Olisi ehkä parempi puhua pakkoruotsin vastustamisen sijaan vapaaehtoisen ruotsin kannattajista - näin ei sanoilla maalata kuvaa, jossa joku vastustaisi ruotsia.
Minkään tietyn liikkeen keulahahmoksi tuskin julkisuuden henkilöt lähtevät, mutta henkilökohtaisen mielipiteensä kielivapauden puolesta saattaisi joku antaa.
Löytyykö netistä artikkeleita, joissa merkittävät poliitikot omalla charmillaan esittävät kielivapauden näkemyksiä?
Nimet, joita tässä yhteydessä on mainittu ovat ainakin Riitta Uosukainen, Maija Rask ja Osmo Soininvaara. Ilmeisesti myös Timo Soini. En nyt etsinyt linkkejä, mutta niitä voisi nostaa tänne, jos löytyy.
Vapaaehtoista ruotsia puoltavat poliitikot
Simon Elo/PS
http://www.youtube.com/watch?v=MV1Kzve_3Mg
-------------------
Myös vihreissä alkaa olla järkeviä...
http://www.vihrealanka.fi/forum/vihre%C ... ment-29048
Vihreät ja pakkoruotsi
Touko Aalto | 19.02.2010 10:20
Kahta en vaihda
Toinen on pakkoruotsi ja toinen on mielipiteeni.
Opetusministeriön tuntijakotyöryhmä selvittää parhaillaan perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja sen myötä keskusteluun on noussut myös ruotsin kielen erityisasema. Ruotsin kielen valinnaisuutta puoltavat näkemykset nostattivat melkoisen myrskyn RKPn ohella myös vihreissä.
Miten käy ruotsinkielisten palveluiden, entä puoluestrategian tavoitteiden, kuulee monen vihreän argumentoivan asiaa.
Pakkoruotsia perustellaan lisäksi sillä, että vihreät ovat sivistys- ja kulttuuripuolue, vihreät pyrkivät lisäämään kannatustaan ruotsinkielisillä alueilla ja että ilman pakkoruotsia valtion korkeat virat karkaavat kuin hiusraja ruotsia puhumattomilta ihmisiltä. Luonnollisesti myös hallitusyhteistyö RKP kanssa nostaa ilmaan kysymysmerkkejä.
Vihreissä korostetaan parhaan argumentin merkitystä ja rohkeutta toteuttaa koko yhteiskunnan kannalta parhaita ratkaisuja. Kestävätkö vihreiden kannat pakkoruotsin osalta tätä politiikan vaatimustasoa?
Parhaiten ruotsinkieliset palvelut turvataan tulevaisuudessa, kun ruotsin kieltä kohtaan ei ole synnytetty pakon kautta itsetarkoituksellista vastustusta. Kulttuuri- ja sivistyspuolueena vihreiden tulee miettiä, miten monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen sopivat yhteen pakkoruotsin kanssa tulevaisuuden Suomessa.
Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tulevat varmasti vaikuttamaan myös valtion korkeiden virkojen kielivaatimuksiin. Rakenteet on tehty vastaamaan aikaansa.
Pakollinen ruotsi estää valitsemasta muita tarpeellisia kieliä, koska oppijan resurssit ovat rajalliset. Motivaation puute, oppimisvaikeudet ja kelkasta putoamisen tunne synnyttävät tarpeetonta ruotsalaisuuden ja ruotsin kielen vastustusta.
Valinnaisuus sen sijaan nostaa kielten opiskelijoiden motivaatiota, vastaisi paremmin kansainvälistymisen haasteeseen sekä edistäisi opetuksen resurssien järkevää kohdentumista.
Pakkoruotsi on johtanut jo nykyisellään tilanteeseen, jossa kukaan ei ole tyytyväinen – eivät opiskelijat, eivät koulutuksen järjestäjät eivätkä tutkijat tai kouluttajat.
Mielipiteitä muodostetaan eri ajassa, paikassa ja sen hetkisen informaation varassa. Kun aika, paikka ja informaatio muuttuvat, olisi syytä päivittää myös mielipiteitä. Pakkoruotsin osalta tuo aika on nyt ja ruotsin kieli tulee tehdä valinnaiseksi muiden vieraiden kielten kanssa.
Toivottavasti otsikko ei jää toistamaan itseään.
Touko Aalto,
Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja vihreiden puoluehallituksen jäsen
----------
http://www.griinari.net/?p=52
-------------------
Myös vihreissä alkaa olla järkeviä...
http://www.vihrealanka.fi/forum/vihre%C ... ment-29048
Vihreät ja pakkoruotsi
Touko Aalto | 19.02.2010 10:20
Kahta en vaihda
Toinen on pakkoruotsi ja toinen on mielipiteeni.
Opetusministeriön tuntijakotyöryhmä selvittää parhaillaan perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja sen myötä keskusteluun on noussut myös ruotsin kielen erityisasema. Ruotsin kielen valinnaisuutta puoltavat näkemykset nostattivat melkoisen myrskyn RKPn ohella myös vihreissä.
Miten käy ruotsinkielisten palveluiden, entä puoluestrategian tavoitteiden, kuulee monen vihreän argumentoivan asiaa.
Pakkoruotsia perustellaan lisäksi sillä, että vihreät ovat sivistys- ja kulttuuripuolue, vihreät pyrkivät lisäämään kannatustaan ruotsinkielisillä alueilla ja että ilman pakkoruotsia valtion korkeat virat karkaavat kuin hiusraja ruotsia puhumattomilta ihmisiltä. Luonnollisesti myös hallitusyhteistyö RKP kanssa nostaa ilmaan kysymysmerkkejä.
Vihreissä korostetaan parhaan argumentin merkitystä ja rohkeutta toteuttaa koko yhteiskunnan kannalta parhaita ratkaisuja. Kestävätkö vihreiden kannat pakkoruotsin osalta tätä politiikan vaatimustasoa?
Parhaiten ruotsinkieliset palvelut turvataan tulevaisuudessa, kun ruotsin kieltä kohtaan ei ole synnytetty pakon kautta itsetarkoituksellista vastustusta. Kulttuuri- ja sivistyspuolueena vihreiden tulee miettiä, miten monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen sopivat yhteen pakkoruotsin kanssa tulevaisuuden Suomessa.
Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tulevat varmasti vaikuttamaan myös valtion korkeiden virkojen kielivaatimuksiin. Rakenteet on tehty vastaamaan aikaansa.
Pakollinen ruotsi estää valitsemasta muita tarpeellisia kieliä, koska oppijan resurssit ovat rajalliset. Motivaation puute, oppimisvaikeudet ja kelkasta putoamisen tunne synnyttävät tarpeetonta ruotsalaisuuden ja ruotsin kielen vastustusta.
Valinnaisuus sen sijaan nostaa kielten opiskelijoiden motivaatiota, vastaisi paremmin kansainvälistymisen haasteeseen sekä edistäisi opetuksen resurssien järkevää kohdentumista.
Pakkoruotsi on johtanut jo nykyisellään tilanteeseen, jossa kukaan ei ole tyytyväinen – eivät opiskelijat, eivät koulutuksen järjestäjät eivätkä tutkijat tai kouluttajat.
Mielipiteitä muodostetaan eri ajassa, paikassa ja sen hetkisen informaation varassa. Kun aika, paikka ja informaatio muuttuvat, olisi syytä päivittää myös mielipiteitä. Pakkoruotsin osalta tuo aika on nyt ja ruotsin kieli tulee tehdä valinnaiseksi muiden vieraiden kielten kanssa.
Toivottavasti otsikko ei jää toistamaan itseään.
Touko Aalto,
Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja vihreiden puoluehallituksen jäsen
----------
http://www.griinari.net/?p=52
"...olisi syytä päivittää myös mielipiteitä. Pakkoruotsin osalta tuo aika on nyt ja ruotsin kieli tulee tehdä valinnaiseksi muiden vieraiden kielten kanssa."
Ruotsi on suomenkielisille nimenomaan vieras kieli. Olisi aika lakata puhumasta "toisesta kotimaisesta" kielestä ruotsin kielen osalta.
Jos ilmaisua "toinen kotimainen kieli" jatkossa vielä halutaan käyttää, niin "toisen kotimaisen kielen" paikka kuuluu silloin saamen kielelle, joka on suomen kielen ohella alkuperäiskieli Suomen alueella.
Ruotsi on suomenkielisille nimenomaan vieras kieli. Olisi aika lakata puhumasta "toisesta kotimaisesta" kielestä ruotsin kielen osalta.
Jos ilmaisua "toinen kotimainen kieli" jatkossa vielä halutaan käyttää, niin "toisen kotimaisen kielen" paikka kuuluu silloin saamen kielelle, joka on suomen kielen ohella alkuperäiskieli Suomen alueella.
"Ruotsi on suomenkielisille nimenomaan vieras kieli. Olisi aika lakata puhumasta "toisesta kotimaisesta" kielestä ruotsin kielen osalta."
Keskustelin ystäväni kanssa, joka suhtautui täysin kielteisesti siihen, että ruotsista puhuttaisiin "vieraana kielenä".
Yritin selittää, että riippumatta siitä, olisiko ruotsi Suomessa toinen kotimainen, kansalliskieli, virallinen kieli, naapurikieli, kulttuurikieli jne. täysin suomenkieliselle lapselle se on opiskeluvaiheessa vieras kieli.
Tätä ei kuitenkaan näkökulma "suomalaisuus on kahden kielen muodostama prosessi" näytä voivan hyväksyä. Ruotsia ei periaatteesta saa kutsua vieraaksi kieleksi.
Yritän puhua itse vain
- maan pääkielestä
- oppilaan äidinkielestä ja kotikielestä (voivat olla eri asia)
- muista kielistä
Keskustelin ystäväni kanssa, joka suhtautui täysin kielteisesti siihen, että ruotsista puhuttaisiin "vieraana kielenä".
Yritin selittää, että riippumatta siitä, olisiko ruotsi Suomessa toinen kotimainen, kansalliskieli, virallinen kieli, naapurikieli, kulttuurikieli jne. täysin suomenkieliselle lapselle se on opiskeluvaiheessa vieras kieli.
Tätä ei kuitenkaan näkökulma "suomalaisuus on kahden kielen muodostama prosessi" näytä voivan hyväksyä. Ruotsia ei periaatteesta saa kutsua vieraaksi kieleksi.
Yritän puhua itse vain
- maan pääkielestä
- oppilaan äidinkielestä ja kotikielestä (voivat olla eri asia)
- muista kielistä
Opiskelun kannalta se on ehdottomasti vieras kieli,Sees kirjoitti:"Ruotsi on suomenkielisille nimenomaan vieras kieli. Olisi aika lakata puhumasta "toisesta kotimaisesta" kielestä ruotsin kielen osalta."
Keskustelin ystäväni kanssa, joka suhtautui täysin kielteisesti siihen, että ruotsista puhuttaisiin "vieraana kielenä".
Yritin selittää, että riippumatta siitä, olisiko ruotsi Suomessa toinen kotimainen, kansalliskieli, virallinen kieli, naapurikieli, kulttuurikieli jne. täysin suomenkieliselle lapselle se on opiskeluvaiheessa vieras kieli.
Tätä ei kuitenkaan näkökulma "suomalaisuus on kahden kielen muodostama prosessi" näytä voivan hyväksyä. Ruotsia ei periaatteesta saa kutsua vieraaksi kieleksi.
Yritän puhua itse vain
- maan pääkielestä
- oppilaan äidinkielestä ja kotikielestä (voivat olla eri asia)
- muista kielistä
jopa EUn vertailutilastoissa,
jotka käyttävät Suomesta satuja tietoja..
Samoissa EU-dokumenteissa on myös historiallinen
perspektiivi Baltian maiden kieltenopetukseen:
VENÄJÄ oli kotimainen kieli Virossa, Latviassa
ja Liettuassa 1980-luvulla..
Miten muuten "suomalaisuus" sitten oli mahdollista
ennen vuotta 1970 ja peruskoulua,
kun 80 % kansasta ei lukenut ruotsia ???
Tässä valossa pakkoruotsi näyttäytyy epätoivoisena
yrityksenä säilyttää tällä niemellämme
tuo ruotsalainen elementti,
joka muuten on kiihtyvällä vauhdilla katoamassa..
Siis mitä lähempänä loppua ollaan,
sitä kovempia ovat kouristukset..
Huomatkaa siis lähes 1000-vuotinen perspektiivi..
tai vaikka se 200 vuottakin nyt aluksi..