suomenkieliset, joille pakollinen ruotsi on ok

[Sees]

Olen miettinyt, miten viisaimmin suhtautua niihin suomenkielisiin, joille pakollinen ruotsi on ok.

Olen heidän puolestaan pahoittanut mieleni, kun on kirjoitettu, että he pyrkivät mielistelemään ruotsinkielisiä tai on annettu ymmärtää heidän olevan vähän tyhmiä hyväksyessään lähes poliittis-uskonnollista aatetta kantavan oppiaineen kouluihin ja lapsilleen. Pelkään, että monissa tämä herättää vastenmielisyyttä kielivapautta kohtaan.

Kritiikin kohteena on tietenkin vain pakko, eivät ihmiset, jotka pakkoa kannattavat tai ovat sen suhteen välinpitämättömiä.

Uskon, että ihmiset perustelevat itselleen asiat tarkoituksenmukaisella tavalla. Emme ehkä voi kyseenalaistaa heidän perustelujaan muuta kuin silloin, kun niillä perustellaan valitsemista toisten puolesta.

Nimimerkki Ealli vastasi minulle näkökulma-palstalla koskien kysymystä siitä, miksei kouluissa saisi olla pakollista ruotsia, kun koulu kuitenkin siirtää enemmän tai vähemmän pakolla muutenkin koko kulttuuriamme:

III Kulttuurin siirto koulutuksessa

Ehkä yllättäen, tämä on hankalin argumentti kumota. Valtio katsoo hyväksi opettaa lapsille murtoluvuilla laskemista, kärppien elintapoja ja koripalloa. Miksi ei sitten ruotsia?

Ero on opetuksen syvyydessä. Kouluissa ei opeteta historiaa tai maantietoa tarkkuudella, että sen sillä hallitsisi. Se on vain juuri sitä kulttuuristen tapojen siirtämistä. Kieltenopetuksessa (mukaan lukien äidinkieli) tähdätään taas niiden todelliseen osaamiseen. Sellaiset aineet, joissa menestyminen vaatii ihan oikeaa panostusta, pitäisi tehdä vapaaehtoisiksi.

---

On totta – kuten ruotsin pakollisuuden puoltajat usein muistavat kertoa – että koulussa on myös pakkomatematiikkaa. Siinä on ala-asteelta alkaen ihan turhia asioita kaikille niille, jotka eivät sitä jatko-opinnoissaan tarvitse. Muitakin aineita voisi tarkastella kriittisesti. Mutta eihän kahdella väärällä yhtä oikeaa tule? On surullista, jos osa kansaa katsoo, että heidän pitää hakea turvaa maamme koulujärjestelmän tyhmyyksistä.

Tässä nähdäkseni vedotaan ihmisten kykyyn luottaa siihen, että toiset valitsevat viisaasti. Tällaisen tunteen herääminen yleensä vaatii sen, että ihminen itse tuntee tulevansa kohdelluksi rationaalisesti valitsevana yksilönä, joten täytyy olla tarkkana siinä, minkälaista peiliä nostaa toisten eteen.

[Eero Nevalainen]

No eikös tuo nyt ole ihan sieltä helpoimmasta päästä olevia argumentteja. Tottakai pakkoruotsin ja koko kielijärjestelmämme ideana on tietynlaisen "kulttuurin" juurruttaminen väestöön joka sitä ei muuten toteuta. Jos pakkoruotsi lopetettaisiin, katoaisi ruotsi koko maasta jne, kuten RKP kertoo, vaikka se on niin oleellinen ja syvässä istuva osa suomalaisuutta että sen pitää olla pakollinen

Itseäni tökkii väestön laajapohjainen "kielimanipulaatio" siksi, että jotakuta harmittaa se, että toiset kokevat esimerkiksi kielisyytensä omalta kannalta väärällä tavalla. Se, onko ruotsi oikeasti äidinkieleen verrattava (kuten surut haluavat verrata) kieli suomenkielisille, ja pitääkö siitä yrittää tehdä jotain toista identiteettikieltä, on ihan legitiimi kysymys.

Niille suomenkielisille joille se on OK yritän vaan saada valaistua että heille vapaaehtoinen ruotsi olisi ihan samalla tavalla toimivaa "kulttuurinsiirtoa". Yleensä vapaamielisyys kuitenkin toimii heillekin vaihtoehtona, vaikka olisivat aivopestyjä ajattelemaan että mielipiteemme on väärä ja "nationalistinen"... (mutta eikö kaikkien kaksikielisyys kansalaisuuden perusteella ole aika nationalistinen ajatus sinällään?)

[Sees]

Niin kyllä. Mutta olisiko parempi ohjata puolin ja toisin käyttämään muunlaista termistöä kuin "nationalistinen" tai "aivopesty".

Periaatteessa kielivapautta ja pakollisia kieliä voi puoltaa niin monenlaisin perustein, ettemme oikeastaan voi sanoa mitään yleistä kummastakaan ryhmästä.

Luonnollisesti pyrimme luokittelemaan argumentteja ja niiden kautta niitä peruslähtökohtia, joita ihmisillä mielipiteittensä taustalla on. Mutta nämäkin ovat summittaisia määrittelyjä.

Nyt olisi mielestäni se vaihe, joilloin ei saa antaa minkään provosoida eikä mitenkään saa provosoida muita.