Pakkoruotsi ei avaa ovia, sille ei ole perusteita

[NRR]

HBL:n pääkirjoitus muutama päivä sitten yrittää vesittää tutkimustulosta, jonka mukaan 75% suomenkielisistä kannattaa ruotsin vapaaehtoisuutta:

"Käsitettä 'pakkoruotsi' käytetään yleisesti suomenkielisessä mediassa, jopa Ylen suomenkielisissä uutisissa heidän kaksikielisyysstragiastaan huolimatta. Tällaisessa tilanteessa, tai suorastaan tällaisessa paineessa, on ehkä ymmärrettävää, että ihmiset eivät pohdi kaikkia pakkoaineita ja koulun yleissivistävää merkitystä. Tai mitä ovia ruotsin osaaminen avaa ruotsalaisilla ja pohjoismaisilla työmarkkinoilla."

Pitäisikö sana pakkoruotsi siis HBL:n pääkirjoituksen mukaan kieltää kaksikielisyysstrategioiden vastaisena? Mitä voidaan sanoa strategioista, jotka elävät vain sensuurin ja todellisuuden kieltämisen turvin?

Tässä lainauksessa kirjoittaja osoittaa myös uskovansa, että jos on pakkoruotsia, pitäisi olla myös pakkomatematiikkaa. Pakon pitkittäjiltä on mennyt ohi koko ajatus siitä, että jokaisella oppiaineella on oltava omat perustelunsa ja maailman kaikissa kouluissa opetettavalla matematiikalla ne perustelut on, sen sijaan peruskoulusta yliopistoon jatkuvalle ruotsille niitä ei ole, eikä mitään vastaavaa pakkovähemmistökielijatkumoa ole missään muualla maailmassa.

Kyse on suomenkielisten todellisuudesta. Monikulttuurisuustutkija ja Magman kanssa yhteistyötä tehnyt Saukkonen on muotoillut asian näin:
- ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille,
- englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa,
- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan.

Se niistä ovista. Tai vielä tämä:

Lehtijutuissa väitetään että pelkästään Pohjois-Norjassa olisi parhaimmillaan 15 000 vapaata työpaikkaa ja työpaikan saisi samana päivänä jos on ammattitutkinto ja vähänkään kielitaitoa.
- Tosiasiassa Norjan kolmessa pohjoisimmassa läänissä on tälle hetkellä avoinna 650 työpaikkaa. Kysyntää on henkilöille jotka puhuvat hyvää ruotsia. Pelkkä suomalainen kouluruotsi ei riitä. Tai sitten täytyy puhua sujuvaa tanskaa tai norjaa, lataa EURES-neuvoja Hallgeir Jenssen NAV:n Tromssan toimistolta.
http://yle.fi/uutiset/pohjois-norja_on_ ... lle/705884

Kun suurin osa ulkomaille opiskelemaan tai harjoitteluun lähtevistä suomenkielisistä nuorista tähtää Balttiaan, Britteihin, USA:han, miksi ihmeessä Norden nostetaan meille väkisin muka ykköskohteeksi. Jos siellä olisi kultaa, toki sinne olisivat häipyneet ensimmäisenä maamme ruotsinkieliset. Ruotsinkielinen ystäväni sanoi minulle, että hän ainakin haluaa aina elää ympäristössä, jossa puhutaan ruotsia. Ok. Miksi suomenkielisten pitäisi sitten lähteä täältä ympäristöihin, joissa ei puhuta suomea vaan ruotsia? Miksi ruotsinkieliset hehkuttavat Nordenin merkitystä ja suomenkielisten oikeutta hakea myös ruotsinkielisiin oppilaitoksiin, kun todellisuudessa vain n. 1% suomenkielisiä kouluja käyvistä turvautuu näihin reitteihin?

Ruotsinkieliset ovat rakentaneet itselleen käsittämättömän harhan ruotsin kielen merkityksestä ja sen "ovia avaavasta" voimasta. Se olisi ok jossain larppausmaailmassa, muttei tilanteessa, jossa yritetään sitoa 95% suomalaisista omiin arvostuksiin ja omaan kieleen vastoin noiden muiden valistuneiden ja koulutettujen ihmisten omaa tahtoa.

[NRR]

Ruotsinkieliset ovat rakentaneet itselleen käsittämättömän harhan ruotsin kielen merkityksestä ja sen "ovia avaavasta" voimasta. Se olisi ok jossain larppausmaailmassa, muttei tilanteessa, jossa yritetään sitoa 95% suomalaisista omiin arvostuksiin ja omaan kieleen vastoin noiden muiden valistuneiden ja koulutettujen ihmisten omaa tahtoa.

Tämä on nyt mielestäni oleellisin este kielivapauden etenemiselle ja edes pienelle avoimmuudelle asiassa.

Kovin monen ruotsinkielisen näyttää olevan mahdotonta ymmärtää muiden kieliryhmien pakkoruotsikritiikkiä:

- He eivät ymmärrä, miten suurimmalle osalle ruotsista ei ole mitään hyötyä, kun heille on aina ollut hyötyä suomesta - ja heistä tilanne on jopa se, että ruotsi on se merkittävämpi kieli.

- He eivät ymmärrä, että pakkoruotsista on todella haittaa, maahanmuuttajille, dysleksikoille ja että virkapakkoruotsi on todellinen riesa kielellisesti vähemmän lahjakkaille, välivuosien jälkeen ruotsinsa unohtaneille, ammattiväylää pitkin korkeakouluun tulijoille,... Heillähän suomi vahvistuu arjessa ja harvat ummikot voivat päättää opintonsa Ruotsissa äidinkielellään ja ilman pakkosuomea. Myös kielivaranto kärsii nimenomaan pakkoruotsista - siksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, että se söi nuorten muun kielitaidon. Maan pääkieli ei toimi samoin suomenruotsalaisten nuorten koulutuksessa, koska se on oikeasti pääkieli - tarpeellinen ja arjessa tarttuva.

- He eivät ymmärrä, että pakkoruotsi ei todellakaan ole suomenkielisten ja uussuomalaisten etu, vaan sillä ainoastaan varmistetaan ruotsinkielisten alemmat pääsyrajat omiin koulutuksiinsa (muka avoimia kaikille pakkoruotsin vuoksi ja siksi alemmat rajat sallittuja), etuajo-oikeuden virkarakenteissa ja lukemattomat prokaksikielisyys-työpaikat eri tahoilla.

Ja näin heidät on helppo saada kuvittelemaan, että pakkoruotsin kritiikissä, jopa nimityksessä pakkoruotsi, soi vain hurriviha - ja koko asia on hoidettavissa lisäämällä ruotsia, mainostamalla ruotsia, palkitsemalla muutamia ruotsinkielisyyteen vaihtaneita ja pakkoruotsihehkuttelijoita.

Miten tällainen kupla saadaan rikki?

[Uusi kielipolitiikka]

Sanastoa ruotsinkieliseen viestintään
pakkoruotsin poistamiseksi





En viktig fråga inte minst för Sampo Terho själv handlar om språkpolitik.

Att läsa svenska ska vara frivilligt på alla nivåer, och till att börja med bör man slopa den så kallade tjänstemannasvenskan, anser Blå framtid.

Varför är den här frågan viktig för er – och för Finland?


– Individens frihet är en viktig princip, och vi ska ha en utbildningspolitik som följer sin tid.

Senast i och med EU- medlemskapet blev tanken på svenska som det enda fönstret utåt förlegad, och i Europaparlamentet har man betydligt större nytta av franska och tyska.

Den som vill ska förstås få läsa svenska också i framtiden i enlighet med individens frihet, och Terho är övertygad om att man får ihop undervisningsgrupper också i framtiden.

Fast frivillighet är ju ingen garant för ökat intresse eller motivation, se till exempel på hur antalet som skriver svenska i studentskrivningarna rasat?


– Det är klart att deltagandet inte kan öka då det tidigare var hundra procent. Jag kan säga att frivillighet nog hade förbättrat min motivation märkbart, säger Terho, som själv skrivit svenska i studenten.

Skulle du ha läst svenska då?
– Nej, det skulle jag inte.

Vad betyder tvåspråkigheten för Finland?

– Att svenskspråkiga har rätt till service på svenska, men finskspråkiga har ingen skyldighet att tala svenska.

Är det till fördel för Finland att det finns två nationalspråk?

– Det är ett faktum, inte vet jag om det är en fördel eller inte. Det kan var och en fundera på. Men det är ingenting som Blå framtid strävar efter att ändra på.

Hur upprätthålls tvåspråkigheten om majoriteten inte längre lär sig svenska?

– Åtminstone de svenskspråkiga talar ju svenska också i framtiden. Alla vill förstås inte det, min egen släkt bytte i tiden namn från Lönnroos till Terho och beslutade att familjen är finskspråkig. Men att döma av det hårda motståndet i den här frågan finns det nog de som vill tala svenska också i framtiden, säger Terho.

[Uusi kielipolitiikka]

https://www.expressen.se/debatt/svenska ... ens-skola/

Ruotsalaiset eivät enää luota ruotsin kieleen edes Ruotsissa..vaan alkavat ooiskella englanniksi..

Miksi suomalaisten pitäisi tuhlata aikaansa hiipuvaan kieleen,joka ei ole meidän oma kielemme?

[Uusi kielipolitiikka]

Det här betyder ju inte det att jag inte tycker att det är bra att ålänningarna lär sig finska.
Det öppnar upp helt nya jobbmöjligheter och det är på alla sätt en fantastisk sak att kunna ta till sig flera språk.

Men det ska vara individerna själva som fattar det beslutet.


åland mats löfström

[NRR]

Suomi24-palstalta:

Lapset ja nuoret menevät kouluun luottaen siihen, että koulussa oppii elämän kannalta tärkeitä asioita.

Sitten nämä perkeleet keksivät pakkoruotsin, jonka ainoa todellinen perustelu on fennojen ajan hukka ja ruotsinkielisille tasoitusta.