Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑15.05.2023 16:15
Folktinget on käytännössä sama kuin RKP
Miksi yhdelle puolueelle on luotu tällainen valtion rahoittama erillinen edunvalvontayksikkö, se on pohtimisen arvoinen asia.
Mutta ei välttämättä tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen.
Myös Suomen ruotsinopettajat ry on yhä selvemmin RKP:n politrukkilauma.
Se käy ilmi kannanotosta korkeakoulujen todistusvalinta-lausuntokierroksesen.
Rkp-läistä mantraa
Lausuntona yliopistojen opiskelijavalintojen pisteytysluonnoksen muuttamiseen Suomen ruotsinopettajat ry yhdessä Svenska nu -verkoston kanssa lausumme seuraavaa:
Suhtaudumme erittäin myönteisesti päätökseen uudistaa todistusvalintaa selkeämmäksi, yksinkertaisemmaksi ja vähemmän kuormittavaksi. Epäkohtien korjaaminen melko nopealla aikataululla edellisen uudistuksen jälkeen on otettu tyytyväisenä vastaan, sillä nykyinen yliopistojen todistusvalinta on kaventanut huolestuttavalla tavalla suomalaisen lukiokoulutuksen yleissivistystä, suomalaisten kielitaitoa ja supistanut monimuotoista osaamista työmarkkinoille. Olemme suhtautuneet toiveikkaasti uudistukseen huomioiden aiempien kielimyönteisten kannanottojen mm. Kansalliskielistrategian ja OKM:n toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman viestin.
Suomen ruotsinopettajien odotukset uudistukselle pohjautuvat esimerkiksi näiden tahojen lausuntoihin ja esitettyihin toimenpiteisiin.
Kansalliskielistrategiassa (2021) todetaan seuraavaa:
Monet opetusalan ammattilaiset ovat tuoneet esiin uudistuksen vaikutukset lukion yleissivistävyyteen ja huolen kielten opiskelun kaventumisesta. Mikäli Suomen kielivarannosta ja molempien kansalliskielten taidosta halutaan pitää huolta, korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitettäessä tulee huomioida myös kielet. (s. 104)
Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelmassa (2022) todetaan mm. seuraavaa:
” […] edistetään yhä useamman lukio-opiskelijan toisen kotimaisen kielen suorittamista ylioppilastutkinnossa. OKM käy myös vuoropuhelua korkeakoulujen kanssa toisen kotimaisen kielen vahvistamisesta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa.”
Kritiikkiä
Todistusvalinnan pisteytysluonnos ei vastaa yllä olevien yhteiskunnallisesti merkittävien tahojen ohjausta. Tämä todetaan myös todistusvalintaluonnoksessa esimerkiksi sivulla 22, koska keskipitkän kielen painoarvo todistuspisteytyksen kokonaisuudessa ei juurikaan muutu, voidaan olettaa, että vaikutukset ovat vähäiset.
Olemme samaa mieltä, vaikutukset ovat liian pienet; ehdotus saattaa jopa heikentää ruotsin kielen kirjoittamista ylioppilaskirjoituksissa. Pisteytysluonnoksen lisäys ei kannusta riittävästi kirjoittamaan toista kotimaista kieltä.
Pisteytysluonnoksen tavoitteista (s. 4) puuttuu rohkaiseminen toisen kotimaisen kielen, ts. ruotsin kielen opiskeluun ja sen kirjoittamiseen. Luonnoksessa kuitenkin rohkaistaan mm. opiskelemaan ja kirjoittamaan matematiikkaa sekä rohkaistaan opiskelemaan vieraita kieliä. Tässä on suuri ristiriita ohjausten ja pisteytysluonnoksen välillä.
Samalla tavoitteissa mainitaan, että lukiolaisen kannattaa tehdä lukioaikaisia valintoja oman kiinnostuksen mukaisesti. Tämä huomioiden matematiikka pisteytetään edelleen ylivoimaisen korkeilla pisteillä myös niillä aloilla, jossa matemaattinen ajattelu on toisarvoista. Monikielisyydestä on selvästi kognitiivista etua oppimisessa ja lisäksi se kasvattaa humanistista arvomaailmaa. Suomi tarvitsee kipeästi myös tätä osaamista.
Olemme huolestuneina seuranneet toisen kotimaisen kielen oppimisen rakenteellista alasajoa. Ensin perusasteen opetussuunnitelmauudistuksen myötä 2016 kielen oppimisen loogista, tasaista jatkumoa on heikennetty. Tällä on ollut vaikutusta myös nuorten motivaation heikkenemiseen, kun kielitaito ei kehity riittävästi.
Opiskelijavalintauudistus 2020 houkutteli opiskelijoita painottamaan lukio-opinnoissaan matematiikkaa ja luonnontieteitä ja kirjoittamaan ylioppilaskirjoituksissa matematiikan, jopa heikoin tuloksin Tämä suuntaus ei vastaa ruotsin kielen opinnoille asetettuja
tavoitteita Suomessa.
Käynnistetyllä todistusvalintauudistuksella on mahdollisuus korjata tilannetta, jotta Suomella riittää jatkossakin osaavaa henkilöstöä niin kotimaan markkinoilla kuin ulkomaankauppaa ajatellen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on vastannut valtakunnalliseen huoleen keväällä 2022 perustamalla toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelmaan. Sen tavoitteissa on lausunto: ” […] pyritään edistämään yhä useamman lukio-opiskelijan toisen kotimaisen kielen suorittamista ylioppilastutkinnossa. Lisäksi OKM:n tehtävänä on käydä vuoropuhelua korkeakoulujen kanssa toisen kotimaisen kielen vahvistamisesta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Tähän nojaten olemme luottaneet, että yliopistojen todistusvalinnan pisteytysluonnos sisältäisi vastaavia parannuksia. Miten valtiovallan ja muiden Suomen kannalta tärkeiden sidosryhmien ohjaus voidaan näin ohittaa yliopistojen todistusvalinnan pisteytyksessä?
Lopuksi:
Valintapisteytys ohjaa nuorten valintoja ylioppilaskirjoituksissa ja edellisen uudistuksen yhteydessä nähtiin, että se ei aina ole ollut onnistunutta. Nykyinen luonnos ohjaa äidinkielen ja matematiikan kirjoittamiseen ylioppilaskokeissa. Luonnos on oikean suuntainen, mutta ruotsin kielen kannalta siinä on edelleen muutostarvetta kohti valtiovallan asettamia tavoitteita. Lisäksi kyseenalaistamme matemaattisen ajattelun korostamista monikielisen ajattelun edelle kaikilla aloilla.
Korkeakoulujen tehtävä on pitää huoli, ensinnäkin siitä, että Suomessa riittää ruotsin kielen taitoista väestöä pitämään huolta maan kaksikielisyyden tuottamista tarpeista. Edelleen heidän tehtävä on kouluttaa henkilöstöä ylläpitämään ja kasvattamaan ulkomaankaupan vetovoimaisuutta sekä pitämään yllä ja rakentamaan uusia pohjoismaisia suhteita. Tähän englannin kieli ei yksin riitä. Korkeakouluissa ruotsin opiskelu jatkuu kaikilla aloilla, joten valintapisteytyksessä tämä tulee huomioida, jotta nuoret hankkivat riittävät valmiudet lukiossa.
Perusasteen ja lukion tehtävä on pitää huoli siitä, että korkeakoulussa opiskelunsa aloittavilla on riittävä kielitaito toisen kotimaisen kielen opintoihin korkea-asteella – ja toisen kotimaisen kielen pisteytyksen nostolla olisi varmasti kannustava vaikutus.
Odotamme, että lausuntokierroksen kannanotot vaikuttavat positiivisesti toisen kotimaisen ruotsin kielen valintapisteytyksen nostamiseen. Tämä on yksilön ja koko Suomen sekä Pohjolan etu.
Näin raivokasta lobbausta siis ruotsinopettajien vaatimana..