaamista työmarkkinoille. Olemme suhtautuneet toiveikkaasti uudistukseen huomioiden aiempien kielimyönteisten kannanottojen mm. Kansalliskielistrategian ja OKM:n toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman viestin.
Suomen ruotsinopettajien odotukset uudistukselle pohjautuvat esimerkiksi näiden tahojen lausuntoihin ja esitettyihin toimenpiteisiin.

Kansalliskielistrategiassa (2021) todetaan seuraavaa:
Monet opetusalan ammattilaiset ovat tuoneet esiin uudistuksen vaikutukset lukion yleissivistävyyteen ja huolen kielten opiskelun kaventumisesta. Mikäli Suomen kielivarannosta ja molempien kansalliskielten taidosta halutaan pitää huolta, korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitettäessä tulee huomioida myös kielet. (s. 104)

Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelmassa (2022) todetaan mm. seuraavaa:
” […] edistetään yhä useamman lukio-opiskelijan toisen kotimaisen kielen suorittamista ylioppilastutkinnossa. OKM käy myös vuoropuhelua korkeakoulujen kanssa toisen kotimaisen kielen vahvistamisesta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa.”

Kritiikkiä
Todistusvalinnan pisteytysluonnos ei vastaa yllä olevien yhteiskunnallisesti merkittävien tahojen ohjausta. Tämä todetaan myös todistusvalintaluonnoksessa esimerkiksi sivulla 22, koska keskipitkän kielen painoarvo todistuspisteytyksen kokonaisuudessa ei juurikaan muutu, voidaan olettaa, että vaikutukset ovat vähäiset.
Olemme samaa mieltä, vaikutukset ovat liian pienet; ehdotus saattaa jopa heikentää ruotsin kielen kirjoittamista ylioppilaskirjoituksissa. Pisteytysluonnoksen lisäys ei kannusta riittävästi kirjoittamaan toista kotimaista kieltä.

Pisteytysluonnoksen tavoitteista (s. 4) puuttuu rohkaiseminen toisen kotimaisen kielen, ts. ruotsin kielen opiskeluun ja sen kirjoittamiseen. Luonnoksessa kuitenkin rohkaistaan mm. opiskelemaan ja kirjoittamaan matematiikkaa sekä rohkaistaan opiskelemaan vieraita kieliä. Tässä on suuri ristiriita ohjausten ja pisteytysluonnoksen välillä.
Samalla tavoitteissa mainitaan, että lukiolaisen kannattaa tehdä lukioaikaisia valintoja oman kiinnostuksen mukaisesti. Tämä huomioiden matematiikka pisteytetään edelleen ylivoimaisen korkeilla pisteillä myös niillä aloilla, jossa matemaattinen ajattelu on toisarvoista. Monikielisyydestä on selvästi kognitiivista etua oppimisessa ja lisäksi se kasvattaa humanistista arvomaailmaa. Suomi tarvitsee kipeästi myös tätä osaamista.

Olemme huolestuneina seuranneet toisen kotimaisen kielen oppimisen rakenteellista alasajoa. Ensin perusasteen opetussuunnitelmauudistuksen myötä 2016 kielen oppimisen loogista, tasaista jatkumoa on heikennetty. Tällä on ollut vaikutusta myös nuorten motivaation heikkenemiseen, kun kielitaito ei kehity riittävästi.
Opiskelijavalintauudistus 2020 houkutteli opiskelijoita painottamaan lukio-opinnoissaan matematiikkaa ja luonnontieteitä ja kirjoittamaan ylioppilaskirjoituksissa matematiikan, jopa heikoin tuloksin Tämä suuntaus ei vastaa ruotsin kielen opinnoille asetettuja
tavoitteita Suomessa.

Käynnistetyllä todistusvalintauudistuksella on mahdollisuus korjata tilannetta, jotta Suomella riittää jatkossakin osaavaa henkilöstöä niin kotimaan markkinoilla kuin ulkomaankauppaa ajatellen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastannut valtakunnalliseen huoleen keväällä 2022 perustamalla toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelmaan. Sen tavoitteissa on lausunto: ” […] pyritään edistämään yhä useamman lukio-opiskelijan toisen kotimaisen kielen suorittamista ylioppilastutkinnossa. Lisäksi OKM:n tehtävänä on käydä vuoropuhelua korkeakoulujen kanssa toisen kotimaisen kielen vahvistamisesta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Tähän nojaten olemme luottaneet, että yliopistojen todistusvalinnan pisteytysluonnos sisältäisi vastaavia parannuksia. Miten valtiovallan ja muiden Suomen kannalta tärkeiden sidosryhmien ohjaus voidaan näin ohittaa yliopistojen todistusvalinnan pisteytyksessä?
Lopuksi:
Valintapisteytys ohjaa nuorten valintoja ylioppilaskirjoituksissa ja edellisen uudistuksen yhteydessä nähtiin, että se ei aina ole ollut onnistunutta. Nykyinen luonnos ohjaa äidinkielen ja matematiikan kirjoittamiseen ylioppilaskokeissa. Luonnos on oikean suuntainen, mutta ruotsin kielen kannalta siinä on edelleen muutostarvetta kohti valtiovallan asettamia tavoitteita. Lisäksi kyseenalaistamme matemaattisen ajattelun korostamista monikielisen ajattelun edelle kaikilla aloilla.
Korkeakoulujen tehtävä on pitää huoli, ensinnäkin siitä, että Suomessa riittää ruotsin kielen taitoista väestöä pitämään huolta maan kaksikielisyyden tuottamista tarpeista. Edelleen heidän tehtävä on kouluttaa henkilöstöä ylläpitämään ja kasvattamaan ulkomaankaupan vetovoimaisuutta sekä pitämään yllä ja rakentamaan uusia pohjoismaisia suhteita. Tähän englannin kieli ei yksin riitä. Korkeakouluissa ruotsin opiskelu jatkuu kaikilla aloilla, joten valintapisteytyksessä tämä tulee huomioida, jotta nuoret hankkivat riittävät valmiudet lukiossa.
Perusasteen ja lukion tehtävä on pitää huoli siitä, että korkeakoulussa opiskelunsa aloittavilla on riittävä kielitaito toisen kotimaisen kielen opintoihin korkea-asteella – ja toisen kotimaisen kielen pisteytyksen nostolla olisi varmasti kannustava vaikutus.

Odotamme, että lausuntokierroksen kannanotot vaikuttavat positiivisesti toisen kotimaisen ruotsin kielen valintapisteytyksen nostamiseen. Tämä on yksilön ja koko Suomen sekä Pohjolan etu.
Näin raivokasta lobbausta siis ruotsinopettajien vaatimana..

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 15.05.2023 17:03
Kirjoittaja NRR
Uusi kielipolitiikka kirjoitti: 15.05.2023 16:24
Myös Suomen ruotsinopettajat ry on yhä selvemmin RKP:n politrukkilauma.

Se käy ilmi kannanotosta korkeakoulujen todistusvalinta-lausuntokierroksesen.
Rkp-läistä mantraa
---

Odotamme, että lausuntokierroksen kannanotot vaikuttavat positiivisesti toisen kotimaisen ruotsin kielen valintapisteytyksen nostamiseen. Tämä on yksilön ja koko Suomen sekä Pohjolan etu.
Näin raivokasta lobbausta siis ruotsinopettajien vaatimana..
Ei ole skandinationalismia vai?

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 17.05.2023 12:53
Kirjoittaja SJONS
Kaikki tuntevat ja tietävät Rkp:n, mutta pääsääntöisesti kukaan tavallinen suomalainen ei tiedä

MIKÄ on FOLKTINGET,

KEITÄ siihen KUULUU eli mistä (miten) se MUODOSTUU,

MITEN FOLKTINGETIN toiminta RAHOITETAAN.

Rkp ei puolueena ole enää siinä asemassa, että sillä olisi valtaa, jos otamme huomioon vaalien tuloksen ja kansanedustajien määrän! Eduskunnassa valtaa käyttää kaikkien puolueiden jäsenistä
koostuva FOLKTINGET ja raha eli RKP:n säätiöt.

Miten näitä voisi saada julkisuuteen? (Näissä olosuhteissa: ei mitenkään!!!)

Re: Mikä on Folktinget?

Lähetetty: 18.05.2023 12:19
Kirjoittaja Hillevi Henanen
Ja ennen kaikkea jos kaikilla puolueilla olisi samat oikeudet, olisi siellä vaaleilla laillisesti valittujen 200 edustajan lisäksi 1500 käsinnoukittua ja "kunnallisvaalien äänimäärään perustuvaa" tai muuten vaan sopivaa painostajaa huohottamassa eduskunnan niskaan.
7 edustajaa valitaan Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajista

Täytyyhän tällaisella puolen prosentin väestönosalla olla 10 prosentin osuus tähän kotikutoiseen painostusryhmään kun oikeilla vaaleilla ei oikein tule tarpeeksi vaikutusvaltaa.
Sen sijaan 3,5 miljoonan suomenkielisen joukosta suomenkielisistä 260 kunnasta noukkii folktinget itse sopivat jäsenet folktingetiin. Siellä ei jakseta edes teeskennellä että olisi touhuun perusteita missään vaalitoimituksessa.